Lue keskustelun säännöt.
Kauanko odottaisit kosintaa?
16.07.2023 |
Niin, kysymys otsikossa. Kuinka monta vuotta parisuhteessa odottaisit kosintaa? Tämä siis tilanteessa, jossa molemmat ovat suhteen alussa sanoneet haluavansa joskus naimisiin.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Kosiminen tarkoittaa sitä että ilmaisee halunsa mennä naimisiin. Se "kosija" on käytännössä aina nainen.
Mutta Suomessa toki ei kukaan kosi vaan asioista keskustellaan kuten aikuiset.
Mua ihmetyttää lähipiirissä kun useamman naisen olen kuullut jankuttavan naimisiinmenosta miehensä kuullen, sellaista painostukseksi laskettavaa natinaa ja vihjailua, sitten myöhemmin kuitenkin sanoivat että se oli mies joka kosi (?) :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin olin jo paksuna ennen kuin alettiin "virallisesti" seukkaan ja siitä 14v päästä olinkin jo isoemä <3
Reippaasti aikuiseen ikään ehtineet osaavat kyllä parissa kolmessa vuodessa sanoa, onko tässä puoliso, jonka kanssa haluan olla loppuelämäni. Muutaman vuoden yhdessä olemisen/asumisen aikana ehtii jo nähdä, millainen toinen on. Tuossa ajassa rakastumisvaihe muuttuu rakastamisvaiheeksi, jos on muuttuakseen.
Tylyä, mutta mielestäni tyyliin 10 vuotta suhteessa roikkuva ei aidosti halua naimisiin ko. kumppanin kanssa, kun ei tuossa ajassa ole halunnut kosia ja naimisiin mennä. Ei sitä kosintaa ja naimisiin menoa tarvitse vuosikymmentä harkita.
Alle vuoden. Ja miehen pitäisi oma-aloitteisesti kosia, mikäli ei, en alkaisi painostamaan vaan lähtisin kävelemään.
En pelkää miestäni. Pelkään, että olen liian painostava. Ehkä myös hieman sitä, että vastaus ei tyydytä minua. Pelkään, että kysyn väärään aikaan. Eli jos antaisin asioiden vain mennä omalla painollaan, niin mies kosisi itse ja minulle tulisi vielä varmempi olo.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
23 vuotta olen avopuolisoni kanssa yhdessä ollut enkä koskaan ole kosintaa halunnut. Ollaan sitouduttu toisiimme ihan näin. Mitä se avioliitto muuttaisi?
Samaa mieltä. Uskomattomia kommentteja täällä. Satuprinsessoja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vuodessa pitäisi pystyä päättämään haluaako tietyn henkilön kanssa naimisiin. Jos mies ei ylipäätään tiedä haluaako joskus jonkun kanssa naimisiin, sellaisen tapauksen kanssa ei kannata edes seurustella. Ajanhukkaa.
Häiden järjestämisessä ei niin kiire ole.
Alkuhuuma kestää ensimmäiset 3v. Sen biologinen tarkoitus on saada naaras astutettua. Tyypillisesti tällöin naaraalle herää ajatus naimisiinmenosta ja sikiämisestä ja hän aloittaa niistä mankumisen.
Keski-iässä on avioeropiikki, jolloin vaihdetaan nuorempaan pumpattavaan ne ketkä voivat. Lisääntyvien miesten määrä on pienempi kuin lisääntyvien naisten määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko vielä lapsia vai yli 30v?
Sekin vielä, että olen puhunut miehelle suoraan naimisiinmenosta. Pelkillä kihloilla ei ole minulle mitään merkitystä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse en halua naimisiin, mutta jos haluaisin, ottaisin itse asian puheeksi siinä vaiheessa kun alkaisi tuntua siltä, että ajankohta olisi oikea. Eli en siis odottelisi ollenkaan. Jos toinen sanoisi, että ei halua naimisiin, niin sitten pitäisi miettiä, mitä itse tekisin, jos kerran itse taas haluaisin.
Miksi kukaan edes haluaa naimisiin kun yhdessä voi olla muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sekin vielä, että olen puhunut miehelle suoraan naimisiinmenosta. Pelkillä kihloilla ei ole minulle mitään merkitystä.
Ap
No mitä siinä keskustelussa puhuttiin ja mihin ratkaisuun päädyitte? Jos olet ilmaissut, että haluaisit sopia hääpäivän, mutta mies ei halua, niin eikö asia ole selvä, että haluatte eri asioita?
Vain olemalla menemättä naimisiin ja sekoittamatta juridiikkaa suhteeseenne voit osoittaa että haluat omasta halustasi etkä ulkopuolisesta "pakosta" olla joka päivä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan edes haluaa naimisiin kun yhdessä voi olla muutenkin.
No jotkut haluavat että mies tekee heihin tarpeensa, eikä lupaa siihen saa ilman naimisiinmenoa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä kyllä vuosi on tarpeeksi pitkä aika siihen, että osaa sanoa tahtooko kyseisen ihmisen kanssa viettää loppuelämänsä vai ei. Avioliitto on sopimus joka perustuu tahtoon, ei tunteisiin.
Avioliitto on sopimus, joka perustuu tahtoon, ei tunteisiin - kyllä vain, se on juridiikkaa. Mutta se, haluaako viettää toisen kanssa loppuelämänsä, perustuu vähän muuhunkin, esimerkiksi juuri niihin tunteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin vielä, että olen puhunut miehelle suoraan naimisiinmenosta. Pelkillä kihloilla ei ole minulle mitään merkitystä.
Ap
No mitä siinä keskustelussa puhuttiin ja mihin ratkaisuun päädyitte? Jos olet ilmaissut, että haluaisit sopia hääpäivän, mutta mies ei halua, niin eikö asia ole selvä, että haluatte eri asioita?
No, asiaa on sivuttu monessakin keskustelussa. Viimeisimmässä sanoin miehelle, että olen aina halunnut olla avioliitossa mun tulevan lapsen isän kanssa. Suunnittelemme lapsen yrittämisen aloittamista, noin vuoden kuluttua. Sanoin myös, että olen ehkä hieman luopunut avioajatuksesta hänen ilmaistuaan, ettei näe sitä tärkeänä. Mies sanoi joskus niin. Tällä kertaa hän totesi, että kyllähän naimisiinmeno kuulostaa hyvältä ajatukselta. Mutta sitten olimme hetken hiljaa ja jatkoimme jostain muusta. Tässäkin hetkessä olisin toivonut, että hän vaikka ehdottaa hääpäivää.
Ap
Olimme kimpassa 11 vuotta.
Menimme lakisääteiseen avioliittoon, kun olin vielä alle 50-vee.
Mies 58-vee.
Yhteensä olimme siis 20 vuotta .
Mies nukkui pois ja minä olen leski.
Ja saan leskeneläkkeen, kun lakitekstit täyttyivät.
Rakkaus kuului yhdessäoloomme kokoajan.
Vierailija kirjoitti:
Vain olemalla menemättä naimisiin ja sekoittamatta juridiikkaa suhteeseenne voit osoittaa että haluat omasta halustasi etkä ulkopuolisesta "pakosta" olla joka päivä yhdessä.
Juurikin näin. Vaikka kaikki eroavatkin, on se silti hankalampaa avioliitossa. Avioliitossa tehdään solmimishetkellä se sopimus joka avoliitossa tehdään joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätin miehen 7 vuoden kohdalla. Sanoi, että mikäs kiire tässä, tehdään tämmöisiä vuoden määräaikaisia sopimuksia kerrallaan. Ehkä huumoria, mutta viimeinen vuoden sopimusjaksoehdotus oli mulle liikaa. Asuttu oltiin yhdessä jo 6 vuotta ja kihloissa oltiin
Siis sua oltiin jo kosittu kun kihloissa olitte. Olisi pitänyt vain päivä teidän päättää. :) mutta eiköhän tuossa suhteessa ollut jotain muuta mätää kun erositte.
Mä olen sanonut, että en kovin kauaa katsele jos ei naimisiin asti päästä. Viime viikolla puhuin miehelle siitä, että me eletään parisuhteessa sykleissä ja seuraava sykli on naimisiin meno. Mies meni aivan lukkoon asiasta ja kysyi, että nytkö hänen tässä pitäisi alkaa kosimaan? Vastasin, että kyllä mä odotan sen ihan selvinpäin tehtävänä ja odotan myös, että se tehdään kun on varma. Jäi itselle jotenkin olo, että mies ei todellakaan tule sitä tekemään. Mutta hän tietää, että en mä ala tälläisiä asioita vuosikausia odottamaan ja ihmettelemään. Hän tietää, että mä menen naimisiin jossain vaiheessa, joko hänen kanssa tai jonkun muun kanssa.
En tiedä onko kovin terveellä pohjalla parisuhde, ainakaan jos ilmaiset hänelle jotain tuollaista "joko sinun tai jonkun muun kanssa" -juttua. Silloinhan ilmaiset, että kyse ei ole hänestä sinulle rakkaimpana ihmisenä, vaan naimisiinmenosta asiana. Olet varmaan vain turhautunut asian suhteen. Toisaalta pohtisin, että miksi juuri sinä määrittelet teidän "syklinne"? Eikö olisi parempi kysyä, että mitä mies ajattelee avioliitosta ylipäätään, huolettaako asiassa jokin häntä ja tuoda esille miksi asia on sinulle tärkeä. Itse kirjoitin lopulta hartaasti ja monta päivää asioita, joiden takia haluaisin juuri mieheni kanssa naimisiin, miksi hän on minulle niin tärkeä ja millaista tulevaisuutta hänen kanssaan toivoisin. Sitten vähän kömpelösti laitoin tekstin Powerpointiin, viimeisimpänä "diana" kysymys menisikö hän kanssani naimisiin, tulostin laput ja hyvänä hetkenä laitoin hänen tykkäämänsä kauniin kappaleen soimaan puhelimesta ja näytin yksi lappunen kerrallaan. Se oli vilpitöntä ja ymmärsin kyllä, että tämä voi myös mennä täysin pieleen. En kuitenkaan halunnut enää vitkutella asian kanssa, koska koin, että olen varma ja haluaisin rakentaa yhteistä elämää juuri hänen kanssaan. Mitään ei ikinä tapahdu, jos ei rohkaistu. Mies suostui ja olemme kohta olleet 10 vuotta yhdessä.
T. 7
Tämä. Ehtii vaikka pesemään kerran ikkunatkin jo siinä ajassa ja toinen on täysin tuntematon.