Jos mies kieltäytyy naimisiinmenosta

Olen nainen ja en kosi miestä. Kosiminen on miehen tehtävä. Jos ei sitä tee tietyssä ajassa, niin tilalle tulee uusi mies.

Kamalaa lukea tätä palstaa. Kaikki on aina naisen vastuulla. Ja jos mies ei jotain tee, niin sekin on naisen syytä. No, kai täällä on monella vain niin kamala elämä. Sitten koittavat väittää, ettei vaan ole tärkeää se ja se. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. ;D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se avioliitto on sinulle tärkeä? Onko ne mielikuvat avioliitosta? Avioliitto ei puhtaasti perustu rakkauteen, se on oman edun tavoittelua kuten mikä tahansa liitto. Miehelle rakkaus voi merkitä enemmän kuin liitto.

Niin varmaan joo. Kuule, jos mies rakastaa, hän taatusti haluaa myös naimisiin. Kaikki rahajutut voi hoitaa avioehdolla, ja kannattaakin.

Ellei halua naimisiin, mies vaan odottaa parempaa akkaa johon vaihtaa.

Kyllä se avioliitto tekee perheen tavalla jota pelkkä yhdessä asuminen ei tee.

Eihän sitä tiedä, ellei ole naimisissa ollut, vaikka nykyään sehän onnistuu miespariltakin.

50-luku soittaa, kuuleeko kukaan?

50-luvussa oli paljon hyvää ja moni asia paremmin kuin nyt, kysy vaikka silloin eläneiltä :) 

Koetahan Repomies nimetä edes yksi asia ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ei tajua, että kun nainen hyötyy avioliitosta, niin me miehet kärsitään siitä. Miksi luulette, että me olemme onnellisempia sinkkuina.

Ja tutkitusti miehet ei ole onnellisempia sinkkuina. Naiset sen sijaan on. Asiasta on niin paljon dataa etta argumentointi on turhaa.

Tutkitusti sinkkumiehet ovat onnettomampia kuin naimisissa olevat miehet, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö naimisissa olevat miehet voisi olla huomattavasti onnellisempia sinkkuina.

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen ja en kosi miestä. Kosiminen on miehen tehtävä. Jos ei sitä tee tietyssä ajassa, niin tilalle tulee uusi mies.

Kamalaa lukea tätä palstaa. Kaikki on aina naisen vastuulla. Ja jos mies ei jotain tee, niin sekin on naisen syytä. No, kai täällä on monella vain niin kamala elämä. Sitten koittavat väittää, ettei vaan ole tärkeää se ja se. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. ;D

Varmaankin olet keskustellut seurustelumiehen kanssa ja kertonut hänelle, että sulle on tärkeää mennä naimisiin kohtuullisen ajan kuluessa. Sellaista ei kannata pitää salaisuutena.

Minä halusin olla naimisissa, joten kosin miestä. Teetin varakkaampana myös avioehdon ja testamentin eli mies ei saa mitään, jos eroamme tai kuolen. Leski saisi kyllä jatkaa asumista yhteisessä asunnossa, mikä olisi huono juttu lapselle perijänä, mutta onneksi lapseni perii useamman asunnon, niin se ei ole niin iso katastrofi.

Jos joku mies ei mene naimisiin omaisuuden jakoon vedoten, niin kyseessä on vähän yksinkertainen ja avuton yksilö, jos ei pysty näitä asiakirjoja teettämään juristilla. Sellaisen reppanan kanssa ei kannatakaan mennä naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen ja en kosi miestä. Kosiminen on miehen tehtävä. Jos ei sitä tee tietyssä ajassa, niin tilalle tulee uusi mies.

Kamalaa lukea tätä palstaa. Kaikki on aina naisen vastuulla. Ja jos mies ei jotain tee, niin sekin on naisen syytä. No, kai täällä on monella vain niin kamala elämä. Sitten koittavat väittää, ettei vaan ole tärkeää se ja se. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. ;D

Ei kaikki ole aina naisen vastuulla, mutta monet ovat sanoneet, että myös nainen voi kosia yhtä lailla kuin mieskin. Tämä ei siis poissulje sitä, ettei miehet voisi kosia.

Vierailija kirjoitti:

En, koska haluan seksiä. Ja se kuuluu avioliittoon. Tällä konstilla mies haluaa naimisiin pian, kokemusta on =)

No sen verran totuutta tuossa on ettei kannata muuttaa yhteen avopariksi jos avioliitto on itselle tarkea. Jos mies on oikeasti sitoutunut ja tosissaan niin ottaa tulevaisuudensuunnitelmat itsekin puheeksi. Sitten voi keskustella siita millaisena kumpikin nakee mahdollisen yhteisen tulevaisuuden ja kohtaako suunnitelmat vai erotaanko sopuisasti ja jatketaan matkaa.

Avoliitossa mies usein alkaa nahda kumppanin ja koko suhteen itsestaanselvyytena. Miehet ei arvosta mitaan mika tulee helposti ja tuohon kategoriaan valitetavasti kuuluu se kiltti ja mukautuvainen kumppani ja yhteen muutto muutaman kuukauden seurustelun jalkeen. Moni mies vetaa rastin ruutuun "nainen hankittu" eika uhraa suhteelle ajatustakaan sen jalkeen.

Aloittajalle sanoisin etta istuta kumppani alas ja sano yksinkertaisesti etta avioliitto on sinulle tarkea ja jos mies ei koe asiaa samalla tavalla niin ymmarrat ja hyvaksyt sen mutta suhdetta lienee turha jatkaa. Ja sitten piste ilman vatulointia, syyllistamista tai kyyneleita. Keraa kamasi, nosta kytkinta.

No meillä oli vuosia vähän eri fiilis koko naimisiinmenosta. Itse halusin, mies ei oikein tiennyt. Alussa halusi, mutta sitten kaikki kävi vähän rankaksi, eikä sitten halunnutkaan. Kipuiltiin pitkään sen kanssa, mutta arki toimi ja koin että mies oikeasti halusi olla kanssani. Nyt 8v myöhemmin ollaan naimisissa ja lapsi tulossa. En enää muista riitoja koko asiasta 😅

Henkilökohtaisesti kieltäytyisin tässä vaiheessa naimisiin menosta. Kun 100 prosenttinen luottamus on menetetty, ei naimisiin menoa voi ajatella. Kestää kauan että luottamuksen saa takaisin, eikä takuita ole että se enää riittäisi siihen että olisin toisen kanssa valmis naimisiin.

En tiedä latistaisiko tunnelmaa tai olisiko ero edessä siinä vaiheessa jos toinen kosisi.

Vierailija kirjoitti:

Naimisiin menossa ei ole mitää riskiä kun tekee avioehdon !!

naiselle kuuluu erossa puolet miehen omaisuudesta. jos avioehdossa lukee jotain muuta, niin nainen voi riitauttaa sen ja saa oikeudenkäynnin jälkeen puolet miehen omaisuudesta ja hävinneelle miehelle jää oikeudenkäyntikulujen maksaminen (ne eivät muuten ole ihan pieniä)

Aion ottaa naimisiinmenon miehen kanssa puheeksi. Kysyn häneltä, kuinka realistisena hän pitää ajatusta sekä millä aikataululla.

Ap

Tottakai se alussa sanoi kaiken mitä haluat kuulla,todellisuus eri juttu.

Avioliitto on juridinen sopimus. Esimerkiksi jos sairastuisin vakavasti, minulle olisi tärkeää että puolisoni olisi lähiomaiseni, eikä joku sukulainen. Samaten, jos puolisoni sairastuisi vakavasti, haluaisin olla hänen lähiomaisensa ja kantaa hänestä vastuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naimisiin menossa ei ole mitää riskiä kun tekee avioehdon !!

naiselle kuuluu erossa puolet miehen omaisuudesta. jos avioehdossa lukee jotain muuta, niin nainen voi riitauttaa sen ja saa oikeudenkäynnin jälkeen puolet miehen omaisuudesta ja hävinneelle miehelle jää oikeudenkäyntikulujen maksaminen (ne eivät muuten ole ihan pieniä)

Niin ja jos nainen on ollut esim vuosia kotiäitinä hoitamassa parin yhteisiä lapsia niin avioerossa ei-vaimo saa tästä tasinkoa avioehdosta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se avioliitto on sinulle tärkeä? Onko ne mielikuvat avioliitosta? Avioliitto ei puhtaasti perustu rakkauteen, se on oman edun tavoittelua kuten mikä tahansa liitto. Miehelle rakkaus voi merkitä enemmän kuin liitto.

Niin varmaan joo. Kuule, jos mies rakastaa, hän taatusti haluaa myös naimisiin. Kaikki rahajutut voi hoitaa avioehdolla, ja kannattaakin.

Ellei halua naimisiin, mies vaan odottaa parempaa akkaa johon vaihtaa.

Kyllä se avioliitto tekee perheen tavalla jota pelkkä yhdessä asuminen ei tee.

Eihän sitä tiedä, ellei ole naimisissa ollut, vaikka nykyään sehän onnistuu miespariltakin.

50-luku soittaa, kuuleeko kukaan?

50-luvussa oli paljon hyvää ja moni asia paremmin kuin nyt, kysy vaikka silloin eläneiltä :) 

Koetahan Repomies nimetä edes yksi asia ihan itse.

No vaikka ilmapiiri. Sota oli loppunut, iloittiin siitä ja yhdessä aherrettiin jotta Suomi saadaan nousuun. Elintaso alkoi pikku hiljaa kasvamaan, ja sen ajan ihmiset osasi arvostaa sitä, kun ei enää tarvinnut säännöstella ihan kaikkea, kuten sota-aikana.

Pariutuminen oli helpompaa kuin nykyisin, ei ollut runsaudenpulaa, uskallettiin sitoutua, ja oli selvä, että lapsia piti saada pian lisää kaatuneiden tilalle.

Tässä taisi olla useampikin asia, ja paljon lisääkin olisi, mutta voit itsekin miettiä =)

Vierailija kirjoitti:

Aion ottaa naimisiinmenon miehen kanssa puheeksi. Kysyn häneltä, kuinka realistisena hän pitää ajatusta sekä millä aikataululla.

Ap

Hyvä, kerro sitten meille!

*parasta sulle toivoen*

Vierailija kirjoitti:

Naimisiin menossa ei ole mitää riskiä kun tekee avioehdon !!

Paskapuhetta!

Avioliiton aikana hankittu omaisuus menee erossa tasan vaikka mies olisi ollut töissä koko ajan ja vaimo tuloton kotirouva. Tämä siis avioehdosta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Aion ottaa naimisiinmenon miehen kanssa puheeksi. Kysyn häneltä, kuinka realistisena hän pitää ajatusta sekä millä aikataululla.

Ap

Ota myös avioero puheeksi. Kuinka realistisena mies pitää sitä kun vaimo on saanut lapset tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aion ottaa naimisiinmenon miehen kanssa puheeksi. Kysyn häneltä, kuinka realistisena hän pitää ajatusta sekä millä aikataululla.

Ap

Ota myös avioero puheeksi. Kuinka realistisena mies pitää sitä kun vaimo on saanut lapset tehtyä.

Kyllä se ero on epätodennäköisempää avioliitossa (kuin avoliitossa). Olen sitä paitsi jo nuorena päättänyt, että en halua lapsia jos en ole naimisissa miehen kanssa.

Ja minusta lapsia saadaan, ei tehdä. Itselläni on erittäin aggressiivinen endometrioosi, joten en pidä äitiyttä itsestäänselvänä.

Ap

Miten taiotaan kissa lehmäksi?

Menemällä naimisiin sen kanssa.