Ei pidä paikkaansa ettei ystäviä voi koskaan olla liikaa. Minulla on.
Tajusin että olen uupunut siitä yksinkertaisesta syystä, etten koskaan ole omassa rauhassa perheen kanssa. Vaikka järjestän meille keskinäistä viikonloppua, aina tulee joku ystävä jota ei ole nähnyt pitkään aikaan ja koska on mukava tavata, taas perheviikonloppu jää viettämättä. Kummilapsia on jo 8... rakastan olla kummi, mutta tottakai haluan antaa lapsille aikaani ja viedä heitä joskus huvipuistoon tms.
Tein vähän yhteenvetoa kuluneesta vuodesta ja olemme todella viettäneet melkein jokaisen päivän ystävien seurassa. Olen äitiyslomalla ja suorastaan kaipaan kahdenkeskistä aikaa pikkuisen kanssa ja myös perheelle omaa aikaa. Uudenvuoden lupaukseni onkin oppia vaan olemaan sopimatta tapaamisia ja olla tutustumatta yhteenkään uuteen ihmiseen. Menin nimittäin perhekerhoon viime keväänä ja sain sieltä kolme uutta ihanaa ystävää...
Kommentit (4)
Sellaisia joiden kanssa voi puhua kaikesta ja joihin voi luottaa. Minulla ainakin on. Toki o nmyös hyvänpäiväntuttukavereita. Ymmärrän kyllä eron.
ap
etkö voi sanoa heille että tänään ei käy, joku toinen päivä sitten? Jos ovat ystäviäsi, ymmärtävät kyllä
Joskus yhteydenpito ystäviin tuntuu liian työläältä. Kun omaa, rauhallista aikaa on muutenkin niukasti, käytän sen liian usein ystävätapaamisiin " kun ei olla niin pitkään aikaan tavattu" . Toisaalta, jos en pidä yhteyksiä, minulla on vain yksi ystävä, mieheni. Monella ystävälläni on heilläkin suorastaan pakkomielteisen paljon ystäviä, niin paljon, että saa aikaa varata kalenterista monen viikon tai kuukauden päähän.
Onko se tämän ajan erityispiirre, että ystäviä on oltava laumoittain? Tosi monet tuntuvat suorittavan ystävyyttä (siinä samalla kuin äitiyttä, perhe-elämää, uraa, harrastuksia).
yksi tai kaksi, siksi niitä ei voi olla liikaa.