Raivokohtauksen saanutta lasta "voi esimerkiksi halata niin kauan, että hän rauhoittuu"

Toivottavasti näissä perheissä ei ole lemmikkejä. Kuinka paljon niitä siellä rääkätään (myös salaa) ja millaista pelkoa ne tuntevat jatkuvasti :-(

Kiinnipitäminen on viimesijainen juttu uskokaa jo.

Jos lasta haukkuu ja provoaa toki se voi alkaa riehumaan, kuka ei? Kysy ensin mikä on ja jätä rauhaan jos olo on huono, voit olla tilassa ilman puhumistakin..

Psyykkisesti sairaita eikä erityislapsiakaan ei saa mennä heti ottamaan kiinni, jokainen tilanne pitää olla perusteltu ja kirjataan.

Vierailija kirjoitti:

Väkisin halaaminen (ja piteleminen kiinni) on väkivaltaista, tukahduttavaa, alistavaa, hädän ohittamista ja hyvin ahdistavaa lapselle. Kuin pidettäisi tyhmänä objektina. Siitä voi muodostua ahdistushäiriö pahimmillaan. Lapsen pitää voida irrottautua ja liikkua. Ilmaista. Aikuinen osaa varmaan toimia ja kuunnella mikä hätänä, sanallisesti lohduttaa. Halaamisen pitäisi olla aina vapaaehtoista, turvallista ja positiivista, lapsen ehdoilla.

Jos ilmaisee itseään heittelemällä ja rikkomalla tavaroita niin on vähän vaikea.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja, miksi laitat tänne vanhentunutta tietoa? Lapsiin kohdistuva fyysinen väkivalta - jota väkisin piteleminen, sitominen yms. ehdottomasti on - kiellettiin Suomessa jo 80-luvulla.

Opettele lukemaan. Ei ap "laita tänne vanhentunutta tietoa", vaan siteeraa artikkelia, jossa joku toinen kertoo tuosta kiinniåitämisestä. Ko. artikkeli on tältä vuodelta.

Vierailija kirjoitti:

Älkää osallistuko lapsivihaa lietsovaan trollaukseen.

Aloitus ei ole trollausta, vaan aloituksessa siteerattu henkilö on todella tuota mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Mä käyttäisin sähkölamautinta niin oppiipahan olemaan eikä toiste riehu.

Kätsy vehje.

Vihasin väkisinhalaamista/kiinnipitämistä lapsena. Ei rauhoittanut yhtään vaan raivostutti lisää kun sitä teki vanhempi joka ei muuten koskaan halannut tai osoittanut mitään hellyyttä. Jos olisin tullut kuulluksi, huomatuksi ja rakastetuksi ja ahdistukseni olisi otettu vakavasti en olisi varmaan raivonnutkan.

Vierailija kirjoitti:

Pikkunappulalla joka raivoaa jopa tunnin, on adrenaliinipiikin takia yllättävän isot voimat. Siinä on aikuinen hiestä märkänä, jos on joutunut pitämään riehuvaa pilttiä kiinni tunninkin. Siinä on neljä eri ilmansuuntaan sojottavaa raajaa ja kova ääni. En kyllä pitäisi normaalina näitä pitkittyneitä raivokohtauksia jotka toistuvat. Ja mitäs sitten kun ipana on kouluikäinen ja alkaa olla kokoa ja pituutta? Pidäpä siinä huoli ettei mitään hajoa. Nuo ohjeet ovat oletettavasti tarkoitettu sellaiselle normipenskalle sovellettavaksi.

No istu päälle. Oletettavasti olet isompikokoinen kuin piltti?

Vierailija kirjoitti:

Mitäs tykkäisitte aikuiset, jos raivonne kohde alkaa halata teitä väkisin?

Varmasti traumatisoi lasta lisäämällä kiukkua, ja tukahduttaa lapsen omat tarpeet päästä ulos raivosta omin keinoin ja rauhoittua.

No jos aikuinen alkaa raivoamaan, niin silloin halaamisen hoitavat poliisit.

Raivoaminen ei ole normaalia käytöstä, vaan kannattaisi hakea ammattiapua ja pikaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt saa alapeukuttaa, mutta totuuden nimissä: mun lapsi (erityistarpeinen, en kerro diagnooseja täällä) ei rauhoittunut kunnes läpsäisin poskelle. Kokeilin ihan kaikkea sylistä rauhaanjättämiseen ja jopa päälleistumiseen (tää siis toteutetaan tietyillä ohjeilla, eikä koko painolla tietenkään). Mutta yhden kerran, katsoessani epätoivoisena sitä kohtauksenomaista sekoilua, refleksimäisesti läpsäisin- ja se tepsi. Lapsi "heräsi", ja lopetti käytöksensä. 

Syytä en tiedä, mutta aina kun tuo kohtaus uusi, läpsäisin kevyesti poskelle ja se riitti rauhoittamaan hänet. Suljetussa vertaistukiryhmässä kahdella muullakin äidillä oli sama kokemus, muualla tästä ei tietenkään voinut edes puhua, vaikka olisinkin halunnut lapsen neurologilta kysyä syytä tuohon "heräämiseen". 

Mulla erittäin kovapäinen lapsi (ilman diagnoosia) alle kouluikäisenä sai jotain v1ttumasuuskohtauksia. Esim sylki 45 min ajan mun päälle, eikä mikään kielto tepsinyt. Nauroi vaan p@sakasta naurua ja sylki. Jotenkin kuin ihmeen kaupalla juuri kun lapsi oli sylkäsemässä sadatta kertaa, hänen naamaan lensi aivan järkyttävän iso kärpänen hirveellä voimalla. Kuin taikaiskusta sylkeminen loppui siihen ja lapsi palasi normaaliksi.

Vastaavat tilanteet esim sohvallahyppimiskohtaus loppui kuin seinään kun lapsi putosi sohvalta, kolautti päänsä käsinojaan tai jotain. Eikä siis tilanteessa tarvinnut mitenkään sattua, ihan vaan joku pikku lipeäminen tai tömpsähdys riitti.

Ja sinä vaan seisoit avuttomana siinä syljettävänä?? Olisin ensimmäisen sylkäisyn jälkeen kieltänyt ja toisen jälkeen napannut tukevalla otteella niskavilloista, niin olisi "herääminen" tapahtunut paljon nopeammin, myös tulevia "kohtauksia" ajatellen. Olisi myös tenava saanut pyytää anteeksi.

Mikä ihme nykyajan vanhempia vaivaa?? Ihmeen avuttomia tossukoita, joille lapset tekee mennen tullen mitä lystäävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väkisin halaaminen (ja piteleminen kiinni) on väkivaltaista, tukahduttavaa, alistavaa, hädän ohittamista ja hyvin ahdistavaa lapselle. Kuin pidettäisi tyhmänä objektina. Siitä voi muodostua ahdistushäiriö pahimmillaan. Lapsen pitää voida irrottautua ja liikkua. Ilmaista. Aikuinen osaa varmaan toimia ja kuunnella mikä hätänä, sanallisesti lohduttaa. Halaamisen pitäisi olla aina vapaaehtoista, turvallista ja positiivista, lapsen ehdoilla.

Miten toimit kun lapsen ilmaisu rikkoo kotia, tavaroita ja vahingoittaa sisaruksia?

Et edelleenkään ota syliotteeseen, kun yhden raivarin lasku alkaa olla tuhansissa euroissa tai sisarusta pitää kohta kärrätä sairaalaan?

Se pitää tietenkin estää. Lapsen voi viedä turvalliseen paikkaan. Aikuinen saa käyttää järkeään.

Minua ärsyttää nämä ns neuvot. Sanahelinää ja tyhjää puhetta.

Mistä tavis löytää turvallisen paikan? Harvalla on kotona pehmustettua huonetta. Jos on muita pienempiä lapsia, niin miten ihmeessä homma hoidetaan, kun pitäö katsoa raivoavaa ja huolehtia pienemmistä samalla?

Aikuinen saa käyttää järkeään. Eikö se aikuinen ole jo vuosikausia käyttänyt järkeään ilman, että on löytänyt ratkaisua? Mitä ihmeen aliarviointia tämäkin lause on? Kun ei itse tiedä, niin halveksitaan muita?

Minulla oli (nyt jo aikuinen) raivoava lapsi. Kun sitä käyttää järkeään, lukee kaiken, kysyy neuvoa, ja mikään ei toimi, niin kyllä sitä on äiti ihmeissään. Todellakaan kotona ei ollut sellaista huonetta, jossa mikäön ei olisi mennyt rikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väkisin halaaminen (ja piteleminen kiinni) on väkivaltaista, tukahduttavaa, alistavaa, hädän ohittamista ja hyvin ahdistavaa lapselle. Kuin pidettäisi tyhmänä objektina. Siitä voi muodostua ahdistushäiriö pahimmillaan. Lapsen pitää voida irrottautua ja liikkua. Ilmaista. Aikuinen osaa varmaan toimia ja kuunnella mikä hätänä, sanallisesti lohduttaa. Halaamisen pitäisi olla aina vapaaehtoista, turvallista ja positiivista, lapsen ehdoilla.

Tämä. Rimpuileva lapsi pitää päästää irti, mutta aikuinen voi jäädä lähelle jotta lapsi ymmärtää että tilanne on turvallinen ja aikuinen valmis puhumaan kun lapsi on valmis.

Eihän se tilanne ole turvallinen, jos lapsi on väkivaltainen muita ihmisiä tai esineitä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väkisin halaaminen (ja piteleminen kiinni) on väkivaltaista, tukahduttavaa, alistavaa, hädän ohittamista ja hyvin ahdistavaa lapselle. Kuin pidettäisi tyhmänä objektina. Siitä voi muodostua ahdistushäiriö pahimmillaan. Lapsen pitää voida irrottautua ja liikkua. Ilmaista. Aikuinen osaa varmaan toimia ja kuunnella mikä hätänä, sanallisesti lohduttaa. Halaamisen pitäisi olla aina vapaaehtoista, turvallista ja positiivista, lapsen ehdoilla.

Miten toimit kun lapsen ilmaisu rikkoo kotia, tavaroita ja vahingoittaa sisaruksia?

Et edelleenkään ota syliotteeseen, kun yhden raivarin lasku alkaa olla tuhansissa euroissa tai sisarusta pitää kohta kärrätä sairaalaan?

Se pitää tietenkin estää. Lapsen voi viedä turvalliseen paikkaan. Aikuinen saa käyttää järkeään.

Miten estät raivona pitkin seiniä menevää lasta, joka heittelee täpöllä jokaisen kiinni saamansa esineen, lyö ja potkii kaikkia joihin ylettyy?

Ihan konkreettisesti: mitä on tämä estäminen mistä puhut ja joka tapahtuu pitämättä kiinni/sylissä?

Jotain on todella pahasti vialla jos lapsi ylipäätään tekee jotain noin väkivaltaista? Olisko pehmustettu huone kenties oikeampi paikka? Joku hoitolaitos?

Miksi tarraudutte vain tuohon kiinnipitämiseen? Luitteko juttua ollenkaan?

Lastensuojelun sossu tässä. Ammattikasvattajat lastenkodeissa, perhekodeissa jne puhuvat kiinnipidoista. Jos lapsi riehuu ja voi satuttaa itseään tai muita, hänestä pidetään kiinni. Pikkulapsia halataan kun itkupotkuravivari tulee. Lapsi ei itse pysty säätelemään tunteitaan ja kun ne menevät raivarissa yli, hän tarvitsee apua rauhoittuakseen. Olen oman lapsen kanssa käyttänyt samaa ja hyvin rauhoittuu. Päästään puheen tasolle, kun ensin halataan. 

Nuo on huomattavasti parempia vaihtoehtoja kuin nuo mitä nykynaiset käyttää:

"ihanasti ilmaisee itseään kun tuollei huutaa ja kirkuu että korviin sattuu" "kyllä se itsensä hiljaseks huutaa" "ei se yleensä kauaa jaksa riehua ennen kun väsyy"

Nämä nyt tuli äkkiä mieleen mitä ole viine aikoina kuullu julkisessa kulkuneuvossa

Voi hyvänen aika, aloituksessa sanonaat että lasta voi esimerkiksi halata niin kauan, että hän rauhoittuu. Eli siis annettiin neuvoja joita jokainen vanhempi voi kokeilla, josko se sattuisi olemaan oman lapsen kanssa toimiva ratkaisu. Ei siis sanottu, että näin jokaisen tulisi tehdä saati esitetty olettamaa, että toimisi jokaisen lapsen kanssa.

Nyt tätä halaamista on sitten pahkuttu neljä sivua aivan kuin joku olisi sen kiveen hakannut.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika, aloituksessa sanonaat että lasta voi esimerkiksi halata niin kauan, että hän rauhoittuu. Eli siis annettiin neuvoja joita jokainen vanhempi voi kokeilla, josko se sattuisi olemaan oman lapsen kanssa toimiva ratkaisu. Ei siis sanottu, että näin jokaisen tulisi tehdä saati esitetty olettamaa, että toimisi jokaisen lapsen kanssa.

Nyt tätä halaamista on sitten pahkuttu neljä sivua aivan kuin joku olisi sen kiveen hakannut.

Etenkin kun tässä hukataan itse asia, eli se, mitä tehdä kun lapsi käyttäytyy huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Väkisin halaaminen (ja piteleminen kiinni) on väkivaltaista, tukahduttavaa, alistavaa, hädän ohittamista ja hyvin ahdistavaa lapselle. Kuin pidettäisi tyhmänä objektina. Siitä voi muodostua ahdistushäiriö pahimmillaan. Lapsen pitää voida irrottautua ja liikkua. Ilmaista. Aikuinen osaa varmaan toimia ja kuunnella mikä hätänä, sanallisesti lohduttaa. Halaamisen pitäisi olla aina vapaaehtoista, turvallista ja positiivista, lapsen ehdoilla.

Aikuisena väkisin halaaminen on ahdistava ajatus ja lisäisi raivoa. Varmaan lapsellakin näin.

Vierailija kirjoitti:

Väkisin halaaminen (ja piteleminen kiinni) on väkivaltaista, tukahduttavaa, alistavaa, hädän ohittamista ja hyvin ahdistavaa lapselle. Kuin pidettäisi tyhmänä objektina. Siitä voi muodostua ahdistushäiriö pahimmillaan. Lapsen pitää voida irrottautua ja liikkua. Ilmaista. Aikuinen osaa varmaan toimia ja kuunnella mikä hätänä, sanallisesti lohduttaa. Halaamisen pitäisi olla aina vapaaehtoista, turvallista ja positiivista, lapsen ehdoilla.

Mun vanhemmat harrasti just tätä väkisin halaamista. Se ahdisti vain enemmän. Nykyisin en pidä siitä ollenkaan että minua halataan enkä oikein tykkää kosketuksestakaan.