Ovatko lapset äitisi paras saavutus?
Vai voittiko se Nobelin jossain kohtaa, koska itse ainakin olen ihan ylivoimaisesti.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Sillä kai tarkoitetaan kasvatusta.
Sitä koko pakettia.
Lapseni ovat kieltämättä paras saavutukseni vaikka sain urankin.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ovat kieltämättä paras saavutukseni vaikka sain urankin.
Ja varmaan 99% ihmistä sanoisi noin.
Vierailija kirjoitti:
Sillä kai tarkoitetaan kasvatusta.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon että jos asia on negatiivinen, vanhempi sinnikkäästi jankuttaa sen johtumattomuutta kasvatuksesta, ja jos asia on positiivinen, vanhempi sinnikkäästi jankuttaa sen johtumista kasvatuksesta. Ihminen on loppujen lopuksi aika pirun tyhmä elukka.
En usko, että ajattelee niin. Ollaan varmasti hänelle ne rakkaimmat ihmiset maailmassa, mutta suurinta ylpeyttä tuntee varmaan muista asioista.
Työstään, jossa oli hyvä. Ja vaikka työstä ei suurta palkkaa saanut, onnistui kartuttamaan omaa omaisuuttaan ja oli aina hommat rahat. Tuntee myös ylpeyttä siitä, että on hoitanut velvoitteiksi kokemansa asiat (kuten vanhimpana sisaruksena kasvattanut orvoksi jääneet sisaruksensa aikuisiksi).
Ja nyt vanhana (86v) on ylpeä siitä, että pärjää vielä kotonaan ja hoitaa asiansa.
En ole kenenkään saavutusta. Jouduin tekemään työn ihan itse ja selviydyin vanhemmistani huolimatta.
Minun äidilleni ovat olleet, koska ei hänellä itsellään sota-ajan lapsena ollut mahdollisuutta opiskella ja hankkia ammattia. Oli "vain" kotona hoitamassa lapsiaan, miestä ja kotia, jo hyvin nuorena sairauseläkkeelle fyysisen sairauden vuoksi jääneenä.
Sillä kai tarkoitetaan kasvatusta.