Vanhenevista vanhemmista huolehtiminen
Hei te kaikki, joiden vanhemmat lähentelevät kahdeksaakymppiä!
Onko teillä sovittu miten vanhemmat hoidetaan sitten kun he eivät itse enää kykene huolehtimaan itsestään? Itselläni isä alkaa lähestyä tätä ikää, äiti on kuollut jo aiemmin. Viikonloppuna isä kertoi, että hänen ystävänsä oli todennut "Kyllä Minna sinua sitten hoitaa". (Minnä on oma peitenimeni). Tuntui hieman erikoiselta, koska minulla on myös sisko, eikä tuo isän ystävä edes tunne mua kunnolla.
Pohdin, että johtuukohan tämä siitä, että siskoni on perheellinen, minä taas perheetön. Perheettömien tehtävänä näyttää perinteisesti olleen muista huolehtiminen, kenenkäänhän ei tarvitse huolehtia teistä. Toki haluan pitää isästäni huolta, mutta tällainen huoltajaviitan sovittelu ulkoapäin tuntui ikävältä. Isä tuntui tässä tilanteessa vielä hakevan multa varmistusta, että onhan sitten näin.
Kiinnostaa siis tietää, miten teillä muilla on nämä asiat sovittu vai onko mitenkään?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksena olen ehdotellut lapsille vaihtoehtoja vanhuuteni varalle. Heiltä en odota mitään auttamista tai hoitamista enkä rahaakaan.
Eivät halua keskustella, asu nyt tässä vaan, kyllähän sinä pärjäät.
Kyllähän voit ihan itse muuttaa helpompaan asuntoon ja tehdä elämäsi jo nyt mahdollisimman mutkattomaksi?
Järjestele kaikki asiat, pankki- ym
sellaisiksi ettei lasten tarvitse kuormittua.
Eiköhän nuo huolehtimiset mene niin, että lähellä asuvat ja/tai parhaiten vanhempien kanssa toimeen tuleva huolehtii eniten? Meillä hommia jaettu: yksi kuuntelee paljon, pystyy tekemään puhelimitse, lähellä asuva käy auttamassa ja ekonomi hoitaa pankki ym asiat. Ihan hyvin menee tehtävät jakaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksena olen ehdotellut lapsille vaihtoehtoja vanhuuteni varalle. Heiltä en odota mitään auttamista tai hoitamista enkä rahaakaan.
Eivät halua keskustella, asu nyt tässä vaan, kyllähän sinä pärjäät.Kyllähän voit ihan itse muuttaa helpompaan asuntoon ja tehdä elämäsi jo nyt mahdollisimman mutkattomaksi?
Järjestele kaikki asiat, pankki- ym
sellaisiksi ettei lasten tarvitse kuormittua.
En voi. Asunto on puoliksi lasten. Olen nyt jättänyt esille sähköpostini tunnuksineen, paperilaskuja ei juuri tule, pankkitiedot, kun eivät halua puhua, pärjätkööt niillä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nuo huolehtimiset mene niin, että lähellä asuvat ja/tai parhaiten vanhempien kanssa toimeen tuleva huolehtii eniten? Meillä hommia jaettu: yksi kuuntelee paljon, pystyy tekemään puhelimitse, lähellä asuva käy auttamassa ja ekonomi hoitaa pankki ym asiat. Ihan hyvin menee tehtävät jakaen.
Tosi kiva noin. Kaikilla vaan ei ole sisarusparvea jakamassa vastuuta. Kaksi vanhaa vanhempaa on ainoalle lapselle taakka ja kaikki eivät ole sillä lailla "hoivaviettisiä" (eivät edes naiset), että jaksaisivat uhrata omaa aktiivista vapaa-aikaansa vanhusten hoitoon varsinkin, jos välimatkaa on pitkästi. Ja miten toimitaan lapsettomien ihmisten kohdalla? Heitä tulee olemaan tulevissa sukupolvissa entistä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko isä mukaan ulkomaille. Vai kotona. Laitos ei ole ihmisen paikka oikein.
Harvemmin ysikymppiset vanhemmat edes haluavat mukaan ulkomaan komennuksille. Miten kuvittelet Apn hoitavan isäänsä töiden ohessa ulkomailla? Missä isä asuisi?
Isä asuisi lähekkäin, kumpikin omassa asunnossa. Osa iäkkäistä on ihan hyvässä kunnossa, jaloittelee. Eri asia jos on pyörätuolissa tai vuodepotilas, miten liikkuu. Tuossahan oli koti vaihtoehtona eli kotimaa.
Oletko sinä ihan tosissasi tuon ehdotuksen kanssa? Se on järjetön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nuo huolehtimiset mene niin, että lähellä asuvat ja/tai parhaiten vanhempien kanssa toimeen tuleva huolehtii eniten? Meillä hommia jaettu: yksi kuuntelee paljon, pystyy tekemään puhelimitse, lähellä asuva käy auttamassa ja ekonomi hoitaa pankki ym asiat. Ihan hyvin menee tehtävät jakaen.
Tosi kiva noin. Kaikilla vaan ei ole sisarusparvea jakamassa vastuuta. Kaksi vanhaa vanhempaa on ainoalle lapselle taakka ja kaikki eivät ole sillä lailla "hoivaviettisiä" (eivät edes naiset), että jaksaisivat uhrata omaa aktiivista vapaa-aikaansa vanhusten hoitoon varsinkin, jos välimatkaa on pitkästi. Ja miten toimitaan lapsettomien ihmisten kohdalla? Heitä tulee olemaan tulevissa sukupolvissa entistä enemmän.
Meillä suvussa lapsettomia vanhuksia, heitä auttaa suvun keski-ikäiset, jotka asuvat lähellä.
Muistakaa nyt ettei kaikki vanhukset tarvitse yhtä paljon apua, ja yhteiskunta auttaa myös. Lisäksi kannattaa säästää - ei perintöön, vaan yksityiseen vanhusapuun. On yksityisiä palveluja, joita voi käyttää niin kauppa- kuin kotiapuun. Meillä järjesteltiin paljon tuollaista isälle kun meni kehnommaksi, selvisi kotona hyväkuntoisen äidin kanssa loppuun asti, me autoimme osaltamme mutta kenenkään ei tarvinnut jättää omaa elämäänsä on hold-tilaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi kolmesta sisaruksestani auttoi isääni 250 km:n päässä. Äidillä oli muu omahoitaja.
Asiasta ei keskusteltu. Työtön sisar hoiti isän.Minä olen ajatellut, että itse asuisin jossain seniori talossa, jossa on ruokala. Sitten pyytäisin yhteiskunnan apua sen minkä tarvitsee. Pysyisipä vain suht terveenä.
Jos yksi lapsi hoitaa, niin hänelle kuuluu rahallinen korvaus. Toivottavasti hoidettava vanhempi älyää maksaa kulut.
Tästä tekstistä hyppää esiin tuo virke "Työtön sisar hoiti isän".
Oliko mahdollisesti jo ikääntynyt työtön? Näitä nimittäin on. Täyttävät neljä vaadittua työpaikkahakemusta TE:n määräyksestä kuukaudessa. Juoksevat TE:n haastatteluissa ja kuuntelevat uhkauksia karenssista. Eivät työllisty, koska ikää on. Hoitavat siinä kärvistellen vanhoja vanhempiaan. Nämä pitäisi päästää pois työttömien työnhakijoiden massasta.
Vierailija kirjoitti:
Tilinkäyttö-oikeuksista just juttu oikeudessa. Sisarukset putsasivat molemmat vanhempansa rahattomiksi, 100 000 äidiltäänkin.
Mutta pakkohan ne jonkun on hoitaa jos ei itse kykene.
Tietysti täytyy olla luotettavat ihmiset joilla tilinkäyttöoikeus on. Anoppini kahdella pojalla oli verkkopankkitunnukset äitinsä tiliin niin saivat hoidettua laskut ym
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksena olen ehdotellut lapsille vaihtoehtoja vanhuuteni varalle. Heiltä en odota mitään auttamista tai hoitamista enkä rahaakaan.
Eivät halua keskustella, asu nyt tässä vaan, kyllähän sinä pärjäät.
Mihin sinä lastesi lupia tarvitset? Jos haluat ennakoida, niin hanki sellainen asunto, jossa on helppo liikkua vaikkapa rollaattorin kanssa. Tilava pesuhuone jne. Tee paperityöt kuntoon ja käy tavarasi läpi. Jos haluat, että tietyt tavarat siirtyvät kuoltuasi tietylle henkilölle, niin kirjoita toiveesi selkeästi paperille.
Tasajako 50-50 veljen kanssa vaikka hänellä on enemmän vastuita omassa elämässään (pienet lapset, iso omakotitalo jne - itsellä aikuinen lapsi ja kerrostalo-osake). Jos (kun) joudun hoitamaan enemmän niin se pitää kompensoida ETUKÄTEEN sovittavalla tavalla. Elämä on meillä kaikilla yhtä arvokas ja tällaiset omaishoitoasiat vievät aikaa, vaivaa ja rahaa. Jokaisen lapsen on osallistuttava samanarvoisella panoksella joko aikana tai rahana, muuten olisi epäreilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopikaa siskon kanssa vastuualueet.
Etsikää kotipalveluyritys joka hoitaa siivoukset, kauppareissut, ruuanlaitot ym
Isän kanssa puhukaa suoraan mihin teidän resurssinne riittävät.
Ei kannata omaa elämäänsä uhrata täysin vaikka isä rakas onkin.Meillä narsisti isä on tahallaan pilannut sisarusten suhteet. Ei ole mitään yhteistä sopimista. Äijä on laiska valittaja. Jos jotain sille tekee se epätekee sen vaikka niin että jos istuttaa kukkia se käy repii ne pois ja heittää roskiin. Miksei voi itse huolehtia itsestään, miksei voisi itse siivota aikansa kuluksi? Ei meillä ole edes eläkettä tiedossa ahneen suuren ikäluokan ja demarien äänestelyn jälkeen.
Satutko huomaamaan, suuret ikäluokat eivät ole eläkkeistä enää päätelleet? Onkohan ketään enää ees eduskunnassa?
Tuo on jo väsynyt klisee tuo sanomasi.
Kyllä ne päätökset on tehty jo aiemmin. Suuret ikäluokat ovat olleet jo vuosikausia eläkkeellä. Ovat edelleen myös tärkeä äänestäjäkunta, jota kuunnellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko isä mukaan ulkomaille. Vai kotona. Laitos ei ole ihmisen paikka oikein.
Harvemmin ysikymppiset vanhemmat edes haluavat mukaan ulkomaan komennuksille. Miten kuvittelet Apn hoitavan isäänsä töiden ohessa ulkomailla? Missä isä asuisi?
Ulkomailla asuessa isällä ei olisi edles sairausvakuutusta.
Mies on vanhempiensa ainoa lapsi. Omien sanojensa mukaan he eivät halunneet enempää lapsia kun yhden kanssa oli niin paljon helpompaa.
Nyt tämän yhden pitäisi auttaa heitä ihan kaikessa. Joka viikko pitäisi käydä vaikka välimatkaa liki 100 km. Verrataan omiin sisaruksiin joilla on monta lasta samalla paikkakunnalla, miten niiden luona käydään monta kertaa viikossa! Että kehtaavat syyllistääkin vielä.
Isäni kuoli 86 vuoden iässä muutaman kuukauden vaikean sairastelun jälkeen. Siinä ei ehtinyt miettimään kuka hoitaa ja ketä. Äiti otti isästä suurimman vastuun, koska halusi niin. Sitten onkin äidin kanssa riittänyt lutraamista jo kuusi vuotta, mutta meitä on onneksi kolme lasta.
Olen ainoa, jolla ei ole perhettä. Se ei lisännyt minun osuuttani äidin asioita koskien, vaan päinvastoin jokainen meistä hoitaa sen osuuden mikä keneltäkin sujuu parhaiten. Pidimme myös itsestään selvänä, että äidille hankittiin avustajia ja nyt hänellä käy yksityinen sekä kunnallinen apu.
Puhun sisaruksieni kanssa hyvin suoraan ja avoimesti äidistä. Jos joku meistä väsyy ja kyllästyy äidin marmatuksiin meille on selvää, että silloin väsymys pitää hoitaa ja vetäytyä vastuuringistä joksikin aikaa pois puhaltelemaan.
Kiitän omia vanhempiani siitä, miten meillä on aina puhuttu kaikki suoraan ja vältetty syyllistämistä. Äitini jo näytti topakkaa mallia meille lapsille oman äitinsä kanssa. Sellaista kyynelehtivää armas-äiti-kiitollisuus-linjaa ei ole ollut ja miten olisi velkaa venhemmilleen. Vanhempani hokivat aina, miten meidän lasten velvollisuus on huolehtia omasta perheestä ja omista lapsista. Minun kohdallani tietysti pärjäämisestä itsenäisesti. He eivät asettaneet minkäänlaisia odotuksia vanhuutensa varalle. Niinpä puhumme äidinkin kanssa yhä kaikki hyvin suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksena olen ehdotellut lapsille vaihtoehtoja vanhuuteni varalle. Heiltä en odota mitään auttamista tai hoitamista enkä rahaakaan.
Eivät halua keskustella, asu nyt tässä vaan, kyllähän sinä pärjäät.Mihin sinä lastesi lupia tarvitset? Jos haluat ennakoida, niin hanki sellainen asunto, jossa on helppo liikkua vaikkapa rollaattorin kanssa. Tilava pesuhuone jne. Tee paperityöt kuntoon ja käy tavarasi läpi. Jos haluat, että tietyt tavarat siirtyvät kuoltuasi tietylle henkilölle, niin kirjoita toiveesi selkeästi paperille.
En ilman lapsiani voi muuttaa rahaksi nykyistä asuntoani.
Ellei halua hoitaa vanhempiaan, kannattaa karata niin kauas kuin mahdollista. Yleensähän se taitaa mennä niin että se perheettömäksi jäänyt lapsi jää asustelemaan siihen lähitienoille kun taas muut muuttaa kauemmas perhe-elämineen joten kohtaloksi jää se vanhempien hoito sitten "kun ei parempaakaan tekemistä ole, toisin kuin meillä perheellisillä".
Vierailija kirjoitti:
Isääni en aio auttaa yhtään. Saa maata kuin petasi ja pärjätä.
Äidille voin soittaa jonkun laitospaikan, mutta muuten en häntäkään hoida.
Saa tuomita ihan vapaasti. Itse uskon, ettei kukaan lapsi käännä vanhemmille selkäänsä ellei siihen ole oikeasti isoa syytä.
Ihanko soittelet laitospaikan😂
Miten hoituu muistisairaan vanhuksen laskut, jos ei ole lapsia tai muita omaisia huolehtimassa?
Vierailija kirjoitti:
Miten hoituu muistisairaan vanhuksen laskut, jos ei ole lapsia tai muita omaisia huolehtimassa?
Mitäpä laskuista kun nää on niitä jotka kuolee janoon lattialle kun kukaan ei kysele perään.
Meitä oli onneksi monta sisarusta.
Vuoroviikoin kävimme kaupassa ja huolehdimme laskut maksukuoressa pankkiin.
Kotihoito huolehti lääkkeet.
Etsimme kampaajan ja jalkahoitajan jotka tekivät kotikäyntejä, siivooja kävi joka toinen viikko.
Nyt isä jo kuollut, äiti hyvässä hoitokodissa.