Lue keskustelun säännöt.
Tunnistatteko itsessänne sen, että mitä enemmän rahaa saa säästöön sitä pihimmäkso tulee
19.07.2023 |
Minulla hyvä esimerkki siitä kun vuosia sitten pääsin työelämään kunnolla kiinni ja kun olin saanut säästettyä muutaman tonnin, tuntui että minulla oli nyt tosi paljon rahaa ja ostin haaveilemani sadan euron maton ja se ei olevinaan tuntunut missään. Nyt vuosia myöhemmin säästöjä moninkertainen summa ja en ihan helpolla raaskisi sadan euron mattoa ostaa 😅 Mietin jopa juhlien järjestämisessä kuinka paljon rahaa meneekään ruokakauppaan, ennen ei tullut tällaisia mietittyä juurikaan, vaikka olihan ruoka halvempaa silloin. En oikein tiedä pidänkö tästä uudesta ominaisuudestani vai en.
Kommentit (48)
Tunnistan!
Olen aina ollut rahan suhteen huihapeli ja nyt saanut reilun kymppitonnin säästöön. Yhtäkkiä säästöistä ei sitten haluakaan ostaa satkulla jotain minkä ennen osti pahemmin miettimättä kun tilillä oli se kaks satkua.
Ihmettelin tätä miehelleni joka supersäästäväisenä ja hyvätuloisena kerännyt itselleen omaisuuden.
Sanoi vaan että niin se menee ja susta tulee sellainen aarteensa päällä silmät kiiluen istuva Smaug...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu. Kävin äsken syömässä ja pitkään harkitsin. Mietin että otan jälkkäriksi kakkua, en raskinut. Enkä raskinut ostaa mansikoita, oli liian kalliita, vaikka mieli teki. Tuloni ovat nousseet nyt vuoden sisällä 500 euroa netto työnkuvan muututtua.
Kyllä vain. Ostan vain isolla alella ja tarpeeseen. Esim. kenkiä raaskin ostaa nyt viimeksi kun oli -70%. Kesäkenkiä on feikkicrocsit, sandaalit (yli 18 vuotta vanhat) ja likaiset ja rikkinäiset muut kengät, jotka yli 10v vanhat. Tilillä olis kuitenkin reippaasti yli 40 000€. Sitä vaan odottaa jokaisen tonnin kertymistä tilille ja odottaa seuraavaa kymppitonnia. Tosin olen joutunut maksamaan laskuja, jotka olleet tuhansia ja isoin 17 000€ liittyen asumiseen. Lainat on maksettu ajat sitten.
En ole huomannut. Nykyään on paljon enemmän rahaa kuin ennen. Kaikki menee. Nuorena sain säästettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut. Nyt kun olen saanut jonkun verran säästöön, olen alkanut pitää kirjaa ostoistani. Yritän elää niin että menot olisivat pienemmät kuin tulot, en halua koskea säästöihin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän rahaa on, sitä pihimmäksi ihminen yleisesti ottaen tulee.
Sitä on kamala seurata, miten nuoresta, älyllisiä ja kulttuurisia arvoja kantaneesta, maailmaa avarasti katsoneesta ihmisestä tulee siinä kolmenkympin korvilla pelkkää rahaa tuijottava materialisti. Pahenee vain vuosi vuodelta, vuosikymmen vuosikymmeneltä. Ikäväkseni todistanut sitä useamman ihmisen kohdalla. Puheenaiheena on aina mutkien kautta raha. Raha raha raha. Aivot ovat jumittuneet. Pahinta mitä tuollaiselle ihmiselle hänen omasta mielestään voi tapahtua on joutua työttömäksi / tulottomaksi /rahattomaksi / ihmiseksi ilman omistusasuntoa. Pistää miettimään, olisiko se kuitenkin inhimillisessä katsannossa lopulta parasta, mitä tuolle ihmiselle voisi tapahtua. Kaikille heistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tullut tarkemmaksi, mutta ostan kuitenkin sen minkä koen tarvitsevani. Aloittajan maton olisin ostanut. Olikohan se satasen matto... ehkä olisin ostanut kerralla sellaisen, jota ei tarvitsisi olla uusimassa heti. Minulla on 25 vuotta vanha villamatto käytössä yhä. Laatu siis ei oikeastaan maksa mitään. Meinasin hautaan asti sitä käyttää, ellei esim pala tulipalossa tms. Sillon, kun sen ostin sen hinta vastasi kuukauden nettopalkkaani.
Minulla on myös suunnitelma ns säästöjen eli osinkojen suhteen. Ne tulevat tarpeeseen eläkeiässä: silloin ei välttämättä jaksa itse puutarhassa tehdä askareita, eikä liioin kotona.
Dunga kirjoitti:
Käytän rahaa tarpeen mukaan, Inhoan pihejä ihmisiä.
Toisinaan voi olla tarpeen harkita ostoksiaan.
Pihit ihmiset ovat ihmiskunnan syöpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tässä vuosikaudet pihistellyt asuntolainan takia, mutta nyt kun laina on maksettu, niin otan vähän rennommin ja käytän rahaa enemmän itseeni. Toki edelleen laitan rahaa säästöön tulevia remontteja varten, mutta muuten otan tosi rennosti ja jopa tuhlailen nykyään, kun sen olen ansainnut.
Olen aina tyytynyt vähempään. Vanhemmiten olen alkanut säästämään ja huomasn tämän itsessäni eli olen tullut aika pihiksi arjessa.
Tosin käyhän kyllä lomilla ja tietyissä tilanteissa rahaa reilummin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin tunnistan tuon ilmiön, enkä edes ymmärrä sitä. Silloin kun on vähän rahaa elämä maistuu parhaimmalle. Sitä on jotenkin lähempänä maan pintaa ja "muiden joukossa". Elämän kannattelemana, seikkailussa. Rahoissaan on omassa turrassa kuplassaan ja pelkää tonniensa menettämistä.
Makuasioita toki tämä milloin se elämä maistuu parhaimmalle. Minulle sattuu maistumaan köyhänä parhaalle.
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee. Laitan joka kuukausi säästöön vähän enemmän, kuin olisi tarpeenkaan, mutta sitten, kun pitäisi hankkia jotain kalliimpaa, en haluaisi millään siirtää tarvittavaa summaa. Laskujen maksun jälkeen tilille jää kuukausittain suunnilleen aina samansuuruinen summa ruokaan, polttoaineisiin ja muuhun tarpeelliseen. Toisaalta ruokakaupassa ei tarvitse laskea vessapaperin arkkihintoja, eikä ostaa halvinta. Olkoon se sitten sitä luksusta.
Täällä vähän samaa vikaa (kai päässä). Säästän/sijoitan hurjan osuuden tuloistani ja tilitkin ovat aina "tyhjänä". Tästä omavalintaisesta likviditeettikriisistä olen kärsinyt vähintään viisi vuotta. Luotan siihen, että passiivisen tulovirran kasvaessa merkittäväksi tilanne kuitenkin muuttuu. Sijoittamisen määrässä per kuukausi tai kvartaali on kuitenkin melko tarkka tavoite. Ei sitten kun se hoituu pääomatuloilla/osingoilla niin tilanne voi muuttua. Jos ei muutu niin sitten hautaan tällä. En tupakoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan itseni. "Leikin" että säästötilillä on vain sen tietyn pyöreän summan ylittävä osuus, ikäänkuin sitä pohjapottia ei olisi lainkaan. Mutta olen oppinut myös siihen, että silloin kun rahaa on, voi hyvin uusia vähän kotia ja rikkimeneviä asioita uuteen. Viime vuonna muuton yhteydessä tuli joitakin pakko-ostoja kuten mattoja joista yksi mittatilausmatto oikean pituiselle eteisenkäytävälle. Lisäksi valaisimia tarvittiin uusia. Silmälasit olivat kalliit, ne tuli uusittua.
Kun auto tuosta hajoaa, niin säästössä on sitten "uutta" autoa varten eikä tarvitse alkaa ottaa lainaa. Tuskin ostan täysin uutta vaan minulle kelpaa auto jolla joku on muutaman vuoden ajanut.
Mulla taas mitä enemmän rahaa on, sitä enemmän keksin sille käyttötarkoituksia. Tein alkuvuodesta 1000 e edestä ylitöitä ja piti säästää matkaan, no tuhlasin vaatteisiin koko tonnin ja ostin kerrankin vähän kalliimpaa merkkikamaa. Ei kauaa raha tililläni kyllä homehdu.
Elämme todella niukkoja aikoja. Puolisolla eläke 1016 ulosoton jälkeen. Saattaapi laskea, kun tämä nykyinen kokeilu päättyy. Itse työmarkkinatuella, puhtaana 595 € kuussa. Tästä säästän noin 200 € kuussa. Emme osta mitään. Emme käy missään. Odotamme U.O:n päättymistä ja minun eläkkeelle pääsyä, jolloin teemme jotakin kivaa. Mutta nyt pihistelemme varulta.
Vierailija kirjoitti:
Elämme todella niukkoja aikoja. Puolisolla eläke 1016 ulosoton jälkeen. Saattaapi laskea, kun tämä nykyinen kokeilu päättyy. Itse työmarkkinatuella, puhtaana 595 € kuussa. Tästä säästän noin 200 € kuussa. Emme osta mitään. Emme käy missään. Odotamme U.O:n päättymistä ja minun eläkkeelle pääsyä, jolloin teemme jotakin kivaa. Mutta nyt pihistelemme varulta.
Ohhoh, aika hyvin saat säästettyä työmarkkinatuesta 👍
47 v sinkkumies kirjoitti:
Olen säästänyt 15 ikävuodesta saakka. Äiti ryyppäsi aina ja joi kaikki rahat niin ei ollut edes ruokaa. Sitten muutin omilleni, sossussa tehtiin päätös että saan muuttaa omaan asuntoo ja aloin heti säästämään rahaa. Kävin kesätöissä ja koulussa ja iltaisin kävin töissä myymässä hampurilaisia 4 iltaa viikossa. Sain aika hyvin rahaa säästöön ja minulla oli 11000 markkaa ja se oli todella paljon mielestäni. Tein hulluna kaikenlaisia hommia aina ja armeijassakin säästin päivärahoista puolet. Lähetin ne enolleni joka vei ne minun pankkitilille. Armeijan jälkeen pääsin onneksi töihin heti ja pärjäsin hyvin. 40 vuotiaana jouduin työttömäksi ja olen ollut työtön siitä lähtien.
Kannattaa tehdä henkilökohtaisena avustajana edes keikkaa. On jokin työ. Tehtäviä on erilaisia. Mukavaa puuhaa, josta saa rahaa. Ei vaafi koulutusta.
Esim aarre avustajat. Hae mollin sivuilta avustaja nimellä esimerkiksi.
Pienimuotoisesti näin joo. Aloin noin viisi vuotta sitten säästämään ja jäin siihen koukkuun. Välillä pihistelin ruoasta, mitään en halunnut ostaa enkä oikein matkustaakaan. Rahaa kertyi sievoinen summa ja aloin jopa vähän sijoittaa ja katselin joka päivä rahastojen kehitystä.
No, sitten tuli korkojen nousu ja päätin maksaa asuntolainaa pois näillä säästöillä. Osan käytin pitkään kaukomatkaan ja kylläpä oli ihanaa. Nyt on taas kauhea matkakuume ja mietin, kuinka huvittava olen, sillin kun tilillä oli kymmeniä tuhansia, en raaskinut käyttää penniäkään ja nyt yritän kaivella kokoon sen verran rahaa, että pääsisin jouluna johonkin ihanaan reissuun.
Tällä hetkellä tuntuu, että mikään summa tilillä ei korvaa niitä elämyksiä, joita reissussa saa.
Käytän rahaa tarpeen mukaan, Inhoan pihejä ihmisiä.
Toisinaan voi olla tarpeen harkita ostoksiaan.