Lapset ja riitaisa ero. Miten toimia?

Tarvitseeko sitä kertoa? Tajuavat kyllä itsekin.

Ei tarvitse kertoa yksityiskohtia, jos lapset eivät niistä kysy. Käyttäytykää aikuismaisesti ja kohdelkaa toisianne asiallisen ystävällisesti lasten takia.

Lopetatte sen riitelyn ihan ensiksi. Maltatte olla tappelematta siihen asti kunnes nuorinkin on 25v, sen jälkeen voitte ottaa kehämatsin.

Jos parisuhde on siinä tilassa että ero tulee niin kannattaa paiskata kättä sen entisen kumppanin kanssa ja sopia että ollaan jatkossa kavereita. Elämä on niin paljon helpompaa. On turhaa riidellä merkityksettömistä asioista.

Eiköhän tuo ole lapsien tiedossa riitelystä johtuen. "Isä ja äiti ovat päättäneet erota, X muuttaa pois silloin ja silloin"

Lapset ei ole aikuisten riitojen osapuolia eikö terapeutteja. Aloitus jo kertoo kaiken siitä, että lapsia halutaan kuormittaa aikuisten keskinäisillä asioilla kuten sillä, kuka halusi ja kuka ei halunnut erota.

Lapsille kerrotaan, että vanhemmat eroavat, mutta vanhemmuus jatkuu. Mitään pahan puhumista exästä ei harrasteta vaan ne ulinat säästetään aikuisille kuulijoille.

Kamala tilanne. Musta ei olis tuohon.

Vierailija kirjoitti:

Lapset ei ole aikuisten riitojen osapuolia eikö terapeutteja. Aloitus jo kertoo kaiken siitä, että lapsia halutaan kuormittaa aikuisten keskinäisillä asioilla kuten sillä, kuka halusi ja kuka ei halunnut erota.

Lapsille kerrotaan, että vanhemmat eroavat, mutta vanhemmuus jatkuu. Mitään pahan puhumista exästä ei harrasteta vaan ne ulinat säästetään aikuisille kuulijoille.

Ehkä poikkeuksena pettämistilanteet missä toinen lähtee lennosta uuteen suhteeseen. Silloin ei pidä valehdella mistään. Totuus on lapsille parempi. Lapset kyllä aistivat valheet.

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Miksi muuten ei sanota totuutta? Eikö totuus olisi helpompi lapsille? Mikä totuudessa on vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Miksi muuten ei sanota totuutta? Eikö totuus olisi helpompi lapsille? Mikä totuudessa on vaikeaa?

Mitä totuutta? Ei lapsia kuulu kuormittaa aikuisten keskeisillä psrisuhdeongelmilla. Haluaisitko itse kuulla alaikäisenä vastaavaa? Lapsille ei kuulu riitojen yksityiskohdat. Ne on aikuisten asioita. Ihan kuten aikuisten seksielämän yksityiskohdat ei kuulu lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Asumiskuviot joo. Lapsiraukat, vuoroviikkoina tai -viikonloppuina toisen vanhemman luona. Sitten tulee kuvioon vielä uudet puolisot ja kenties niiden lapset. Kauhea soppa. Onneksi itse olen onnellinen avioliitossani joka on kestänyt jo 40 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Miksi muuten ei sanota totuutta? Eikö totuus olisi helpompi lapsille? Mikä totuudessa on vaikeaa?

Siksi koska eron syyt on usein vaikeat. Meillä esim minä halusin eron ja siitä varmaan moni ajattelee, että olen perheenrikkoja. Taustalla on kuitenkin exältä niin törkeää käytöstä, mikä eron aiheutti. Nämä ei kuulu lapsille tai kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Miksi muuten ei sanota totuutta? Eikö totuus olisi helpompi lapsille? Mikä totuudessa on vaikeaa?

Siksi koska eron syyt on usein vaikeat. Meillä esim minä halusin eron ja siitä varmaan moni ajattelee, että olen perheenrikkoja. Taustalla on kuitenkin exältä niin törkeää käytöstä, mikä eron aiheutti. Nämä ei kuulu lapsille tai kenellekään.

Totuudessa on aina helpompi kaikkien elää. Perheenrikkojan myös. Valheet tulevat ennemmkn tai myöhemmin ilmi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Miksi muuten ei sanota totuutta? Eikö totuus olisi helpompi lapsille? Mikä totuudessa on vaikeaa?

Siksi koska eron syyt on usein vaikeat. Meillä esim minä halusin eron ja siitä varmaan moni ajattelee, että olen perheenrikkoja. Taustalla on kuitenkin exältä niin törkeää käytöstä, mikä eron aiheutti. Nämä ei kuulu lapsille tai kenellekään.

Totuudessa on aina helpompi kaikkien elää. Perheenrikkojan myös. Valheet tulevat ennemmkn tai myöhemmin ilmi.

Kenen totuudessa? Se, että yksi haluaa mustamaalata toista ei ole mikään totuus. Lapset ei myöskään ole aikuisten uskottuja, joille oksentaa paha olonsa. Lapset ansaitsevat vanhemmat, jotka ovat erossa heidän tukenaan eikä syyttelemässä toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Miksi muuten ei sanota totuutta? Eikö totuus olisi helpompi lapsille? Mikä totuudessa on vaikeaa?

Siksi koska eron syyt on usein vaikeat. Meillä esim minä halusin eron ja siitä varmaan moni ajattelee, että olen perheenrikkoja. Taustalla on kuitenkin exältä niin törkeää käytöstä, mikä eron aiheutti. Nämä ei kuulu lapsille tai kenellekään.

Totuudessa on aina helpompi kaikkien elää. Perheenrikkojan myös. Valheet tulevat ennemmkn tai myöhemmin ilmi.

Kenen totuudessa? Se, että yksi haluaa mustamaalata toista ei ole mikään totuus. Lapset ei myöskään ole aikuisten uskottuja, joille oksentaa paha olonsa. Lapset ansaitsevat vanhemmat, jotka ovat erossa heidän tukenaan eikä syyttelemässä toisiaan.

Voihan sitä totuutta paeta aina. Mutta kyllä se joskus tulee ilmi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Miksi muuten ei sanota totuutta? Eikö totuus olisi helpompi lapsille? Mikä totuudessa on vaikeaa?

Mikä siinä ei ole totta että vanhemmat eroavat tai että lasten mielipide tapaamisissa ja asumuskuvioissa otetaan jatkossa huomioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Miksi muuten ei sanota totuutta? Eikö totuus olisi helpompi lapsille? Mikä totuudessa on vaikeaa?

Siksi koska eron syyt on usein vaikeat. Meillä esim minä halusin eron ja siitä varmaan moni ajattelee, että olen perheenrikkoja. Taustalla on kuitenkin exältä niin törkeää käytöstä, mikä eron aiheutti. Nämä ei kuulu lapsille tai kenellekään.

Totuudessa on aina helpompi kaikkien elää. Perheenrikkojan myös. Valheet tulevat ennemmkn tai myöhemmin ilmi.

Kenen totuudessa? Se, että yksi haluaa mustamaalata toista ei ole mikään totuus. Lapset ei myöskään ole aikuisten uskottuja, joille oksentaa paha olonsa. Lapset ansaitsevat vanhemmat, jotka ovat erossa heidän tukenaan eikä syyttelemässä toisiaan.

Voihan sitä totuutta paeta aina. Mutta kyllä se joskus tulee ilmi.

Miksi se joku totuus pitää kaivaa? Riittää totuudeksi se, että vanhemmat ei enää halua olla yhdessä. Eron taustalla voi olla mitä vain ja vaikka kaikki kaivettaisiin lasten tietoon niin mitä hyötyisivät? Ahdistuisivat vain ja miettisivät kumpi on parempi, kenen puolella ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Miksi muuten ei sanota totuutta? Eikö totuus olisi helpompi lapsille? Mikä totuudessa on vaikeaa?

Siksi koska eron syyt on usein vaikeat. Meillä esim minä halusin eron ja siitä varmaan moni ajattelee, että olen perheenrikkoja. Taustalla on kuitenkin exältä niin törkeää käytöstä, mikä eron aiheutti. Nämä ei kuulu lapsille tai kenellekään.

Totuudessa on aina helpompi kaikkien elää. Perheenrikkojan myös. Valheet tulevat ennemmkn tai myöhemmin ilmi.

Kenen totuudessa? Se, että yksi haluaa mustamaalata toista ei ole mikään totuus. Lapset ei myöskään ole aikuisten uskottuja, joille oksentaa paha olonsa. Lapset ansaitsevat vanhemmat, jotka ovat erossa heidän tukenaan eikä syyttelemässä toisiaan.

Voihan sitä totuutta paeta aina. Mutta kyllä se joskus tulee ilmi.

Unohdit sanoa, mikä se "totuus" on? Se, että kumpikin vanhempi voi mielensä mukaan kertoa omaa versiotaan siitä miksi erottiin? Tangoon tarvitaan kuitenkin kaksi.

Mikään ei lapselle ole ankeampaa kuin se, että lapsia käytetään millään tavalla koston välikappaleena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsutte lapset koolle ja kerrotte, että te olette päättäneet erota. Ei sanota, että toinen haluaa. Sitten neuvottelette lasten kanssa asumiskuviot ja tapaamisten ja lomien suunnittelut jatkossa. Lapset on ne osalliset, joihin ero vaikuttaa.

Miksi muuten ei sanota totuutta? Eikö totuus olisi helpompi lapsille? Mikä totuudessa on vaikeaa?

Siksi koska eron syyt on usein vaikeat. Meillä esim minä halusin eron ja siitä varmaan moni ajattelee, että olen perheenrikkoja. Taustalla on kuitenkin exältä niin törkeää käytöstä, mikä eron aiheutti. Nämä ei kuulu lapsille tai kenellekään.

Totuudessa on aina helpompi kaikkien elää. Perheenrikkojan myös. Valheet tulevat ennemmkn tai myöhemmin ilmi.

Kenen totuudessa? Se, että yksi haluaa mustamaalata toista ei ole mikään totuus. Lapset ei myöskään ole aikuisten uskottuja, joille oksentaa paha olonsa. Lapset ansaitsevat vanhemmat, jotka ovat erossa heidän tukenaan eikä syyttelemässä toisiaan.

Voihan sitä totuutta paeta aina. Mutta kyllä se joskus tulee ilmi.

Miksi se joku totuus pitää kaivaa? Riittää totuudeksi se, että vanhemmat ei enää halua olla yhdessä. Eron taustalla voi olla mitä vain ja vaikka kaikki kaivettaisiin lasten tietoon niin mitä hyötyisivät? Ahdistuisivat vain ja miettisivät kumpi on parempi, kenen puolella ym.

Tilannekohtaista. Mutta totuuden tietoinen peittely näissä kohdin on samojen haitallisten mallien siirtämistä lapsiin joka eroon johti. Rohkea on se joka kantaa vastuunsa rehellisesti ja katkaisee haitallisen mallin kierteen.