Hyvä ystäväni erosi ja palasi ns parisuhdemarkkinoilla. Ja hyvä Luoja, miten pinnallisia ihmiset ovat siellä
Ystävättäreni erosi pari vuotta sitten miehestään ja nyt erosta jo toivuttuaan palasi ns patisuhdemarkkinoille.
Kun olen kuunnellut hänen juttujaan ja miten ihmiset ovat siellä ovat pinnallisia, en voi ihmetellä sitä miten niin moni ei löydä kumppania.
Ja ystävättäreni on perusnätti, normaalipainoinen vaaleahko nainen. Luonteeltaan kiltti ja mukava, ja perusfiksu. Mitään elämänhallinta ongelmia ei ole, ja elättää itse itsensä. On lapseton, silti ei tunnu löytävän kumppania. Ystäväni etsii tasa-painoista, perusfiksua, siistiä ja kunnollista miestä. Samanlaista kuin ystävänikin on.
Ei voi muuta sanoa kuin että hulluksi on meno mennyt. Sitten kun taas katsoo kaupassa parisuhteita, niin ihan tavallisia tallukoita suurin osa.
Onko niin, että ne nirsot ja pinnalliset ihmiset jäävät pyörimään sinkkualustoille ja realistiset pariutuu tavisihmisen kanssa?
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalipainoinen tarkoittaa reaalielämässä tyyliin Annika Saarikko.
Miehiä on jonossa asti jos on oikeasti vartalo kuin esim. Anna Kournikovalla.
Hän on nelikymppinen.
No mulla on aikalailla Kournikovan kroppa. Kyllä tällä seksiseuraa saa, mutta mitään vakavampaa on vaikea löytää. Miehet luulee, että mua kiinnostaa pinnalliset asiat, joku raha ja luksus. Eivät voisi olla enempää väärässä. Eivät idiootit viitsi lukea mun profiilia. Ja sitten kun tavataan, niin keskittyvät vain mun ulkonäköön ja olettavat mun olevan tosi yksinkertainen. Lopetin koko deittailun. Kokeilen sit uudestaan kun olen rupsahtanut.
Jojs olet kaunis ja hyväkroppainen, miehet katsovat sinut panosaaliikseen. Jos pukeudut kirppisrytkyihin ja esittäydyt profiilissasi maailmanparantajana, saat syvällisempää ja tasokkaampaa juttuseuraa, kuin todellisella ulkomuodollasi. Miehet ovat vajaa-älyisiä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut vain Facebookdatingissa, tavannut sieltä 4 miestä. Vaikuttaa siltä että netin kautta kiinnostuessa alkaa päässä muodostua kiiltokuva toisesta, joka romahtaa livenä tavatessa kun toinen onkin tavallinen nainen. Live-elämässä minulla ei ole usein ollut vaikeuksia löytää seuraa, mutta netin kautta tuntuu käyvän aina tuo sama ilmiö. Joko mies lopettaa viestittelyn tyystin tai haluaa jatkaa kavereina.
Ei ehkä edes kannata kokeilla tinderiä.
Jos miehen kiinnostus lopahtaa heti ekojen treffien jälkeen (ei halua enää edes nähdä sinua uudelleen, tai haluaa olla vain kaveri kanssasi) niin voit olla lähes 100 % varma, että ongelmana oli se että syystä tai toisesta et kyennyt herättämään minkään tason seksuaalista kiinnostusta kyseisessä miehessä. Todennäköisin ongelman juurisyy on ulkonäkösi, mutta toki voi olla jokin muukin juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut vain Facebookdatingissa, tavannut sieltä 4 miestä. Vaikuttaa siltä että netin kautta kiinnostuessa alkaa päässä muodostua kiiltokuva toisesta, joka romahtaa livenä tavatessa kun toinen onkin tavallinen nainen. Live-elämässä minulla ei ole usein ollut vaikeuksia löytää seuraa, mutta netin kautta tuntuu käyvän aina tuo sama ilmiö. Joko mies lopettaa viestittelyn tyystin tai haluaa jatkaa kavereina.
Ei ehkä edes kannata kokeilla tinderiä.
Jos miehen kiinnostus lopahtaa heti ekojen treffien jälkeen (ei halua enää edes nähdä sinua uudelleen, tai haluaa olla vain kaveri kanssasi) niin voit olla lähes 100 % varma, että ongelmana oli se että syystä tai toisesta et kyennyt herättämään minkään tason seksuaalista kiinnostusta kyseisessä miehessä. Todennäköisin ongelman juurisyy on ulkonäkösi, mutta toki voi olla jokin muukin juttu.
Tähän voi vielä lisätä harhaanjohtavat kuvat. Muuten miehet ei noin vain tuhahda ja häivy. Ainakaan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ystävä vain yrittää liikaa ja epätoivo näkyy? Tai sitten hänellä vaan on oma rima liian korkealla kuitenkin.
Minulla on aika lailla kuvaillun kaltainen ystävä myös, sillä erolla, että hänellä on lapsi. Erosi edellisestä pari vuotta sitten ja on jo löytänyt uuden kumppanin. Mies on ihan perusjantteri, omaan silmään ei kovin komea, lyhyehkö ja mahaakin on. Ystävä kuitenkin tykkää.
Eli kyllä ne perusmiehet ja -naiset edelleen kelpaa toisilleen. Yksin jäävät vain ne, jotka luulevat liikoja omasta viehätysvoimastaan ja havittelevat omaa tasoaan paremman näköistä saalista. Olisin minäkin halunnut tummatukkaisen mallimiehen, jos pelkkää ulkonäköä katsotaan, mutta kun olen itse korkeintaan perusnätti varustettuna muutamalla aika räikeällä ulkonäkövirheellä, niin eihän mun sellaisia kannattanut edes katsella paitsi Anttilan kuvastossa. Yksin olisin jäänyt, jollen olisi "kelpuuttanut" ihan tavallista miestä, joka onneksi on niitä, jotka paranevat kuin viini vanhetessaan. Sääli, ettei itsestäni voi sanoa samaa.
Mä olen hoikka ja timmi. Veikkaanpa, että elitapani ovat hieman erilaiset kuin perusjantterilla. Kyllä siihen vatsakkuuteen on yleensä ihan hyvät syyt. Haluan tietenkin kaltaiseni aktiivisen miehen, joka myös syö terveellisesti. En enää ota vaivoikseni herkuttelevaa sohvaperunaa. Siinä ei vapaa-ajanviettotavat kohtaa eikä kyllä seksikään kiinnosta. Kaltaisiani miehiä vaan tuntuu olevan todella vähän, joten sinkkuna jatkan.
Itse otan paljon mieluummin miehen, jolla on elintasoa vyötäröllä ja korvien välissä muutakin kuin viimeisin proteiinijauhe-uutuus. Jostain syystä olen itse aina karsastanut näitä viimeisen päälle trimmattuja salihirviöitä, kuin myös itseriittoisia omahyväisiä kamppailulaji-experttejä (jälkimmäisiä tosin vähemmän-taistelulajeissa kun yleensä on oltava mukana myös aivot ja muutakin kyvykkyyttä, kuin vain nostaa rautaa penkistä mahdollisimman paljon). Ja ei, en ole lihava siiderival as, koska sitähän terveysfanaatikot ensimmäisenä ajattelevat- tarvitsen suhteelta vain paljon muutakin, kuin ulkomuodon tai rahaa pintaliitelyä varten. En ole vaativa, olen vain valikoiva.
Sitä ei vaan normaali mies muutu miksikään salihirviöksi, vaikka kävisi 4 kertaa viikossa ja treenaisi kovaa. Tavallisella ruoalla siitä tulee jäntevä ja urheilullinen vartalo. Hyvin toimiva ja terveellinen.
Testohirviöt ja kamppailuexpertit on äärimmäisiä machoilijoita tyypillisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna Kournikova on nelikymppinen , mutta mittansa edelleen pituus miinus 110.
Monestiko teille pitää sanoa, että se on hotein mitta?
Häh?
Olen itse 46. Mitat 170/60.
Kournikovalla 173/63.
No ei tee tiukkaakaan. Mulla itseasiassa pituus miinus 112 ja timmi kroppa. Harmi kun miehistä on vaikea löytää vastinetta. N40
Olen myös fitness. Mieheltä haluan jotain ihan muuta kuin timmiä kroppaa. Mun on vaikea samaistua. Toki mä tykkään urheilullisesta mutta timmi ei tarvitse olla.
En nyt tarkkoittanut timmillä mitään fitnessharrastajaa kun en ole sellainen itsekään. Timmin kropan voi saavuttaa muutenkin. Tämä ulkonäkö tulee oikeastaan sivutuotteena. En todella ottaisi miestä, joka ravaa salilla harva se päivä eikä sitten harrasta mitään muuta. Käy aika tylsäksi sellainen, mutta varmaan sopii jollekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ystävä vain yrittää liikaa ja epätoivo näkyy? Tai sitten hänellä vaan on oma rima liian korkealla kuitenkin.
Minulla on aika lailla kuvaillun kaltainen ystävä myös, sillä erolla, että hänellä on lapsi. Erosi edellisestä pari vuotta sitten ja on jo löytänyt uuden kumppanin. Mies on ihan perusjantteri, omaan silmään ei kovin komea, lyhyehkö ja mahaakin on. Ystävä kuitenkin tykkää.
Eli kyllä ne perusmiehet ja -naiset edelleen kelpaa toisilleen. Yksin jäävät vain ne, jotka luulevat liikoja omasta viehätysvoimastaan ja havittelevat omaa tasoaan paremman näköistä saalista. Olisin minäkin halunnut tummatukkaisen mallimiehen, jos pelkkää ulkonäköä katsotaan, mutta kun olen itse korkeintaan perusnätti varustettuna muutamalla aika räikeällä ulkonäkövirheellä, niin eihän mun sellaisia kannattanut edes katsella paitsi Anttilan kuvastossa. Yksin olisin jäänyt, jollen olisi "kelpuuttanut" ihan tavallista miestä, joka onneksi on niitä, jotka paranevat kuin viini vanhetessaan. Sääli, ettei itsestäni voi sanoa samaa.
Mä olen hoikka ja timmi. Veikkaanpa, että elitapani ovat hieman erilaiset kuin perusjantterilla. Kyllä siihen vatsakkuuteen on yleensä ihan hyvät syyt. Haluan tietenkin kaltaiseni aktiivisen miehen, joka myös syö terveellisesti. En enää ota vaivoikseni herkuttelevaa sohvaperunaa. Siinä ei vapaa-ajanviettotavat kohtaa eikä kyllä seksikään kiinnosta. Kaltaisiani miehiä vaan tuntuu olevan todella vähän, joten sinkkuna jatkan.
Itse otan paljon mieluummin miehen, jolla on elintasoa vyötäröllä ja korvien välissä muutakin kuin viimeisin proteiinijauhe-uutuus. Jostain syystä olen itse aina karsastanut näitä viimeisen päälle trimmattuja salihirviöitä, kuin myös itseriittoisia omahyväisiä kamppailulaji-experttejä (jälkimmäisiä tosin vähemmän-taistelulajeissa kun yleensä on oltava mukana myös aivot ja muutakin kyvykkyyttä, kuin vain nostaa rautaa penkistä mahdollisimman paljon). Ja ei, en ole lihava siiderival as, koska sitähän terveysfanaatikot ensimmäisenä ajattelevat- tarvitsen suhteelta vain paljon muutakin, kuin ulkomuodon tai rahaa pintaliitelyä varten. En ole vaativa, olen vain valikoiva.
Ihan tavallinen sekasyöjä olen. Ei timmi kroppa edellytä mitään proteiinijauheita tms "rahat pois hölmöiltä" -juttuja. Tykkään myös esim historiasta ja tieteestä ja haluan, että tapailemani mies on myös kiinnostunut näistä aiheista. Tyhjäpäistä on vain seksiin, jos siihenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalipainoinen tarkoittaa reaalielämässä tyyliin Annika Saarikko.
Miehiä on jonossa asti jos on oikeasti vartalo kuin esim. Anna Kournikovalla.
Hän on nelikymppinen.
No mulla on aikalailla Kournikovan kroppa. Kyllä tällä seksiseuraa saa, mutta mitään vakavampaa on vaikea löytää. Miehet luulee, että mua kiinnostaa pinnalliset asiat, joku raha ja luksus. Eivät voisi olla enempää väärässä. Eivät idiootit viitsi lukea mun profiilia. Ja sitten kun tavataan, niin keskittyvät vain mun ulkonäköön ja olettavat mun olevan tosi yksinkertainen. Lopetin koko deittailun. Kokeilen sit uudestaan kun olen rupsahtanut.
Tämä tarina kuulostaa keksityltä.
Mä niin toivon, että olisikin keksitty. Voin kertoa, että deittailu on mun kohdalla ollut totaalisen turhauttavaa. Miehet eivät edes treffeillä kuuntele mitä mä sanon, vaan yrittävät tehdä vaikutusta omaisuudellaan jne. Todella puuduttavaa hommaa. Pitäis varmaan hankkia lobotomia, niin asia ei häiritsisi. Myös kauniilla naisella voi olla aivot ja ei-pinnalliset arvot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalipainoinen tarkoittaa reaalielämässä tyyliin Annika Saarikko.
Miehiä on jonossa asti jos on oikeasti vartalo kuin esim. Anna Kournikovalla.
Hän on nelikymppinen.
No mulla on aikalailla Kournikovan kroppa. Kyllä tällä seksiseuraa saa, mutta mitään vakavampaa on vaikea löytää. Miehet luulee, että mua kiinnostaa pinnalliset asiat, joku raha ja luksus. Eivät voisi olla enempää väärässä. Eivät idiootit viitsi lukea mun profiilia. Ja sitten kun tavataan, niin keskittyvät vain mun ulkonäköön ja olettavat mun olevan tosi yksinkertainen. Lopetin koko deittailun. Kokeilen sit uudestaan kun olen rupsahtanut.
Jojs olet kaunis ja hyväkroppainen, miehet katsovat sinut panosaaliikseen. Jos pukeudut kirppisrytkyihin ja esittäydyt profiilissasi maailmanparantajana, saat syvällisempää ja tasokkaampaa juttuseuraa, kuin todellisella ulkomuodollasi. Miehet ovat vajaa-älyisiä.
Joo, testasin tätäkin. Ehkä voit arvata mitä treffeillä kävi. Miehillä meni pasmat sekaisin eivätkä järkytykseltään saaneet oikein sanaa suustaan. Oli muuten ihan hemmetin piinallista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalipainoinen tarkoittaa reaalielämässä tyyliin Annika Saarikko.
Miehiä on jonossa asti jos on oikeasti vartalo kuin esim. Anna Kournikovalla.
Hän on nelikymppinen.
No mulla on aikalailla Kournikovan kroppa. Kyllä tällä seksiseuraa saa, mutta mitään vakavampaa on vaikea löytää. Miehet luulee, että mua kiinnostaa pinnalliset asiat, joku raha ja luksus. Eivät voisi olla enempää väärässä. Eivät idiootit viitsi lukea mun profiilia. Ja sitten kun tavataan, niin keskittyvät vain mun ulkonäköön ja olettavat mun olevan tosi yksinkertainen. Lopetin koko deittailun. Kokeilen sit uudestaan kun olen rupsahtanut.
Tämä tarina kuulostaa keksityltä.
Mä niin toivon, että olisikin keksitty. Voin kertoa, että deittailu on mun kohdalla ollut totaalisen turhauttavaa. Miehet eivät edes treffeillä kuuntele mitä mä sanon, vaan yrittävät tehdä vaikutusta omaisuudellaan jne. Todella puuduttavaa hommaa. Pitäis varmaan hankkia lobotomia, niin asia ei häiritsisi. Myös kauniilla naisella voi olla aivot ja ei-pinnalliset arvot.
Jos kerran aivot on suotu, niin raskisko niitä myös käyttää? Kuka nuo kaikki leuhakkeet ja moukat on valikoinut tarjonnan kirjosta? Ettei vaan todella terävä-älyinen nainen olisi kuitenkin yksi kiimaelukka muiden joukossa, jota vietit vie ja arvet lopulta vikisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ystävä vain yrittää liikaa ja epätoivo näkyy? Tai sitten hänellä vaan on oma rima liian korkealla kuitenkin.
Minulla on aika lailla kuvaillun kaltainen ystävä myös, sillä erolla, että hänellä on lapsi. Erosi edellisestä pari vuotta sitten ja on jo löytänyt uuden kumppanin. Mies on ihan perusjantteri, omaan silmään ei kovin komea, lyhyehkö ja mahaakin on. Ystävä kuitenkin tykkää.
Eli kyllä ne perusmiehet ja -naiset edelleen kelpaa toisilleen. Yksin jäävät vain ne, jotka luulevat liikoja omasta viehätysvoimastaan ja havittelevat omaa tasoaan paremman näköistä saalista. Olisin minäkin halunnut tummatukkaisen mallimiehen, jos pelkkää ulkonäköä katsotaan, mutta kun olen itse korkeintaan perusnätti varustettuna muutamalla aika räikeällä ulkonäkövirheellä, niin eihän mun sellaisia kannattanut edes katsella paitsi Anttilan kuvastossa. Yksin olisin jäänyt, jollen olisi "kelpuuttanut" ihan tavallista miestä, joka onneksi on niitä, jotka paranevat kuin viini vanhetessaan. Sääli, ettei itsestäni voi sanoa samaa.
Mä olen hoikka ja timmi. Veikkaanpa, että elitapani ovat hieman erilaiset kuin perusjantterilla. Kyllä siihen vatsakkuuteen on yleensä ihan hyvät syyt. Haluan tietenkin kaltaiseni aktiivisen miehen, joka myös syö terveellisesti. En enää ota vaivoikseni herkuttelevaa sohvaperunaa. Siinä ei vapaa-ajanviettotavat kohtaa eikä kyllä seksikään kiinnosta. Kaltaisiani miehiä vaan tuntuu olevan todella vähän, joten sinkkuna jatkan.
Itse otan paljon mieluummin miehen, jolla on elintasoa vyötäröllä ja korvien välissä muutakin kuin viimeisin proteiinijauhe-uutuus. Jostain syystä olen itse aina karsastanut näitä viimeisen päälle trimmattuja salihirviöitä, kuin myös itseriittoisia omahyväisiä kamppailulaji-experttejä (jälkimmäisiä tosin vähemmän-taistelulajeissa kun yleensä on oltava mukana myös aivot ja muutakin kyvykkyyttä, kuin vain nostaa rautaa penkistä mahdollisimman paljon). Ja ei, en ole lihava siiderival as, koska sitähän terveysfanaatikot ensimmäisenä ajattelevat- tarvitsen suhteelta vain paljon muutakin, kuin ulkomuodon tai rahaa pintaliitelyä varten. En ole vaativa, olen vain valikoiva.
Sitä ei vaan normaali mies muutu miksikään salihirviöksi, vaikka kävisi 4 kertaa viikossa ja treenaisi kovaa. Tavallisella ruoalla siitä tulee jäntevä ja urheilullinen vartalo. Hyvin toimiva ja terveellinen.
Testohirviöt ja kamppailuexpertit on äärimmäisiä machoilijoita tyypillisesti.
Näinkin voidaan sanoa, mutta jos mies on ollut Ranskan muukalaislegioonassa useita vuosia ja selvinnyt erinäisten Afrikan valtioiden ja Lähi-Idän sota-alueilta hengissä, ehkä hänen korviensa välissä on tosiaan jotain muutakin kuin proteiinijauhe ja tinderin matchit.. vaan heitähän ei ole joka junaan. Nyky-suomalaisille miesoletetuille tekisi todella hyvää käydä joskus jossain muuallakin, kuin lähi-Prismassa rintaliiviostoksilla vaimokkeen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ystävä vain yrittää liikaa ja epätoivo näkyy? Tai sitten hänellä vaan on oma rima liian korkealla kuitenkin.
Minulla on aika lailla kuvaillun kaltainen ystävä myös, sillä erolla, että hänellä on lapsi. Erosi edellisestä pari vuotta sitten ja on jo löytänyt uuden kumppanin. Mies on ihan perusjantteri, omaan silmään ei kovin komea, lyhyehkö ja mahaakin on. Ystävä kuitenkin tykkää.
Eli kyllä ne perusmiehet ja -naiset edelleen kelpaa toisilleen. Yksin jäävät vain ne, jotka luulevat liikoja omasta viehätysvoimastaan ja havittelevat omaa tasoaan paremman näköistä saalista. Olisin minäkin halunnut tummatukkaisen mallimiehen, jos pelkkää ulkonäköä katsotaan, mutta kun olen itse korkeintaan perusnätti varustettuna muutamalla aika räikeällä ulkonäkövirheellä, niin eihän mun sellaisia kannattanut edes katsella paitsi Anttilan kuvastossa. Yksin olisin jäänyt, jollen olisi "kelpuuttanut" ihan tavallista miestä, joka onneksi on niitä, jotka paranevat kuin viini vanhetessaan. Sääli, ettei itsestäni voi sanoa samaa.
Mä olen hoikka ja timmi. Veikkaanpa, että elitapani ovat hieman erilaiset kuin perusjantterilla. Kyllä siihen vatsakkuuteen on yleensä ihan hyvät syyt. Haluan tietenkin kaltaiseni aktiivisen miehen, joka myös syö terveellisesti. En enää ota vaivoikseni herkuttelevaa sohvaperunaa. Siinä ei vapaa-ajanviettotavat kohtaa eikä kyllä seksikään kiinnosta. Kaltaisiani miehiä vaan tuntuu olevan todella vähän, joten sinkkuna jatkan.
Itse otan paljon mieluummin miehen, jolla on elintasoa vyötäröllä ja korvien välissä muutakin kuin viimeisin proteiinijauhe-uutuus. Jostain syystä olen itse aina karsastanut näitä viimeisen päälle trimmattuja salihirviöitä, kuin myös itseriittoisia omahyväisiä kamppailulaji-experttejä (jälkimmäisiä tosin vähemmän-taistelulajeissa kun yleensä on oltava mukana myös aivot ja muutakin kyvykkyyttä, kuin vain nostaa rautaa penkistä mahdollisimman paljon). Ja ei, en ole lihava siiderival as, koska sitähän terveysfanaatikot ensimmäisenä ajattelevat- tarvitsen suhteelta vain paljon muutakin, kuin ulkomuodon tai rahaa pintaliitelyä varten. En ole vaativa, olen vain valikoiva.
Sitä ei vaan normaali mies muutu miksikään salihirviöksi, vaikka kävisi 4 kertaa viikossa ja treenaisi kovaa. Tavallisella ruoalla siitä tulee jäntevä ja urheilullinen vartalo. Hyvin toimiva ja terveellinen.
Testohirviöt ja kamppailuexpertit on äärimmäisiä machoilijoita tyypillisesti.
Näinkin voidaan sanoa, mutta jos mies on ollut Ranskan muukalaislegioonassa useita vuosia ja selvinnyt erinäisten Afrikan valtioiden ja Lähi-Idän sota-alueilta hengissä, ehkä hänen korviensa välissä on tosiaan jotain muutakin kuin proteiinijauhe ja tinderin matchit.. vaan heitähän ei ole joka junaan. Nyky-suomalaisille miesoletetuille tekisi todella hyvää käydä joskus jossain muuallakin, kuin lähi-Prismassa rintaliiviostoksilla vaimokkeen kanssa.
Vuohipaimenia käy jysäyttelemässä kilon paloiksi jostain kilometrin syvyisestä bunkkerista, voi mikä galaksien suuri sankari! Mielummin menisi sekin juntti sinne Prismaan myymään kilon jauhelihapaketteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalipainoinen tarkoittaa reaalielämässä tyyliin Annika Saarikko.
Miehiä on jonossa asti jos on oikeasti vartalo kuin esim. Anna Kournikovalla.
Hän on nelikymppinen.
No mulla on aikalailla Kournikovan kroppa. Kyllä tällä seksiseuraa saa, mutta mitään vakavampaa on vaikea löytää. Miehet luulee, että mua kiinnostaa pinnalliset asiat, joku raha ja luksus. Eivät voisi olla enempää väärässä. Eivät idiootit viitsi lukea mun profiilia. Ja sitten kun tavataan, niin keskittyvät vain mun ulkonäköön ja olettavat mun olevan tosi yksinkertainen. Lopetin koko deittailun. Kokeilen sit uudestaan kun olen rupsahtanut.
Tämä tarina kuulostaa keksityltä.
Mä niin toivon, että olisikin keksitty. Voin kertoa, että deittailu on mun kohdalla ollut totaalisen turhauttavaa. Miehet eivät edes treffeillä kuuntele mitä mä sanon, vaan yrittävät tehdä vaikutusta omaisuudellaan jne. Todella puuduttavaa hommaa. Pitäis varmaan hankkia lobotomia, niin asia ei häiritsisi. Myös kauniilla naisella voi olla aivot ja ei-pinnalliset arvot.
Fakta kuitenkin on että kauniilla naisella harvoin on kummoiset aivot. Sellaiset että arkiaskareista selviää ja se riittääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ystävä vain yrittää liikaa ja epätoivo näkyy? Tai sitten hänellä vaan on oma rima liian korkealla kuitenkin.
Minulla on aika lailla kuvaillun kaltainen ystävä myös, sillä erolla, että hänellä on lapsi. Erosi edellisestä pari vuotta sitten ja on jo löytänyt uuden kumppanin. Mies on ihan perusjantteri, omaan silmään ei kovin komea, lyhyehkö ja mahaakin on. Ystävä kuitenkin tykkää.
Eli kyllä ne perusmiehet ja -naiset edelleen kelpaa toisilleen. Yksin jäävät vain ne, jotka luulevat liikoja omasta viehätysvoimastaan ja havittelevat omaa tasoaan paremman näköistä saalista. Olisin minäkin halunnut tummatukkaisen mallimiehen, jos pelkkää ulkonäköä katsotaan, mutta kun olen itse korkeintaan perusnätti varustettuna muutamalla aika räikeällä ulkonäkövirheellä, niin eihän mun sellaisia kannattanut edes katsella paitsi Anttilan kuvastossa. Yksin olisin jäänyt, jollen olisi "kelpuuttanut" ihan tavallista miestä, joka onneksi on niitä, jotka paranevat kuin viini vanhetessaan. Sääli, ettei itsestäni voi sanoa samaa.
Mä olen hoikka ja timmi. Veikkaanpa, että elitapani ovat hieman erilaiset kuin perusjantterilla. Kyllä siihen vatsakkuuteen on yleensä ihan hyvät syyt. Haluan tietenkin kaltaiseni aktiivisen miehen, joka myös syö terveellisesti. En enää ota vaivoikseni herkuttelevaa sohvaperunaa. Siinä ei vapaa-ajanviettotavat kohtaa eikä kyllä seksikään kiinnosta. Kaltaisiani miehiä vaan tuntuu olevan todella vähän, joten sinkkuna jatkan.
Itse otan paljon mieluummin miehen, jolla on elintasoa vyötäröllä ja korvien välissä muutakin kuin viimeisin proteiinijauhe-uutuus. Jostain syystä olen itse aina karsastanut näitä viimeisen päälle trimmattuja salihirviöitä, kuin myös itseriittoisia omahyväisiä kamppailulaji-experttejä (jälkimmäisiä tosin vähemmän-taistelulajeissa kun yleensä on oltava mukana myös aivot ja muutakin kyvykkyyttä, kuin vain nostaa rautaa penkistä mahdollisimman paljon). Ja ei, en ole lihava siiderival as, koska sitähän terveysfanaatikot ensimmäisenä ajattelevat- tarvitsen suhteelta vain paljon muutakin, kuin ulkomuodon tai rahaa pintaliitelyä varten. En ole vaativa, olen vain valikoiva.
Sitä ei vaan normaali mies muutu miksikään salihirviöksi, vaikka kävisi 4 kertaa viikossa ja treenaisi kovaa. Tavallisella ruoalla siitä tulee jäntevä ja urheilullinen vartalo. Hyvin toimiva ja terveellinen.
Testohirviöt ja kamppailuexpertit on äärimmäisiä machoilijoita tyypillisesti.
Näinkin voidaan sanoa, mutta jos mies on ollut Ranskan muukalaislegioonassa useita vuosia ja selvinnyt erinäisten Afrikan valtioiden ja Lähi-Idän sota-alueilta hengissä, ehkä hänen korviensa välissä on tosiaan jotain muutakin kuin proteiinijauhe ja tinderin matchit.. vaan heitähän ei ole joka junaan. Nyky-suomalaisille miesoletetuille tekisi todella hyvää käydä joskus jossain muuallakin, kuin lähi-Prismassa rintaliiviostoksilla vaimokkeen kanssa.
Voi mikä myötähäpeä tästä tekstistä tuli. Ottaisin mieluummin tuon Prisma-miehen, hän on se elämänkumppani jonka kanssa arki on rattoisaa. Tuollaista miestä tarvitsen isäksi lapselleni enkä mitään Kari Grandia, joka todennäköisen sota-alueilla oleskelun johdosta hankitun ptsd-trauman vuoksi ennemmin tai myöhemmin muuttuu janoisten sankariksi, ja harrastaa Leijonan metsästystä lähimmässä Alkossa. Itseään täynnä ovat monesti tuollaiset seikkailusankarit. En tahtoisi mitään adrenaliiniaddiktia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalipainoinen tarkoittaa reaalielämässä tyyliin Annika Saarikko.
Miehiä on jonossa asti jos on oikeasti vartalo kuin esim. Anna Kournikovalla.
Hän on nelikymppinen.
No mulla on aikalailla Kournikovan kroppa. Kyllä tällä seksiseuraa saa, mutta mitään vakavampaa on vaikea löytää. Miehet luulee, että mua kiinnostaa pinnalliset asiat, joku raha ja luksus. Eivät voisi olla enempää väärässä. Eivät idiootit viitsi lukea mun profiilia. Ja sitten kun tavataan, niin keskittyvät vain mun ulkonäköön ja olettavat mun olevan tosi yksinkertainen. Lopetin koko deittailun. Kokeilen sit uudestaan kun olen rupsahtanut.
Tämä tarina kuulostaa keksityltä.
Mä niin toivon, että olisikin keksitty. Voin kertoa, että deittailu on mun kohdalla ollut totaalisen turhauttavaa. Miehet eivät edes treffeillä kuuntele mitä mä sanon, vaan yrittävät tehdä vaikutusta omaisuudellaan jne. Todella puuduttavaa hommaa. Pitäis varmaan hankkia lobotomia, niin asia ei häiritsisi. Myös kauniilla naisella voi olla aivot ja ei-pinnalliset arvot.
Fakta kuitenkin on että kauniilla naisella harvoin on kummoiset aivot. Sellaiset että arkiaskareista selviää ja se riittääkin.
Itse asiassa ei. Sehän on tutkittu juttu että äly ja kauneus nimenomaan viihtyvät samassa päässä. Kauniit naiset saavat lapsia menestyvien (älykkäiden) miesten kanssa ja nämä lapset ovat sekä kauniita että älykkäitä.
Lisäksi kaunis saattaa edetä elämässään kauneutensa ansiosta helpommin kuin rumempi yksilö. On siis täysin mahdollista että nainen on kaunis, älykäs ja menestynyt.
Olen satavarma, että TAAS "kuka tahansa kunnollinen mies" tarkoittaa oikeasti "kuka tahansa top-mies"
Vois vaikka vaihtelun vuoksi olla joskus rehellinen?
Vierailija kirjoitti:
Olen satavarma, että TAAS "kuka tahansa kunnollinen mies" tarkoittaa oikeasti "kuka tahansa top-mies"
Vois vaikka vaihtelun vuoksi olla joskus rehellinen?
Alan olla samaa mieltä. Sinkkuunnuin joku aika sitten pitkästä aikaa ja jossain kohtaa päätin kokeilla tinderiä. Löysin heti useita ihanan ja luotettavan oloisia, mukavia ja fiksuja nelikymppisiä (ikäisiäni) miehiä treffeille. Yksi on jäänyt elämääni. On aivan ainutlaatuinen yksilö. Ihmettelen miten muut ei muka löydä näitä.
Vierailija kirjoitti:
Erosin avioliitosta ollessani 35-vuotias 2 pienen lapsen äiti. Mulla ei KOSKAAN ollut ollut yhtä paljon vientiä kuin mitä mulla oli silloin. Nuorena musta ei ollut kiinnostunut kukaan. Olin aivan ihmeissäni eron jälkeen, en tajua mitä oli tapahtunut. Olin 8 vuotta uudessa suhteessa itseäni nuoremman miehen kanssa, kunnes se päättyi viime talvella, kun näkemykset tulevaisuudesta alkoi erota sen verran vahvasti. Muutaman kuukauden jälkeen menin taas Tinderiin ja tälläkin kertaa totesin että sehän on täynnä mukavia ja fiksuja miehiä. Yksi tuntui heti aivan ainutlaatuiselta ja onnekseni tunne oli molemminpuolinen. Tällä hetkellä olen aivan rakastunut ja todella onnellinen.
Ehkä olen vain ollut onnekas.
Olet varmasti ihan aika hyvännäköinen. Tavisnaisella ei mitään saumaa
Vierailija kirjoitti:
Siis Suomessa on vieläkin ihan hitosti miehiä, jotka eivät tiedä että ulkonäkö on tärkein juttu. Kukaan ei kehtaa sanoa sitä heille. Jos he kysyvät palstoilla mikä on kun ei saa naisia, niin heille aletaan puhua jostain käytöksestä tms. Pitäisi ekaksi sanoa, että ulkonäkö on tärkeintä. Laihduta, mene salille, leikkaa tukka ja parta siistimmäksi, ala urheilemaan.
Sanoisin näin naisena, että ulkonäkö on tärkein kriteeri siihen kiinnostuksen heräämiseen ja se ei tarkoita sitä että miehen pitää olla hyvännäköinen tai mikään dressman-malli, vaan ulkoiselta olemukseltaan sellainen että se herättää juuri minun kiinnostukseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin avioliitosta ollessani 35-vuotias 2 pienen lapsen äiti. Mulla ei KOSKAAN ollut ollut yhtä paljon vientiä kuin mitä mulla oli silloin. Nuorena musta ei ollut kiinnostunut kukaan. Olin aivan ihmeissäni eron jälkeen, en tajua mitä oli tapahtunut. Olin 8 vuotta uudessa suhteessa itseäni nuoremman miehen kanssa, kunnes se päättyi viime talvella, kun näkemykset tulevaisuudesta alkoi erota sen verran vahvasti. Muutaman kuukauden jälkeen menin taas Tinderiin ja tälläkin kertaa totesin että sehän on täynnä mukavia ja fiksuja miehiä. Yksi tuntui heti aivan ainutlaatuiselta ja onnekseni tunne oli molemminpuolinen. Tällä hetkellä olen aivan rakastunut ja todella onnellinen.
Ehkä olen vain ollut onnekas.
Olet varmasti ihan aika hyvännäköinen. Tavisnaisella ei mitään saumaa
Ei aina se ulkonäkökään. Joillakin on vain karismaa ja ehkä huokuvat jotenkin seksuaalisuutta.
Tämä tarina kuulostaa keksityltä.