Kehtaako treffien jälkeen kysyä, miksi toinen ei halua enää tavata?

Miksi haluaisit jatkaa epäsopivan kanssa? Jatka etsimistä.

Miksi haluaa kysyä? Jos olet ollut oma itsesi, eikä toista ole kiinnostanut tutustua enempää, et ole tehnyt mitään väärin eikä sinussa ole mitään vikaa.

No en kysyisi. Ehkä ei vaan ollut sitä kemiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluaa kysyä? Jos olet ollut oma itsesi, eikä toista ole kiinnostanut tutustua enempää, et ole tehnyt mitään väärin eikä sinussa ole mitään vikaa.

Paitsi että voihan vikaa olla: ei ole tajunnut peseytyä ennen treffejä, on etuillut ja piereskellyt ja ollut ilkeä tarjoilijalle jne. Näistä kun saa palautetta, nokkelampi deittailija ymmärtää korjata tapansa ja ehkä seuraavalle kerralla sujuu paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen ole välttämättä mitään ihmeellistä syytä. Treffikumppani voi olla kivannäköinen ja mukava, mutta jotain puuttuu. Tuskin kannattaa edes kysyä..

Pääasiahan meille suomalaisille on,  ettei tarvitse puhua toiselle. Päätä pensaaseen vaan ja ollaan ihan hissukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluaa kysyä? Jos olet ollut oma itsesi, eikä toista ole kiinnostanut tutustua enempää, et ole tehnyt mitään väärin eikä sinussa ole mitään vikaa.

Paitsi että voihan vikaa olla: ei ole tajunnut peseytyä ennen treffejä, on etuillut ja piereskellyt ja ollut ilkeä tarjoilijalle jne. Näistä kun saa palautetta, nokkelampi deittailija ymmärtää korjata tapansa ja ehkä seuraavalle kerralla sujuu paremmin.

Deitti ei ole sun äitis. Soita äidilles

Ei kannata kysyä.

Loukkaantuisin, kyllä jokainen pahoittaa mielensä.

Kuka olisi niin Teflonpintainen??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluaa kysyä? Jos olet ollut oma itsesi, eikä toista ole kiinnostanut tutustua enempää, et ole tehnyt mitään väärin eikä sinussa ole mitään vikaa.

Paitsi että voihan vikaa olla: ei ole tajunnut peseytyä ennen treffejä, on etuillut ja piereskellyt ja ollut ilkeä tarjoilijalle jne. Näistä kun saa palautetta, nokkelampi deittailija ymmärtää korjata tapansa ja ehkä seuraavalle kerralla sujuu paremmin.

Deitti ei ole sun äitis. Soita äidilles

Äiti ei (toivottavasti) ollut paikalla niillä treffeillä. Deitti oli, joten häneltä kannattaa kysyä. Loogista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saahan sitä kysyä mutta kuinkas miehenä (, ikäänkuin tämä olisi jotenkin sukupuoleen sidottua) vastaat tuohon fiksusti ja tahdikkaasti ja samalla välttäen kaikkein tylsimpiä kliseitä mutta kuitenkin niin selkeä, että toine ymmärtäsi asian laidan. -

Sinkkumies

Se miten tuohon vastataan riippuu siitä, mikä se syy on. Eikös?

No ainakin itselläni on joskus vain ollut epämääräine tunne, että minua ja mahd. toista ei ole tarkoitettu yhteen, jolloin tuntuu tai on tuntunut vähän lattealta ja tai kliseiseltä sanoa, että minusta meillä ei ole tarpeeksi yhteistä kemiaa, - Mutta ehkä sekin parempi kuin olla sanomatta mitään tai heittää pallo hänelle ja sanoa, että kyllä sä tiedät itsekin, miksi en halua enää jatkaa....  (tms) .

On myös yksi fraasi, jota tavataan ymmärtääkseni käyttää melko usein joka kuuluu suunnilleen että eikö me kuitenkin voitaisi olla tulevaiuudessa vain ystäviä tai edes kavereita. - Omaksikin hämmästyksekseni osa on oikeasti halunnut olla je elää kaverina ja tai jopa ystävänä kanssani ja se on toiminut ja toimii joidenkin kanssa vastavuorosiest eedelleen - Mutta tok tiedän, että monelle tuo lausahdus on vain kauiimpi tapa hyvästellä ja toivoa, ettei toinen käy vastaiuudessa hankalaksi tai loukkaavaksi.

Se mikä on toki tylsää on kun ei aidosti itse aina kykenen pidemmän ajan kuluttuakaan tajuamaan, miksei jonkun kanssa onnistunutkaan ja edennytkään niin kuin ennätti "jo" toivomaan kun toiseen oli sekä ihastunut ellei jo enemmän ja vähemmän rakastunut ja kiintynytkin. - Toisten kohdalla syyn tai syyt on saattanut onneksi (tai epäonnekseen) voinut myöhemmin tajuta tai ainakin luulla tajunneensa.    

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluaa kysyä? Jos olet ollut oma itsesi, eikä toista ole kiinnostanut tutustua enempää, et ole tehnyt mitään väärin eikä sinussa ole mitään vikaa.

Paitsi että voihan vikaa olla: ei ole tajunnut peseytyä ennen treffejä, on etuillut ja piereskellyt ja ollut ilkeä tarjoilijalle jne. Näistä kun saa palautetta, nokkelampi deittailija ymmärtää korjata tapansa ja ehkä seuraavalle kerralla sujuu paremmin.

No ei tuollainen juntti kyllä tajua. Ei deittikumppani ole mikään äiti joka opettaa peruskäytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen ole välttämättä mitään ihmeellistä syytä. Treffikumppani voi olla kivannäköinen ja mukava, mutta jotain puuttuu. Tuskin kannattaa edes kysyä..

Pääasiahan meille suomalaisille on,  ettei tarvitse puhua toiselle. Päätä pensaaseen vaan ja ollaan ihan hissukseen.

Jos oikeesti haet sitä edustusrouvaa panosta seuraavalla kerralla treffeihin, ja mikäli olet hakeutumassa edustusrouvaksi kertaa:

Syitä eri miesten kanssa:

- hiirimäinen olemus ja ääni, vaikka urheilullinen ja älykäs

- puhuu liikaa, ei osaa vastavuoroista keskustelua, jutut kaveritasolla ja liian konkreettinen itselle

- elämäntilanteet ja historia hyvin erilaiset, itsellä 15 vuotinen parisuhde takana ja kaksi lasta, toisella lyhyitä suhteita, ei koskaan avoliittoa

- kävelytyyli erikoinen, antaa epäluuloisen vaikutelman, salailee, emme kohtaa keskustelussa

- liian tossukka, torjuu alussa jätskialoitteeni ja kyseisen paikan jätskikiska on mennyt kiinni palatessamme lenkiltä - tuossa tilanteessa kannattaisi miehen tehdä aloite jätskin nauttimisesta virlä toisaalla

- tuli kaverifiilis (näitä paljon - joku kolaus täytyy tulla jo ekalla tapaamisella)

- avautui mielenterveysasioista liian pian, haiskahti vähän epäpuhtaalta halatessa, vonkasi yökylään vedoten pitkään kotimatkaansa

- kiinnostunut liian erilaisista asioista, ei esim. juurikaan käy ulkona syömässä, eikä kulttuuritapahtumissa

- vesitti tunnelman saapumalla puoli tuntia myöhässä, vaikka siitä ilmoittikin, kemiat ei kohdanneet, vaikka varmasti fiksu ja mukava, ehkä pihiys nousee pintaan myös, olisiko valmis sijoittamaan joskus yhteiseen lomamatkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluaa kysyä? Jos olet ollut oma itsesi, eikä toista ole kiinnostanut tutustua enempää, et ole tehnyt mitään väärin eikä sinussa ole mitään vikaa.

Paitsi että voihan vikaa olla: ei ole tajunnut peseytyä ennen treffejä, on etuillut ja piereskellyt ja ollut ilkeä tarjoilijalle jne. Näistä kun saa palautetta, nokkelampi deittailija ymmärtää korjata tapansa ja ehkä seuraavalle kerralla sujuu paremmin.

Deitti ei ole sun äitis. Soita äidilles

Äiti ei (toivottavasti) ollut paikalla niillä treffeillä. Deitti oli, joten häneltä kannattaa kysyä. Loogista.

Ees edustusrouva ei ole velvollinen opettamaan kaikkea

Vaikka toinen olisi maailman parhaimman näköinen, fiksuin ja rikkain, niin jos ei ole sitä seksuaalista vetovoimaa ja kiinnostusta toiseen, niin ei vain toimi. Miksi pitää tivata yhtään mitään.

Ei kannata kysyä koska siitä helposti alkaa inttäminen ja yksi miinus lisää listaan! Jos ei toinen halua tavata toista kertaa niin se oli siinä, ei se kyselemällä muuksi muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka toinen olisi maailman parhaimman näköinen, fiksuin ja rikkain, niin jos ei ole sitä seksuaalista vetovoimaa ja kiinnostusta toiseen, niin ei vain toimi. Miksi pitää tivata yhtään mitään.

Tontun pitäisi sisäistää tää ennen Bulgariaan lähtöä. Naisella on oikeus kiittää seurasta ja poistua.

Eräs jankutti 3 kuukautta treffien jälkeen. Sanoin vain ettei natsannut. Kyllä ne naiset osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka toinen olisi maailman parhaimman näköinen, fiksuin ja rikkain, niin jos ei ole sitä seksuaalista vetovoimaa ja kiinnostusta toiseen, niin ei vain toimi. Miksi pitää tivata yhtään mitään.

Ei tarvitse tarvitse. Ei tarvitse Silti aina joskus tuntuu erinomaisen pahalta kun ei pysty tai kykene hahmottamaan mikä itsessä on sellaista, ettei toinen -sellainen johon itse on ennättänyt jo hetken kokea vetoa ja kiinostusta- ei ole kiinnostunut.

Miksi niin moni muu vaikuttaa ja tuntuu löytävän ja kohtaavan mahd. parisuhdekumppaninsa niin paljon mutkattomammin ja helpommin.

Miksi itse on se, joka saatetaan haluta kavertiki tai ystäväksi mutta ei parisuhdekumppaniksi? - Itse inhon ja itsesyytökset ovat toisinaan aika vahvat.

Mutta ei ei minullekaan kuka tahnsa kelpaisi.  Olen jo päässyt epätoivoisuudestani eroon. Mutta aina välillä syttyy toivon, liekki siitä, että ehkä tänä kesänä kunnes taas huomaan, että kesä on taas mennyt ja olen yhtä sinkku kuin ennenkin.

Vaik mikäs tässä ollessa. Parisuhde on kuitenkin vain mahdollisuus ei velvollisuus.

Jos olet ollut oma itsesi, niin mitä teet sillä tiedolla? Et kai ala muuttaa itseä toisten mielipiteiden takia?