Lapseen ei toimi mikään muu kuin uhkailu ja kiristys, miten muuttaa tilanne?
Lapsi täytti juuri kuusi, mutta tällaista ollut jo vuosia. Vain uhkailu ja kiristys toimii, muuten ei tottele mitään. Mitkään kehut ja palkinnot ja sanoittamiset ja muut positiiviset ei vaikuta mihinkään. Silti meillä niitä tehdään paljon, mutta ei niillä vaikutusta lapseen ole. Inhoan uhkailua ja kiristämistä, mutta minkäs teet kun ne tuntuu olevan ainoa asia mikä tähän jukuripäähän tehoaa. Ne onneksi tehoaa hyvin. Mutta en silti tykkää tällaisesta. Neuvokaa miten saada tilanne muutettua.
Kommentit (100)
No hyvä jos joku keino toimii. Tuskin tuo vaihe loputtomiin kestää.
Lakkaat sen nalkuttamisen!
Nyt syömään! Jos ei tule, korjaat ruuat pois ja sanot että seuraava ruoka on kello x ja välipalaa ei tule.
Sitten iltapesulle-ei men-menköön likaisena nukkumaan, älä kehota vaihtamaan yöpukua ja menemään sänkyyn. Sitten häivyt itse omaan makkariin, älä käske nukkumaan siis.
Jne annat olla, et ole kuulevinaankaan kun kysyy jotain. EN kuuntele, kun sinäkään et kuuntele!
No, sitten hän aloittaa ja siinä vaiheessa aloitat ton kehumisen-varoen!
Kyllä se siitä.
Sille ei ole tainnut tulla asioista seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Sille ei ole tainnut tulla asioista seurauksia.
On tullut. Siksi tottelee tuota uhkailua ja kiristystä aika nopeasti. Kun tietää, että jos ei tottele niin seuraamus tulee. Joka kerta. Ap
Jos lapsi on tosi tyhmä, niin se ei ymmärrä, vaikka sille kuinka selvitetään miksi asiat tehdään niin kuin tehdään. Normaaliälyinen ymmärtää kyllä, kun selitetään, että sateella laitetaan kumisaappaat, koska kengät eivät pidä vettä ja sitten sukatkin kastuvat ja märissä sukissa tulee kylmä ja varpaita paleltaa ja se ei tunnu kivalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille ei ole tainnut tulla asioista seurauksia.
On tullut. Siksi tottelee tuota uhkailua ja kiristystä aika nopeasti. Kun tietää, että jos ei tottele niin seuraamus tulee. Joka kerta. Ap
No tarviiko se sitten esittää uhkailuna? Toimisiko se, että kyselet, että muistatko silloin, kun et tehnyt näin, niin mitä siitä seurasi? Ja haluatko nyt tehdä niin vai haluaisitko valita nyt tehdä näin niin kuin kuuluu, jolloin päästään hyvillä mielin eteenpäin?
Voisikohan eskari auttaa? Siellä on homma jo melko koulumaista ja sääntöjä pitää osata seurata. Kannattaa ottaa puheeksi eskarin opettajan kanssa aivan heti alkuvaiheessa ja he ovat koulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Heillä voi olla hyvä vinkkejä. Erityisesti voivat kertoa paremmin, kun vanhempi ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä ja pyytää apua. Näkevät että olet järkevä, yhteistyöhaluinen ja et ole sellainen helikopterivanhempi, jonka pikku piltti ei voi tehdä mitään väärää ja joka kantelee rehtorille kaikesta mahdollisesta tavoitteennaan saada opettajat erotettua. Näitäkin on...
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on tosi tyhmä, niin se ei ymmärrä, vaikka sille kuinka selvitetään miksi asiat tehdään niin kuin tehdään. Normaaliälyinen ymmärtää kyllä, kun selitetään, että sateella laitetaan kumisaappaat, koska kengät eivät pidä vettä ja sitten sukatkin kastuvat ja märissä sukissa tulee kylmä ja varpaita paleltaa ja se ei tunnu kivalta.
Ei hän tyhmä ollenkaan ole, ymmärtää erittäin hyvin kaiken kyllä. Ei vain halua tehdä niin kuin sanotaan. Haluaa tehdä päinvastoin kun on sanottu. Kuin se olisi hauska leikki. Minun mielestä ei ole. Ap
Onko kumpikin vanhempi mukana lapsen kasvatuksessa vai vain äiti? Tämä on yleensä melko tyypillistä perheissä missä vain äiti kasvattaa ettei aina ole otetta lapsiin. Jonkun pitää perheessä pitää kuria ja täytyy saada lapset tottelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko kumpikin vanhempi mukana lapsen kasvatuksessa vai vain äiti? Tämä on yleensä melko tyypillistä perheissä missä vain äiti kasvattaa ettei aina ole otetta lapsiin. Jonkun pitää perheessä pitää kuria ja täytyy saada lapset tottelemaan.
Mieheni on paljon poissa kotoa työn takia ja kun on kotona niin lepää työn rasitusta pois. Eli kasvatus on tahtomattani jäänyt vain minulle. Ap
Olet ollut huono kasvattaja, et ole asettanut selkeitä rajoja ja nyt lapsi oppinut sinun tavoille.
-Joka kuritta kasvaa....
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut huono kasvattaja, et ole asettanut selkeitä rajoja ja nyt lapsi oppinut sinun tavoille.
-Joka kuritta kasvaa....
Voisitko perustella tämän? Mikä kirjoittamassani antaa sen kuvan, että ei olisi ollut selkeitä rajoja?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut huono kasvattaja, et ole asettanut selkeitä rajoja ja nyt lapsi oppinut sinun tavoille.
-Joka kuritta kasvaa....
Voisitko perustella tämän? Mikä kirjoittamassani antaa sen kuvan, että ei olisi ollut selkeitä rajoja?
Ap
Lapsesi käytös.
-Jos rajat on selvät pikkulapsiajasta saakka, lapsi ymmärtää miten pitää toimia eri tilanteissa.
-Mutta kun asenteesi on ollut "en halua loukata Janepetteriä, ettei vaan tule paha mieli", no nyt se paha mieli on joka ainoa päivä kun kinaat sen kanssa.
Lue joku kasvatusopas, ei näitä feministisiä, vaan joku tunnetun mies psykologin tekemä teos. Huom "Mies spykologi".
Sinun tulee muuttaa käytöstäsi, sen jälkeen lapsen käytös muuttuu. Lopeta komentaminen, opettele tekemään yhdessä lapsen kanssa (tämä sinun olisi pitänyt tehdä jo 5 vuotta sitten) ja kun olet itse oppinut toimimaan yhdessä lapsen kanssa, niin lapsikin oppii pois komentelustasi.
Ei siis "siivoa huoneesi" vaan "siivotaan huoneesi yhdessä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut huono kasvattaja, et ole asettanut selkeitä rajoja ja nyt lapsi oppinut sinun tavoille.
-Joka kuritta kasvaa....
Voisitko perustella tämän? Mikä kirjoittamassani antaa sen kuvan, että ei olisi ollut selkeitä rajoja?
ApLapsesi käytös.
-Jos rajat on selvät pikkulapsiajasta saakka, lapsi ymmärtää miten pitää toimia eri tilanteissa.
-Mutta kun asenteesi on ollut "en halua loukata Janepetteriä, ettei vaan tule paha mieli", no nyt se paha mieli on joka ainoa päivä kun kinaat sen kanssa.
Lue joku kasvatusopas, ei näitä feministisiä, vaan joku tunnetun mies psykologin tekemä teos. Huom "Mies spykologi".
En ymmärrä mistä tuollaista olet keksinyt. Rahat on olleet selvät pienestä saakka. Ja jos olen uhannut jollain seuraamuksella se on tullut AINA ellei ole totellut. En minä pelkää, että lapsi pahoittaa mielensä. Jos toimii väärin, niin silloin tulee seuraamus ja siitä saa tulla paha mieli. Ja lapsi kyllä ymmärtää erittäin hyvin miten hänen pitäisi toimia eri tilanteissa. Hän vain ei HALUA niin tehdä, koska tottelemattomuus on hänen mielestä hauska leikki.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sinun tulee muuttaa käytöstäsi, sen jälkeen lapsen käytös muuttuu. Lopeta komentaminen, opettele tekemään yhdessä lapsen kanssa (tämä sinun olisi pitänyt tehdä jo 5 vuotta sitten) ja kun olet itse oppinut toimimaan yhdessä lapsen kanssa, niin lapsikin oppii pois komentelustasi.
Ei siis "siivoa huoneesi" vaan "siivotaan huoneesi yhdessä".
Minun varmaan tulee muuttaa käytöstäni, mutta en tiedä miten. Koska esimerkiksi noin olen toiminut aina. Teemme paljon asioita yhdessä. Ja huonekin siivotaan yhdessä. Tosin jos ei suostu siivoamaan kanssani yhdessä joutuu siivoamaan yksin. Ap
Kasvatus aloitetaan pienestä saakka . Olet opettanut että kuunnella tarvitsee vasta kun sanot rumasti . Lapsi todennäköisesti tekee samaa sinulle sitten teininä , kuten olet opettanut eli kiristää ja uhkailee ja puhuu rumasti . Onnea vaan valitulle tielle .
Minä valitsin alusta asti linjan , että nätisti sanomisen täytyy riittää ja poika nyt kohta täys ikäinen .
Tuleekohan siitä joku psykopaatti.... Ei kyllä kuulosta yhtään normaalilta tuollainen.
Niin siis haluaisin kasvattaa kehuilla ja kannustamisella. Vain niillä siis. Ap