Onko nukutus kamalaa
Ahdistaa ja pelottaa aika paljon, kun mulla on edessä kirurginen toimenpide nukutuksessa. Itse toimenpide ei ahdista, eikä se ole mitenkään maatamullistava. Mutta tuo nukutus kammottaa tosi paljon. Se, että on niin tiedostamattomassa tilassa, ettei edes kipua tunne. Ja pelottaa tietysti, että en enää herää siitä. Millaisia kokemuksia teillä on, jotka olette joutuneet nukutetuksi?
Kommentit (131)
Suomessa ei ollut kamalaa. Hetäsin virkeänä ja olisin voinut nousta heti ylös.
USAssa se oli kamalaa. Kirurgi tiimeineen syyllistyi moninaiseen rikokseen. Älkäö ikinä menkö jenkeissä yksityisklinikalle ilman omasta takaa maksettua suomalaista valvojaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmoita, että haluat toimenpiteen paikallisanestesialla.
Mikä on paikallisanestesia? Puudutus paikallisesti ja se ei oo anestesia.
Se on etäanestesian vastakohta..
Vierailija kirjoitti:
Kunnon unet. Mahtavaa lepoa lapsiperhearjessa. Saisipa nukutuksen useammin.
Ei edes virkistää yhtään. Päinvastoin.
Eka kerta nukutettiin sterilointia varten. Anestesialääkäri sanoi sweet dreams ja olin samantien kanttuvei. Herätessä olin aivan mielettömän väsynyt.
Toka kerta oli kolonoskopiaa ja endoskopiaa varten. Oli aivan huippuihanaa nukahtaa. Sain heräillä ihan rauhassa.
Kolmas kerta oli kasvaimen poisto munasarjasta. Taas ihana nukahtaminen. Herätessä harmittelin, että uni jäi kesken. Heti kysyin kuitenkin, että montako reikää (oli avaimenreikäleikkaus).
Jos joku lekuri joskus ehdottaa leikkausta, niin olen heti valmis. On se nukutus niin ihanaa.
Sehän se idea on että et tiedä ja tunne mitä tapahtuu!!
Itsellä kaksi kokemusta, molemmat oikein hyviä. Ihana anestesialääkäri Naistenklinikalla joka kertoi laittaneensa tippaan pienen glukoosilisän kun olin kertonut helposti laskevasta verensokerista (hypoglykemia). Tuli tunne että minusta pidetään huolta.
Kärsin yhteen aikaan pahoista univaikeuksista ja oli oikein nautinnollinen tunne kun tunsin kanyyliin laitetun lääkkeen kihelmöiden nousevan pitkin käsivartta aina hartioihin asti ja sitten meni filmi poikki ja nukahdin. Ai että oli ihanaa.
Serkku on leikkaussalissa hoitsuna. Se kertoo kuinka esim. lihavaa potilasta haukutaan todella rumasti ja nauretaan. Sitten kun se herää sille leperrellään ja ollaan ystävällisiä.
Vierailija kirjoitti:
Serkku on leikkaussalissa hoitsuna. Se kertoo kuinka esim. lihavaa potilasta haukutaan todella rumasti ja nauretaan. Sitten kun se herää sille leperrellään ja ollaan ystävällisiä.
Tuosta saa tuomion, jos jäävät kiinni.
Mut nukutettiin, heräämössä Kirurgi kysy, mikä miehen nimi on ? Olin hauskalla tuulella, vastasin Nils Holgersson. Kirurgi nauroi, terve mies hän sanoi, osastolle.
Nukutus on aina riski. On tapauksia joissa potilas ei enää herää. Minulle kokemus oli myös aika kammottava. Noh, ei siinä paljoa ehtinyt pelätä kun anestesiahoitaja tuli ja laittoi aineet suoneen niin taju oli pois vähän kuin sammuttaisi yht'äkkiä valot. Kun heräsin, oli epätodellinen olo, sen jälkeen pääsi itku, hoitaja oli mukava, taputteli minun jalkoja, jotenkin se kauhea pelko tulikin vasta heräämisen jälkeen ja se tuntui niin oudolta kun taju lähti niinkuin naps vaan, sitä pohdin jälkeenpäin useasti, että on melkoiset aineet kun ei ehdi oikeastaan edes odottaa nukahtamista kun se tulee niin törmäyksessä. Tsemppiä kuitenkin !
Kamalaa olisi jos ei nukutettais.
Ei se nukuttaminen ollut kauheaa, ei sitä edes tajunnut. Sitä olet hereillä, ja yhtäkkiä vain sammut. Ja kun heräät se on ohi. Heräämisen jälkeen on kyllä vähän jännä olo, semmoinen hutera ja vähän omituinen. Kipuja toimenpiteestä/tutkimuksesta, kenties hieman huono olo. Se menee kuitenkin ohi sitten.
Nukutus on ihanaa. Voisi kuvitella että se on kuoleman kaltaista. Ei mitään havaintoa mistään nukutuksen aikana. Herääminen on helppoa,pikkuhiljaa tulet tajuihisi ja saat syötävää ja juotavaa voinnin ja toimenpiteen mukaan. Pahoinvointia ei ole. Kipulääkettä tuodaan heti kun tarvit. Saisipa nukutuksen useamminkin.
Nukuttaminen ei ollut kamalaa. Vähän samanlaista kuin nukahtaminen, mutta hetkessä. Seuraavan kerran heräsin heräämössä ja ensimmäinen ajatukseni oli, että minut on oikeasti leikattu. Heräiltyäni sain lasin vettä, ja olin ikionnellinen. Odotin osastolla leikkausta 15 tuntia ja oli kamala jano.
Mulle tulee aina kamala horkka nukutuksen jälkeen. Se on tosi inhottava tunne. Nykyään ei tule enää pahoinvointia, koska saan siihen ennen leikkausta jotain estolääkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmoita, että haluat toimenpiteen paikallisanestesialla.
Mikä on paikallisanestesia? Puudutus paikallisesti ja se ei oo anestesia.
Anestesia on kivun poistoa lääketieteellisen toimenpiteen ajaksi.
Ei ole kamalaa. Se ei ole mitään. Mulle se oli vapauttavaa, kun ymmärsin mitä on olla kuollut, eikä siinä ole mitään pelottavaa. Ei ole tietoisuutta niin ei ole tunteita tai ajatuksia.
Mulle sanottiin että voi tuntua kihelmöintiä käsivarressa kun nukutusaine alkaa leviään kanyylista. Piti sanoa että joo nyt tuntuu mutta ehdin nukahtaa ennen sitä. Seuraava asia minkä tiedän oli kun heräilin heräämössä. Mua oli tökitty kaikenlaisilla instrumenteilla ja jotakin ihan irrotettu ja poistettu (sterilisaatio, munatorvien poistolla), eikä mistään ollut mitään tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Serkku on leikkaussalissa hoitsuna. Se kertoo kuinka esim. lihavaa potilasta haukutaan todella rumasti ja nauretaan. Sitten kun se herää sille leperrellään ja ollaan ystävällisiä.
Nykyään lie koko toimenpide nauhoitettaan ja kuvataan, eli tuskin taas totta tämäkään lihavien solvaus! Voisi työpaikka mennä äkkiä jos olisi. Ajatelkoot mitä tykkää, työtä tehdessä on aina vastuussa sanomisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kamalaa. Se ei ole mitään. Mulle se oli vapauttavaa, kun ymmärsin mitä on olla kuollut, eikä siinä ole mitään pelottavaa. Ei ole tietoisuutta niin ei ole tunteita tai ajatuksia.
Mulle sanottiin että voi tuntua kihelmöintiä käsivarressa kun nukutusaine alkaa leviään kanyylista. Piti sanoa että joo nyt tuntuu mutta ehdin nukahtaa ennen sitä. Seuraava asia minkä tiedän oli kun heräilin heräämössä. Mua oli tökitty kaikenlaisilla instrumenteilla ja jotakin ihan irrotettu ja poistettu (sterilisaatio, munatorvien poistolla), eikä mistään ollut mitään tietoa.
Olen kerran ollut sydän pysähdyksissä ja elvytettu. Monesti nukutettu. Ei ole sama . Nukutuksessa voi nähdä unia ja elossaolon tietoisuus säilyy. Hengettömänä olosta en voi sanoa mitään ja se aukko on ihan totaalinen.
Ei se nukutus, mutta se pahoinvointi jälkeenpäin on aivan järkyttävää. Mitään oksennettavaa ei ole, mutta kroppa kakoo oksua.