50-60 vuotiaat! Olkaa rehellisiä että odotatteko jo vesi kielellä perintöä?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat on jo kuolleet, eikä sieltä perintöä suurta summaa tullut. Omat vanhempani ovat pienituloisia eläkeläisiä, me miehen kanssa tienataan molemmat n. 100 000 e / vuosi. Juu, emme odota perintöä vesi kielellä, lähinnä mietityttää se homma, millä senkin huushollin "aarteista" päästään eroon sitten kun heistä aika jättää.
Tämä. Mä olen ihan virtsassa näiden tavaroiden kanssa.
Pitäisi saada käytyä läpi, myytyä ja heivattua loput että saisi kämpän myyntiin. Auto lasteittain, eikä mulla ole edes autoa.
Verottaja kyllä muistaa lähettää laskunsa jo hyvissä ajoin.
Kalliiksi tulee ja aikaa menee ennen kuin sitä rahaa saa.
En toivo rakkaan vanhempani poismenoa, mutta toivoisin jakamattoman kuolinpesän (toisen jo edesmenneen vanhempani perinnön) jakoa ja myyntiä.
Se ei onnistu, koska lupasin olla pyytämättä sitä, jotta yhä elävä vanhempi voi käyttää kesähuvilaa.
En dodota, koska olen jo nuorena menettänyt molemmat vanhempani. Mieluummin olisin pitänyt heidät muassani pitenpään jotta olisivat nähneet lastenlapsensa kasvavan ja lapsillani olisi mummo ja vaari.
Vanha kotipaikka on vielä olemassa ja vietämme siellä veljen perheen kanssa mukavia hetkiä - aika usein myös vain oman perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vasta 46v, ja olen päättänyt olla ottamatta perintöä vastaan, sitten kun se tulee. Menköön ainoalle sisarukselle, maksan mielelläni perinnön verran, ettei tarvitse olla hänen kanssaan tekemisissä.
No tarviiko olla tekemisissä vaikka ottaisit perinnön vastaan? Mulle asianajaja hoiti kaikki perintöasiani enkä puhunut mitään sisarukseni kanssa. Oli kuitenkin sen verran iso perintö kyseessä, että en halunnut sitä jättää ottamatta.
En nyt mutta kieltämättä mietin lokoisia eläkepäiviä useilla perinnöillä, koska minulla ja miehelläni ei ole lapsia eikä veljellänikään, ja miehellä ja veljellä on omaisuutta ja appiukkokin on varsin varakas ja raihnainen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä odottaisin, kun en muutenkaan tiedä, mitä rahoillani tehdä. Joka kuukausi jää 3000 e ylimääräistä.
Hyväntekeväisyyteen voi aina antaa enemmän
En odota, todennäköisesti hyppäytän yli sukupolven. Vanhempieni kanssa olen asiasta keskutellut koska ovat halunneet käydä testamentit läpi kanssani. Olin yllättynyt kuina suuri varallisuus heillä on. Siinä mietin että miksiköhän vanhat ihmiset hilloavat rahaa niin eivätkä käytä itseensä tai eivät ole avustaneet lastaan niissä elämän vaiheissa kun raha olisi ollut tarpeen. En ole siis penniäkään saanut vanhemmiltani apua kotoa muuton jälkeen kun olin 19v. Olen itse tehnyt uran ja ansainnut hyvin ja varallisuutta on kertynyt aivan riittävästi loppuelämän turvaksi. Nyt vanhemmat ylpeilevät kuinka hyvän perinnön jättävät minulle - sillä ei vaan ole näenää minulle sellaista arvoa kuin opiskeluaikana ja nuoruudessa tuella olisi ollut. Omia lapsiani tuen nyt opiskeluvaiheessa.