Lue keskustelun säännöt.
Riina aikoo hakea lääketieteelliseen ensi vuonna - seitsemättä kertaa - miksei Riina jo opi???
30.07.2023 |
Jo kuudes hakukerta ilman opiskelupaikkaa. Ja kymppitonni mennyt pelkkiin valmennuskursseihin.
Miksei Riina mene ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi, kun ei mitään muuta ammattia halua?
Hän olisi jo valmis lääkäri, jos olisi älynnyt ajoissa.
Kommentit (852)
441/852
|
31.07.2023 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa on jotain pahasti vialla, kun kauhea pula lääkäreistä ja tuonne on ihan mahdoton päästä sisään. Mielestäni tarvitsisimme ehdottomasti jokaisen noin motivoituneen ihmisen lääkäriksi kuin Riina.
Ei lääkärikoulutukseen ole erityisen vaikeaa päästä sisään, jos sisäänpääsyprosenttia vertaa vaikka Teatterikorkeaan, jossa se on n. 3 %.
Lkäriksi pääsee nykyään ylioppilastokarilla. Ei minun aikaani, vaan aina oli pääsykokeet. Joten ei ole vaikea, mutta se ei tarkoita, että kaikki pääsisi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänen kandee hakea sinne Romaniaan. Siellä saa halvalla opiskella tutkinnon.
Maksaa n. 5000 per vuosi. Ja opiskelu on suomalaisten siellä opiskelevien mielestä todella kovaa ja vaativaa.
5000 e on todella edullinen. Helposti tuon tienaa käymällä Suomessa vaikka kesätöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa on jotain pahasti vialla, kun kauhea pula lääkäreistä ja tuonne on ihan mahdoton päästä sisään. Mielestäni tarvitsisimme ehdottomasti jokaisen noin motivoituneen ihmisen lääkäriksi kuin Riina.
Ei lääkärikoulutukseen ole erityisen vaikeaa päästä sisään, jos sisäänpääsyprosenttia vertaa vaikka Teatterikorkeaan, jossa se on n. 3 %.
Lkäriksi pääsee nykyään ylioppilastokarilla. Ei minun aikaani, vaan aina oli pääsykokeet. Joten ei ole vaikea, mutta se ei tarkoita, että kaikki pääsisi!
Opettajaksi oli ennen tosi alhainen pääsyprosentri, nykyään noussut vaihtelee yliopistokaupungeittain 8-12% paikkeilla.
Vierailija kirjoitti:
Minusta koulu voisi jo ottaa Riinan opiskelijakseen.
Miksi? Kyvyt ei riitä pääsykokeella pääsemiseen ja ei ole kirjoittanut tarpeeksi hyvin, että todistusvalinnassa innostaisi. Ei se niin mene, että opiskelupaikka irtoaa kun tarpeeksi haluaa. .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiseni oli valmis lääkäri 24 vuotiaana.
Se on normaalia. 24-18 = 6 vuotta opiskelua.
Eiiii...se ihan noin mennyt. Hän oli vuoden armeijassa ennen opiskeluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Kannattaisi alkaa opiskella vaikka sairaanhoitajaksi. Voihan sitä sitten edelleen jatkaa hakua lääkikseen joka kevät.
Jep. Sote-aloilla on monia lääkärin työtä lähellä olevia ammatteja. Hakisi ensin sinne puolelle ja näkisi vähän mitä työ on. Hakua voi kuitenkin jatkaa siinä työn ohella ja moni niin tekeekin.
Eikö tuossa menisi ensikertalaisuus? Riina ei varmaan sitä halua menettää.
Lääketiede on ainoita aloja ,joilla todistusvalinnalla valitaan suunnilleen sama määrä opiskelijoita kuin pääsykokeilla.
Silti siinä menettää sen ensikertailaisuuden ja käytännössä sen jälkeen puolet kaikista paikoista on täysin mahdollisuuksien ulkopuolella johtuen tuosta kiintiöstä.
Mitä väliä, kun on niin paskat paperit ettei todistuksella kumminkaan pääse sisään? Jos olisi oikeasti fiksu, korottaisi yo-arvosanat älliksi ja kävelisi todistuksella sisään.
Toisaalta opiskelemalla vaikkapa mikrobiologiaa tai biolääketiedettä , lääkekehitystä, kuvantamistekniikkoita olisi mahdollista kehittyä sen verran, että pääsisi sisälle. Eihän tuo lukiokurssien opiskelu kerta toisensa perään näköjään johda mihinkään. Tämä ei ole mikään arvonta, jossa tuurilla voittaa.
Näin kemiaa lukeneena täytyy sanoa, ettei ne lääkiksen opiskelijat pakollisilla kemian kursseilla nyt iha. sieltä loogisemmasta päästä olleet. Ehkä heille parempi konkretia kuin teoria :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa on jotain pahasti vialla, kun kauhea pula lääkäreistä ja tuonne on ihan mahdoton päästä sisään. Mielestäni tarvitsisimme ehdottomasti jokaisen noin motivoituneen ihmisen lääkäriksi kuin Riina.
Ei lääkärikoulutukseen ole erityisen vaikeaa päästä sisään, jos sisäänpääsyprosenttia vertaa vaikka Teatterikorkeaan, jossa se on n. 3 %.
Lkäriksi pääsee nykyään ylioppilastokarilla. Ei minun aikaani, vaan aina oli pääsykokeet. Joten ei ole vaikea, mutta se ei tarkoita, että kaikki pääsisi!
Mansessa tarvitsi todistuksen perusteella olla 4-5 laudaturia ja käytännössä pitkä matematiikka olla se L. Silloin ei tarvinnut mennä pääsykokeeseen. Siis nyt 2023.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missään ei ilmeisesti ollut mainintaa, että minkälainen yo-todistus Riinalla on?
Tuossa olisi ollut vuosia aikaa kirjoitella sitä tarvittavaa älläriviä. Ja vaikka ylimääräisiäkin aineita.
Jos arvosanojen korottaminen ei onnistu, kannattaisiko miettiä, miten rahkeet riittäisi vaativaan opiskeluun.
Kaikki ei uskalla lähteä ulkomaille opiskelemaan, mutta tässä näyttää kuin tämä henkilö olisi ikänsä nysvännyt samassa pikkukaupungissa.
Onko tästä mihinkään lähtijäksi?
Olisi psykologi kertonut, että jotkut elättävät saavuttamatonta unelmaa tarkoituksellisesti, että ei tarvitsisi tehdä elämässä mitään isoja muutoksia.
Hyvä syy pysyä paikkakunnalla ja toistaa samaa vuodesta toiseen, kun ihmettelijöille voi vastata, että "tässä valmistaudun lääkiksen pääsykokeisiin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useampia kandeja nähty vuosien varrella, ei se paras lääkäri ole aina kuutta ällää kirjoittanut nörtti, joka on lähtenyt opiskelemaan lääkäriksi kun oli isän toiveena.
Ihan helvetistä on joku asperger-Holopainen, joka luulee tietävänsä kaikesta kaiken ja tunneäly on nolla.(Kuvitteellinen) Holopainen on kyllä todella hyvä lääkäri ja kirurgin taidoiltaan mahtava. Kyllä, hänen tunneälynsä ja sosiaalinen osaaminen on kieltämättä aivan nollassa. Mutta ei se hänestä huonoa lääkäriä tee, hänen tulisi vain ehkä toimia tutkimuspuolella tai takapäivystäjänä. Silloin huono tunneäly ei häiritse.
Itse menisin kyllä Holopaiselle potilaaksi.
Olin kerran löäköriköynnilöä sisätautien osastolla ja tämä hölötti sen vastaanoton nauhuriin 😄 Istu selinpäin minuun sen ajan
Toisen kerran kun kövin, joka teki tutkimusta, niin jutteli rentouttavasti koko ajan-iäkkäämpi naishenkilö, mutta otti potilaankin huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänen kandee hakea sinne Romaniaan. Siellä saa halvalla opiskella tutkinnon.
Maksaa n. 5000 per vuosi. Ja opiskelu on suomalaisten siellä opiskelevien mielestä todella kovaa ja vaativaa.
Tottahan opiskelu on kovaa ja vaativaa kun äly ei riitä päästä Suomessa opiskelemaan. Sinne Romaniaan otetaan kaikkien ne, joilta saadaan maksu.
Ei, vaan sinne on pääsykoe. Todistuksia katsotaan vasta tasatilanteessa.[/quote
Eihän se pääsykoe ratkaise pääsyä vaan se motivaatiokirje ja kyky maksaa lukukausimaksu ja eläminen.
Romaniassa ratkaisee pääsykoe. Sotket nyt johonkin toiseen maahan, ehkä Latviaan?
Juurikin motivaatiokirje ratkaisee Romaniaan opiskelemaan pääsyn. Tietty rahat täytyy myös löytyä. Turha valintaperusteita on yrittää muuksi väittää.
Taitaa riippua yliopistosta. Ainakin Bukarestiin on pääsykoe, joka ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä monenko pisteen päähän hän on jäänyt, mutta jos ei ole kyse puolesta tai parista, niin joku voisi sanoa, että kaikki unelmat eivät toteudu,vaikka kuinka haluaisi. On myrkyllistä syöttää ihmisille sitä valhetta, että kuka tahansa voi olla mitä tahansa.
Taisi olla neljästä pisteestä. Se on paljon. Itse jäin puolen pisteen päähän haluamastani paikasta, mutta siihenkin väliin meni melkein 80 hakijaa.
Itse pääsin aikoinaan hakupainealalle puolen pisteen marginaalilla. Kuvittelin olleeni ihan viimeisiä hyväksyttyjä. Kävi kuitenkin ilmi että yli puolella sisäänpäässeellä oli huonommat pisteet kuin minulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missään ei ilmeisesti ollut mainintaa, että minkälainen yo-todistus Riinalla on?
Tuossa olisi ollut vuosia aikaa kirjoitella sitä tarvittavaa älläriviä. Ja vaikka ylimääräisiäkin aineita.
Jos arvosanojen korottaminen ei onnistu, kannattaisiko miettiä, miten rahkeet riittäisi vaativaan opiskeluun.
Kaikki ei uskalla lähteä ulkomaille opiskelemaan, mutta tässä näyttää kuin tämä henkilö olisi ikänsä nysvännyt samassa pikkukaupungissa.
Onko tästä mihinkään lähtijäksi?Olisi psykologi kertonut, että jotkut elättävät saavuttamatonta unelmaa tarkoituksellisesti, että ei tarvitsisi tehdä elämässä mitään isoja muutoksia.
Hyvä syy pysyä paikkakunnalla ja toistaa samaa vuodesta toiseen, kun ihmettelijöille voi vastata, että "tässä valmistaudun lääkiksen pääsykokeisiin".
Itselle tuli tämä myös mieleen. Miksei korota yo-arvosanoja, opiskele jotain hyödyllistä avoimessa yliopistossa jne.? Miksei ole jotain järkevää plan Btä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riikassa yksi vuosi lääkistä maksaa 12500 euroa ja Tartossa 13200 euroa. Siinä on tutkinnolla hintaa ja ei pelkällä opintolainalla makseta. Hinnat näyttää nousevan vuosittain, koska ovat huomanneet, että suomalaiset maksavat vaikka kuinka paljon saadakseen olla lääkäreitä.
Riika : Riian : Riiassa : Riikaan
Musta toi Riikan taivuttelu kuulostaa typerältä. Tykkään sanoa mieluummin Riikassa kuin riiassa. Säännöt on tehty rikottavaksi
Mitä luulet, pääsisikö tällä filosofialla lääkikseen? Tai edes ylioppilaskirjoituksista läpi?
Itse asiassa jäin tänä vuonna 2 pisteen päähän lääkiksen sisäänpääsystä. Saatat olla väärässä, koska ensi vuonna pääsen sisään, kun on hyvä osaaminen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Kannattaisi alkaa opiskella vaikka sairaanhoitajaksi. Voihan sitä sitten edelleen jatkaa hakua lääkikseen joka kevät.
Jep. Sote-aloilla on monia lääkärin työtä lähellä olevia ammatteja. Hakisi ensin sinne puolelle ja näkisi vähän mitä työ on. Hakua voi kuitenkin jatkaa siinä työn ohella ja moni niin tekeekin.
Eikö tuossa menisi ensikertalaisuus? Riina ei varmaan sitä halua menettää.
Lääketiede on ainoita aloja ,joilla todistusvalinnalla valitaan suunnilleen sama määrä opiskelijoita kuin pääsykokeilla.
Silti siinä menettää sen ensikertailaisuuden ja käytännössä sen jälkeen puolet kaikista paikoista on täysin mahdollisuuksien ulkopuolella johtuen tuosta kiintiöstä.
Mitä väliä, kun on niin paskat paperit ettei todistuksella kumminkaan pääse sisään? Jos olisi oikeasti fiksu, korottaisi yo-arvosanat älliksi ja kävelisi todistuksella sisään.
Toisaalta opiskelemalla vaikkapa mikrobiologiaa tai biolääketiedettä , lääkekehitystä, kuvantamistekniikkoita olisi mahdollista kehittyä sen verran, että pääsisi sisälle. Eihän tuo lukiokurssien opiskelu kerta toisensa perään näköjään johda mihinkään. Tämä ei ole mikään arvonta, jossa tuurilla voittaa.
Näin kemiaa lukeneena täytyy sanoa, ettei ne lääkiksen opiskelijat pakollisilla kemian kursseilla nyt iha. sieltä loogisemmasta päästä olleet. Ehkä heille parempi konkretia kuin teoria :)
Kemia onkin siitä hauska ala, että sitä on helppo päästä lukemaan heikoillakin todistuksella- oliko siinä joku M kynnyksenä, mutta kohtalaisen vaikea valmistus koska ne tietyt asiat vaan pitää opiskella ulkoa.
Huhhuh onpa täällä kateellisia ja katkeria mammoja :D Hyvä Riina, susta tulee vielä lääkäri.
Saa kai sitä pyrkiä vaikka 100 kertaa jos haluaa. Tuo käy kuitenkin töissä ja maksaa itse valmennuksensa ja elämisensä. Hyödyllisempi tuo on yhteiskunnalle kuin palstan työttömät vässykät!
Vierailija kirjoitti:
Missään ei ilmeisesti ollut mainintaa, että minkälainen yo-todistus Riinalla on?
Tuossa olisi ollut vuosia aikaa kirjoitella sitä tarvittavaa älläriviä. Ja vaikka ylimääräisiäkin aineita.
Jos arvosanojen korottaminen ei onnistu, kannattaisiko miettiä, miten rahkeet riittäisi vaativaan opiskeluun.
Kaikki ei uskalla lähteä ulkomaille opiskelemaan, mutta tässä näyttää kuin tämä henkilö olisi ikänsä nysvännyt samassa pikkukaupungissa.
Onko tästä mihinkään lähtijäksi?Olisi psykologi kertonut, että jotkut elättävät saavuttamatonta unelmaa tarkoituksellisesti, että ei tarvitsisi tehdä elämässä mitään isoja muutoksia.
Hyvä syy pysyä paikkakunnalla ja toistaa samaa vuodesta toiseen, kun ihmettelijöille voi vastata, että "tässä valmistaudun lääkiksen pääsykokeisiin".
Kyllä sinne lääkikseen ovat monet muutkin pyrkineet useita kertoja, eivät vain tule lehtien palstoille kertomaan tarinaansa. Sen virheen Riina nyt teki, että tuli julkisuuteen.
Ja turha ulkopuolisten on miettiä "rahkeitten riittämistä", motivaatiostahan se opiskelumenestys syntyy.
Korkeasti arvostettu neurokirurgi Juha Hernesniemi ei päässyt lääkikseen Suomessa, vaan lähti opiskelemaan Zürichiin.
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh onpa täällä kateellisia ja katkeria mammoja :D Hyvä Riina, susta tulee vielä lääkäri.
Ehkä ainakin lähäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei ilmeisesti ollut mainintaa, että minkälainen yo-todistus Riinalla on?
Tuossa olisi ollut vuosia aikaa kirjoitella sitä tarvittavaa älläriviä. Ja vaikka ylimääräisiäkin aineita.
Jos arvosanojen korottaminen ei onnistu, kannattaisiko miettiä, miten rahkeet riittäisi vaativaan opiskeluun.
Kaikki ei uskalla lähteä ulkomaille opiskelemaan, mutta tässä näyttää kuin tämä henkilö olisi ikänsä nysvännyt samassa pikkukaupungissa.
Onko tästä mihinkään lähtijäksi?Olisi psykologi kertonut, että jotkut elättävät saavuttamatonta unelmaa tarkoituksellisesti, että ei tarvitsisi tehdä elämässä mitään isoja muutoksia.
Hyvä syy pysyä paikkakunnalla ja toistaa samaa vuodesta toiseen, kun ihmettelijöille voi vastata, että "tässä valmistaudun lääkiksen pääsykokeisiin".
Kyllä sinne lääkikseen ovat monet muutkin pyrkineet useita kertoja, eivät vain tule lehtien palstoille kertomaan tarinaansa. Sen virheen Riina nyt teki, että tuli julkisuuteen.
Ja turha ulkopuolisten on miettiä "rahkeitten riittämistä", motivaatiostahan se opiskelumenestys syntyy.
Korkeasti arvostettu neurokirurgi Juha Hernesniemi ei päässyt lääkikseen Suomessa, vaan lähti opiskelemaan Zürichiin.
Kertoo sen että lääkäriliitto pidätellyt aloituspaikkoja ja lääkäriksi aloittavia on ihan vähän, kun kuitenkaan kaikki ei päädy potilastyöhön.