Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yksityisyydensuoja mielenterveyspalveluissa: potilastietojen avoin saatavuus koko terveydenhuollon henkilöstölle ongelma
14.07.2023 |
Haluaisin herättää keskustelua mielenterveyspalveluiden potilasjärjestelmien tietoturvasta ja siitä, miten arkaluontoisia keskusteluja voidaan käydä psykiatrisen lääkärin tai hoitajan kanssa. Olen huomannut, että potilasjärjestelmiin kirjatut tiedot ovat kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden saatavilla, mikä herättää kysymyksiä yksityisyyden suojaamisesta. Tiedustelin asiaa vielä erikseen terveyskeskuksestani ja terveydenhoitalueemme järjestelmässä Mediatrissa ei ole mitään mahdollisuutta rajoittaa stigmatisoivien kirjausten näkyvyyttä tai saatavutta. JA tässä kohtaa on aivan turha tulla valehtelemaan, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset katsele kuin niitä tietoja, mitä hoidossa tarvitsevat. Aivan turha on luulla, ettei ko. ammattikuntaan kuuluisi uteliaita ihmisiä. Jos tietoja urkitaan ja käytetään väärin, on vahinko jo tapahtunut - siinä eivät enää ylilääkärin anteeksipyynnöt tai korvaukset auta.
Toisin sanoin, jos menet vaikka päivystykseen katkenneen käden takia, niin lääkärillä on oikeus katsoa sinun rekisterissä olevat merkintäsi. Myös ne merkinnät, joissa kerrot psykiatrille synkimpiä salaisuuksiasi.
Erityisesti asuessani pienellä paikkakunnalla, on hyvin todennäköistä, että päivystyksessä tai muissa terveydenhuollon tilanteissa kohtaan tuttuja lääkäreitä tai hoitajia. Esimerkiksi, jos soitan rokotusaikaa, niin naapurissa asuva lähihoitaja Seija, joka hoitaa puhelinvaihdetta, näkee kaikki terveystietoni. Tällaisten tietojen leviäminen selvästi vaikuttaisi yhteiskunnalliseen asemaani.
Tämä herättää huolen siitä, miten arkaluonteisia, leimaavia ja mahdollisesti yhteiskunnallista statusta alentavia potilastietoja voidaan pitää salassa. Miksei mielenterveyspalveluissa voisi puhua asioista, jotka eivät olisi automaattisesti jaettavissa kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten kesken? Eikö yksilöllisyyden ja luottamuksellisuuden tule olla ensisijaisia myös mielenterveyspalveluissa? Eikö vastaanotolla todellakaan voi puhua muuta, kuin mitä olisi valmis kirjoittamaan Hesarin etusivulle?
Haluaisin kuulla muiden mielipiteitä ja kokemuksia tästä aiheesta. Miten te koette potilastietojen jakamisen laajasti terveydenhuollon ammattilaisten kesken? Onko teillä ehdotuksia tai näkemyksiä siitä, miten potilaiden yksityisyys ja arkaluonteisten tietojen suojaaminen voitaisiin parantaa? Otetaan tämä keskustelu käyntiin ja jaetaan näkemyksiä!
Kommentit (459)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Arvioitteko te todella asiakkaan mielenterveydenkin tilaa, esim harhaisuutta?
Eikö tällainen arviointi kuulu vain ja ainoastaan psykiatrian erikoislääkärin, eli psykiatrin toimenkuvaan.
Kyllä arvioimme siltä osin kuin se meille kuuluu. Emme me diagnooseja aseta tai potilaita hoida, mutta voimme rajata esim. psykoottista äitiä siten, että ei tapaa lastaan. Meidän tehtävämme on esimerkiksi suojella sitä lasta. Voimme myös rajata sitä, että emme tapaa tai vastaa puheluihin, kun asiakas on sekaisin. Emme myönnä tämän hakemia etuuksia. Voimme myös tehdä lähetteitä psykiatrian polille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Olinpa kerran sosiaalikeskuksessa kesätöissä. Mua pyydettiin hakemaan jonkun henkilön paperinen kansio jostain arkistohuoneesta. No, aikani haeskelin sitä, ja olisin saanut vapaasti katsella ihmisten paperikansioita, mitä kenestäkin olisi kirjoitettu sinne...No, en tiedä onko nykyään enää paerisena mitään-melko varmasti on. Kuka tahansa työharjoittelija/työkokeilija kesätyöntekijä vailla mitään koulutusta pääse lukemaan tuttujen kansioita. Sillä lailla!
tuttuja työttömiä on ollut teillä työharjoittelussa yms. Urkinta täysin vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Olinpa kerran sosiaalikeskuksessa kesätöissä. Mua pyydettiin hakemaan jonkun henkilön paperinen kansio jostain arkistohuoneesta. No, aikani haeskelin sitä, ja olisin saanut vapaasti katsella ihmisten paperikansioita, mitä kenestäkin olisi kirjoitettu sinne...No, en tiedä onko nykyään enää paerisena mitään-melko varmasti on. Kuka tahansa työharjoittelija/työkokeilija kesätyöntekijä vailla mitään koulutusta pääse lukemaan tuttujen kansioita. Sillä lailla!
tuttuja työttömiä on ollut teillä työharjoittelussa yms. Urkinta täysin vapaata.
Paperit joita moni tässä ketjussa haikailee eivät todellakaan ole turvallisia. Arkistoissa on paljon työttömiä työllistettynä ja tukitöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Arvioitteko te todella asiakkaan mielenterveydenkin tilaa, esim harhaisuutta?
Eikö tällainen arviointi kuulu vain ja ainoastaan psykiatrian erikoislääkärin, eli psykiatrin toimenkuvaan.Kyllä arvioimme siltä osin kuin se meille kuuluu. Emme me diagnooseja aseta tai potilaita hoida, mutta voimme rajata esim. psykoottista äitiä siten, että ei tapaa lastaan. Meidän tehtävämme on esimerkiksi suojella sitä lasta. Voimme myös rajata sitä, että emme tapaa tai vastaa puheluihin, kun asiakas on sekaisin. Emme myönnä tämän hakemia etuuksia. Voimme myös tehdä lähetteitä psykiatrian polille.
Millaisella kriteeristöllä te teette tätä arviointia, vai suoritetaanko se sosiaalityöntekijän omalla perstuntumalla?
Miten te tunnistatte äidin psykoottisuuden, entä millä perustein arvioitte asiakkaan sekavuustason?
Tässä liikutaan hyvin vaarallisilla vesillä ja voidaan ajautua hyvinkin helposti oikeusmurhan puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Arvioitteko te todella asiakkaan mielenterveydenkin tilaa, esim harhaisuutta?
Eikö tällainen arviointi kuulu vain ja ainoastaan psykiatrian erikoislääkärin, eli psykiatrin toimenkuvaan.Kyllä arvioimme siltä osin kuin se meille kuuluu. Emme me diagnooseja aseta tai potilaita hoida, mutta voimme rajata esim. psykoottista äitiä siten, että ei tapaa lastaan. Meidän tehtävämme on esimerkiksi suojella sitä lasta. Voimme myös rajata sitä, että emme tapaa tai vastaa puheluihin, kun asiakas on sekaisin. Emme myönnä tämän hakemia etuuksia. Voimme myös tehdä lähetteitä psykiatrian polille.
Ihan semmonen asia että psykoottinen ihminen HARVOIN on vapalla jalalla, ilman lääkitystä. Kyllä ne on sairaalaosastolla, ja kotiin päästetään vain lääkityksen kanssa. Se ajatus että joku psykoosit päällä oleva alkaisi tavata huostassa olevaa lastaan on aivan absurdi. Huomaa ettet tiedä aisasta mitän, taidat ollakin pelkkä provo!
"Emme vastaa puheluihin/ myönnä tämän hakemia etuuksia" Siis niinkuin mitä? Kyllä sinä myönnät jos joku hakee, se on laki! Sinä et tee päätöstä kuka on psykoosissa tai kuka ei, pelkän hakemuksen pohjalta. Moni ihminen (esim. vanhus) voi olla hieman sekavassa mielentilassa vaikkapa auringonpistoksen takia, ja sinäkö se heidän puhelut tai hakemuskset erottelet "terveiden " hakemuksista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Arvioitteko te todella asiakkaan mielenterveydenkin tilaa, esim harhaisuutta?
Eikö tällainen arviointi kuulu vain ja ainoastaan psykiatrian erikoislääkärin, eli psykiatrin toimenkuvaan.Kyllä arvioimme siltä osin kuin se meille kuuluu. Emme me diagnooseja aseta tai potilaita hoida, mutta voimme rajata esim. psykoottista äitiä siten, että ei tapaa lastaan. Meidän tehtävämme on esimerkiksi suojella sitä lasta. Voimme myös rajata sitä, että emme tapaa tai vastaa puheluihin, kun asiakas on sekaisin. Emme myönnä tämän hakemia etuuksia. Voimme myös tehdä lähetteitä psykiatrian polille.
Millaisella kriteeristöllä te teette tätä arviointia, vai suoritetaanko se sosiaalityöntekijän omalla perstuntumalla?
Miten te tunnistatte äidin psykoottisuuden, entä millä perustein arvioitte asiakkaan sekavuustason?
Tässä liikutaan hyvin vaarallisilla vesillä ja voidaan ajautua hyvinkin helposti oikeusmurhan puolelle.
Hirvittää ajatuskin. Joku nuori ja kokematon..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Olinpa kerran sosiaalikeskuksessa kesätöissä. Mua pyydettiin hakemaan jonkun henkilön paperinen kansio jostain arkistohuoneesta. No, aikani haeskelin sitä, ja olisin saanut vapaasti katsella ihmisten paperikansioita, mitä kenestäkin olisi kirjoitettu sinne...No, en tiedä onko nykyään enää paerisena mitään-melko varmasti on. Kuka tahansa työharjoittelija/työkokeilija kesätyöntekijä vailla mitään koulutusta pääse lukemaan tuttujen kansioita. Sillä lailla!
tuttuja työttömiä on ollut teillä työharjoittelussa yms. Urkinta täysin vapaata.
Nykypäivänä saadaan vain käyttöoikeudet potilastietojärjestelmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonkin verran tietojen näkymistä voi estää.
Itse estin kaiken mitä pystyy. Vedin herneet nenään siinä vaiheessa kun alaikäisen autistisen lapsen tietoihin tuli merkintä "tietoja ei saa luovuttaa vanhemmille". Tuumasin , että tätä peliä voidaan pelata kahteen suuntaan ja pistin estot omiin tietoihini.
Suututtaa niin ettei veri kierrä.
Minä olen vastuussa lapsen hoidosta ja lääkityksen toteutumisesta, mutta minulle ei saa luovuttaa tietoja.
Pankkitunnuksia lapsella ei ole. Hän ei halua niitä. Eikä tunnuksia saa jos lapsi itse ei niitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Arvioitteko te todella asiakkaan mielenterveydenkin tilaa, esim harhaisuutta?
Eikö tällainen arviointi kuulu vain ja ainoastaan psykiatrian erikoislääkärin, eli psykiatrin toimenkuvaan.Kyllä arvioimme siltä osin kuin se meille kuuluu. Emme me diagnooseja aseta tai potilaita hoida, mutta voimme rajata esim. psykoottista äitiä siten, että ei tapaa lastaan. Meidän tehtävämme on esimerkiksi suojella sitä lasta. Voimme myös rajata sitä, että emme tapaa tai vastaa puheluihin, kun asiakas on sekaisin. Emme myönnä tämän hakemia etuuksia. Voimme myös tehdä lähetteitä psykiatrian polille.
Ihan semmonen asia että psykoottinen ihminen HARVOIN on vapalla jalalla, ilman lääkitystä. Kyllä ne on sairaalaosastolla, ja kotiin päästetään vain lääkityksen kanssa. Se ajatus että joku psykoosit päällä oleva alkaisi tavata huostassa olevaa lastaan on aivan absurdi. Huomaa ettet tiedä aisasta mitän, taidat ollakin pelkkä provo!
"Emme vastaa puheluihin/ myönnä tämän hakemia etuuksia" Siis niinkuin mitä? Kyllä sinä myönnät jos joku hakee, se on laki! Sinä et tee päätöstä kuka on psykoosissa tai kuka ei, pelkän hakemuksen pohjalta. Moni ihminen (esim. vanhus) voi olla hieman sekavassa mielentilassa vaikkapa auringonpistoksen takia, ja sinäkö se heidän puhelut tai hakemuskset erottelet "terveiden " hakemuksista?
Ei ne mielenterveyseläkeläiset lääkäriin pääse saati edes osastolle. Moni kieltäytyy täysin hoidoista ja lääkkeistä ja kunto on villi ajoittain. Sosiaalitoimistoon ilmaannutaan sitten sekavana, ehkä vielä päälle päihteissä. Lastensuojeluilmoitukset kertovat karua kieltä, että iso pyörä heittää ja kovaa. Koska korjaa poliisi, koska sairaala. Emme me tämän kuntoisia ihmisiä päästä pikkulapsiaan tapaamaan, vastaile puheluihin tai myönnä mitä kummallisempia vaatimuksia, mitä harhainen mielessään kehittää. Hallinto-oikeus vaatii kuvausta miksi katsomme, että ihminen on ihan titityy kunnossa eikä saa tahtoaan läpi. Siksi me kuvaamme sitä laajasti. Jos on viikonloppu vietetty lepositeissä, on turha tulla änkkäämään, että aurinko aiheutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En menisi sellaiselle terapeutille, joka ei suostu kirjaamaan vain minimiä. Siellä ei tarvitse lukea kuin osallistujat ja oliko poikkeavia havaintoja.
Suosittelen tilaamaan säännöllisesti jokaisesta paikasta potilasasiakirjarekisterin lokitietopyyntö.
Se oli JANI TOIVOLA JOKA allekirjoitti ja KANNATTI aloitetta jonka johdosta KAIKKIEN TYÖTTÖMIEN terveys tieodot pääsee KUKA TAHANSA sosiaalipuolelta lukemaan, urkkimaan, kirjoittamaan työttömyystietoihin PYSYVÄSTI, ja nehän on siellä lopunikää. Syyksi riittää esim. että olet hakeut työttömänä ollessasi toimeentulotukea, ja näin sinut ohjataan kunnan työllisyyspalveluihin asiakkaksi--siis ilmaistyövoimaksi pakkotyöhön. Minä en ollut hakenut toimeentulotukea.
Katsoppa omaTE_palvelun "kaikki tiedot" ja "tulosta" osio, siellä on semmonen kohta kun "TERVEYSTIEDOT". Mulla lukee myös siellä "asiakkaan terveystietoja on tarkistettu ja yhdistelty. Laki se ja se"
KIITOS JANI TOIVOLA ET KUMPPANIT!
tämä on nyt LAKI
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Arvioitteko te todella asiakkaan mielenterveydenkin tilaa, esim harhaisuutta?
Eikö tällainen arviointi kuulu vain ja ainoastaan psykiatrian erikoislääkärin, eli psykiatrin toimenkuvaan.Kyllä arvioimme siltä osin kuin se meille kuuluu. Emme me diagnooseja aseta tai potilaita hoida, mutta voimme rajata esim. psykoottista äitiä siten, että ei tapaa lastaan. Meidän tehtävämme on esimerkiksi suojella sitä lasta. Voimme myös rajata sitä, että emme tapaa tai vastaa puheluihin, kun asiakas on sekaisin. Emme myönnä tämän hakemia etuuksia. Voimme myös tehdä lähetteitä psykiatrian polille.
Ihan semmonen asia että psykoottinen ihminen HARVOIN on vapalla jalalla, ilman lääkitystä. Kyllä ne on sairaalaosastolla, ja kotiin päästetään vain lääkityksen kanssa. Se ajatus että joku psykoosit päällä oleva alkaisi tavata huostassa olevaa lastaan on aivan absurdi. Huomaa ettet tiedä aisasta mitän, taidat ollakin pelkkä provo!
"Emme vastaa puheluihin/ myönnä tämän hakemia etuuksia" Siis niinkuin mitä? Kyllä sinä myönnät jos joku hakee, se on laki! Sinä et tee päätöstä kuka on psykoosissa tai kuka ei, pelkän hakemuksen pohjalta. Moni ihminen (esim. vanhus) voi olla hieman sekavassa mielentilassa vaikkapa auringonpistoksen takia, ja sinäkö se heidän puhelut tai hakemuskset erottelet "terveiden " hakemuksista?
Ei ne mielenterveyseläkeläiset lääkäriin pääse saati edes osastolle. Moni kieltäytyy täysin hoidoista ja lääkkeistä ja kunto on villi ajoittain. Sosiaalitoimistoon ilmaannutaan sitten sekavana, ehkä vielä päälle päihteissä. Lastensuojeluilmoitukset kertovat karua kieltä, että iso pyörä heittää ja kovaa. Koska korjaa poliisi, koska sairaala. Emme me tämän kuntoisia ihmisiä päästä pikkulapsiaan tapaamaan, vastaile puheluihin tai myönnä mitä kummallisempia vaatimuksia, mitä harhainen mielessään kehittää. Hallinto-oikeus vaatii kuvausta miksi katsomme, että ihminen on ihan titityy kunnossa eikä saa tahtoaan läpi. Siksi me kuvaamme sitä laajasti. Jos on viikonloppu vietetty lepositeissä, on turha tulla änkkäämään, että aurinko aiheutti.
Psykoottinen ihminen on useinkin vapaalla jalalla. Eiköhän luoteta sos.tt. Ammattitaitoon ja anneta heidän tehdä arvionsa. Kaikki kontaktit sekä sos että terveyskeskus puolella nyt vaan täytyy kirjata potilastietojärjestelmään, valitettavasti.
Tuota te-keskuksen terveystietojen näkemistä kyllä ihmettelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Arvioitteko te todella asiakkaan mielenterveydenkin tilaa, esim harhaisuutta?
Eikö tällainen arviointi kuulu vain ja ainoastaan psykiatrian erikoislääkärin, eli psykiatrin toimenkuvaan.Kyllä arvioimme siltä osin kuin se meille kuuluu. Emme me diagnooseja aseta tai potilaita hoida, mutta voimme rajata esim. psykoottista äitiä siten, että ei tapaa lastaan. Meidän tehtävämme on esimerkiksi suojella sitä lasta. Voimme myös rajata sitä, että emme tapaa tai vastaa puheluihin, kun asiakas on sekaisin. Emme myönnä tämän hakemia etuuksia. Voimme myös tehdä lähetteitä psykiatrian polille.
Ihan semmonen asia että psykoottinen ihminen HARVOIN on vapalla jalalla, ilman lääkitystä. Kyllä ne on sairaalaosastolla, ja kotiin päästetään vain lääkityksen kanssa. Se ajatus että joku psykoosit päällä oleva alkaisi tavata huostassa olevaa lastaan on aivan absurdi. Huomaa ettet tiedä aisasta mitän, taidat ollakin pelkkä provo!
"Emme vastaa puheluihin/ myönnä tämän hakemia etuuksia" Siis niinkuin mitä? Kyllä sinä myönnät jos joku hakee, se on laki! Sinä et tee päätöstä kuka on psykoosissa tai kuka ei, pelkän hakemuksen pohjalta. Moni ihminen (esim. vanhus) voi olla hieman sekavassa mielentilassa vaikkapa auringonpistoksen takia, ja sinäkö se heidän puhelut tai hakemuskset erottelet "terveiden " hakemuksista?
Ei ne mielenterveyseläkeläiset lääkäriin pääse saati edes osastolle. Moni kieltäytyy täysin hoidoista ja lääkkeistä ja kunto on villi ajoittain. Sosiaalitoimistoon ilmaannutaan sitten sekavana, ehkä vielä päälle päihteissä. Lastensuojeluilmoitukset kertovat karua kieltä, että iso pyörä heittää ja kovaa. Koska korjaa poliisi, koska sairaala. Emme me tämän kuntoisia ihmisiä päästä pikkulapsiaan tapaamaan, vastaile puheluihin tai myönnä mitä kummallisempia vaatimuksia, mitä harhainen mielessään kehittää. Hallinto-oikeus vaatii kuvausta miksi katsomme, että ihminen on ihan titityy kunnossa eikä saa tahtoaan läpi. Siksi me kuvaamme sitä laajasti. Jos on viikonloppu vietetty lepositeissä, on turha tulla änkkäämään, että aurinko aiheutti.
Olet aivan uskomaton! Epäilen ettet ole edes mikään sossu. Vai että titityykunnossa? Ja mitenkähän te tietätte kuka soittaa kun teille pitää soittaa vain salaisesta numerosta että joku yksityisyys säilyisi eikä joka puhelua tallenneta asiakkaan tietoihin? Et mitenkään. Jos et vastaa virkapuhelimeen sinä lähdet sieltä muualle töihin.
Vai ilmaannutaan sekavana? Tarkoitatko kenties raivostuneena sinun häiriintyneestä käytöksestä? Erottelet ihmisiä psykoottisiksi pelkän krapulan takia? Hienoa! Viikonloppu lepositeissä? heh heh....on sulla jutut!
Et sinä ole mikään sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä oon terveyskeskukseasa töissä, siellä ainakin järjestelmä kysyy, että aukastaanko suojatut/salatut lehdet (psykiatria) ja vastaan aina että ei, paitsi jos on kyseessä esim psyyken lääkkeen uusinta, sillon aukasen psyn lehdet ja haen hakutoiminnolla, löytyykö siitä lääkkeestä mitä kirjauksia, jotta voin uusia lääkkeen. Mutt jos on flunssa tai muuta, en aukase psy-lehtiä ja ainakin kollegoiden olen ymmärtänyt näin myös tekevän, ei niitä psy-kirjauksia tarvi tai saa lukea jos ei ole asiallista syytä siihen.
Mutta ilmeisesti siis tiedät niiden psyk. puolen kirjausten olemassa olon avaamatta lehteä? Ja saat sen halutessasi auki? Eli voisit uteliaisuuksissasi ne katsoa?
Kyllä, se näyttää että niitä lehtiä on, mutta en kyllä mene katsomaan uteliaisuuksissani, en todellakaan itse halua. Jos on tuttu ihminen tullut listalle (missä tahansa syystä kiireettönään hoitoon) mä sanon hoitajalle tai sihteerille, että en halua tuttuussyistä hoitaa häntä (oli syy mikä tahansa) eli mä ainakaan en suostu edes uusimaan tutun ihmisen reseptejä, kun en halua mennä lukemaan tietoja. Ja en halua lukea kenenkään psy-tekstejä, en uteliaisuudesta ja toisekseen, kun uusin reseptejä, on tuo aika usein jo ylityöaikaa ja haluan nopeasti päästä eteenpäin eli luen tekseistä kaikkien lääkkeiden kohalta, että lääke varmasto edelleen on käytössä ja että on syy miksi se on käytössä.
En tiedä muista työntekijöistä, mutta minua se ei kyllä kiinnosta jos siellä on psy-lehtiä, en tee diagnooseja tai hoitopäätöksiä sen pohjalta. Oon aiemmin ollut psykiatrian erikoissairaanhoidossa muutaman vuoden töissä ja siellä ainakin oon myös halunnu ihmisten fyysisiä sairauksia hoitaa (tai löytää, esim kontrolloimalla verikokeissa sokereita jne) ja minusta psyykkiset sairaudet ei muuhun hoitoon vaikuta, paitsi esimerkiksi jos tulee järjestää lisätukea sairauden hoitoon, jos esimerkiksi oma toimintakyky on huonontunut.
Ja tietoja ei saa mennä avaamaan, ovat erityissuojattuja tietoja. Näissä on valvonta ja nopeasti jäät kiinni.
Sitten niitä suojattuja tietoja kailotetaan sairaalassa käytävillä ja ties missä.
Minullekin synnärillä hoitaja huusi sairauksistani kanslian edustalla, kahvihuoneen vieressä. Siinä tiedot menivät niin potilaiden kuin heidän vieraidensa tuetoon.
En tiedä miksi hän huusi. Kuulossani ei ole mitään vikaa.
Hänen viestinsä oli, että sun ei pidä tehdä enempää lapsia kun et et sinä niitä pysty hoitamaan JOS sairautesi pahenee.
Vieläkö isoissa potilashuoneissa on lääkärikierto niin että kaikki muutkin potilaat kuulevat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näitä kirjauksia tekevänä Ensinnäkin kirjausten tulisi olla hyvin suppeita, itse olen tästä tarkka, koska tiedot ovat paitsi asiakkaan luettavissa mutta myös muiden terveydenhuollon henkilöiden luettavissa. Tätä ei minusta koulutuksissa tarpeeksi painoteta ja edelleekin tulee välillä eteen liian yksityiskohtaisia tekstejä, joita en edes halua lukea kokonaan. Nyt luotetaan liikaa henkilöstön omaan etiikkaan ja moraaliin. Meidän kaikkien tulisi kirjatessa miettiä, mitä itse haluaisimme itsestämme olevan järjestelmissä kirjattuna. En ole itse urkintaan törmännyt, mutta sitäkin varmasti tapahtuu ja tässä tiukka valvonta on ainoa keino.
Minä olen sosiaalityöntekijä. Meillä psyykkisen puolen asiat kirjataan laajasti ja mahdollisimman deskriptiivisesti. Diagnoosi ei ole niin tärkeää, mutta tärkeää on kuvata miten asiakas käyttäytyy tai puhuu poikkeuksellisesti. Miten esim. harhaisuus näkyy. Jos joudumme asiakkaan käytöksen vuoksi tekemään esimerkiksi rajoituspäätöksiä, nämä ovat tärkeitä tietoja.
Arvioitteko te todella asiakkaan mielenterveydenkin tilaa, esim harhaisuutta?
Eikö tällainen arviointi kuulu vain ja ainoastaan psykiatrian erikoislääkärin, eli psykiatrin toimenkuvaan.Kyllä arvioimme siltä osin kuin se meille kuuluu. Emme me diagnooseja aseta tai potilaita hoida, mutta voimme rajata esim. psykoottista äitiä siten, että ei tapaa lastaan. Meidän tehtävämme on esimerkiksi suojella sitä lasta. Voimme myös rajata sitä, että emme tapaa tai vastaa puheluihin, kun asiakas on sekaisin. Emme myönnä tämän hakemia etuuksia. Voimme myös tehdä lähetteitä psykiatrian polille.
Ihan semmonen asia että psykoottinen ihminen HARVOIN on vapalla jalalla, ilman lääkitystä. Kyllä ne on sairaalaosastolla, ja kotiin päästetään vain lääkityksen kanssa. Se ajatus että joku psykoosit päällä oleva alkaisi tavata huostassa olevaa lastaan on aivan absurdi. Huomaa ettet tiedä aisasta mitän, taidat ollakin pelkkä provo!
"Emme vastaa puheluihin/ myönnä tämän hakemia etuuksia" Siis niinkuin mitä? Kyllä sinä myönnät jos joku hakee, se on laki! Sinä et tee päätöstä kuka on psykoosissa tai kuka ei, pelkän hakemuksen pohjalta. Moni ihminen (esim. vanhus) voi olla hieman sekavassa mielentilassa vaikkapa auringonpistoksen takia, ja sinäkö se heidän puhelut tai hakemuskset erottelet "terveiden " hakemuksista?
Ei ne mielenterveyseläkeläiset lääkäriin pääse saati edes osastolle. Moni kieltäytyy täysin hoidoista ja lääkkeistä ja kunto on villi ajoittain. Sosiaalitoimistoon ilmaannutaan sitten sekavana, ehkä vielä päälle päihteissä. Lastensuojeluilmoitukset kertovat karua kieltä, että iso pyörä heittää ja kovaa. Koska korjaa poliisi, koska sairaala. Emme me tämän kuntoisia ihmisiä päästä pikkulapsiaan tapaamaan, vastaile puheluihin tai myönnä mitä kummallisempia vaatimuksia, mitä harhainen mielessään kehittää. Hallinto-oikeus vaatii kuvausta miksi katsomme, että ihminen on ihan titityy kunnossa eikä saa tahtoaan läpi. Siksi me kuvaamme sitä laajasti. Jos on viikonloppu vietetty lepositeissä, on turha tulla änkkäämään, että aurinko aiheutti.
Olet aivan uskomaton! Epäilen ettet ole edes mikään sossu. Vai että titityykunnossa? Ja mitenkähän te tietätte kuka soittaa kun teille pitää soittaa vain salaisesta numerosta että joku yksityisyys säilyisi eikä joka puhelua tallenneta asiakkaan tietoihin? Et mitenkään. Jos et vastaa virkapuhelimeen sinä lähdet sieltä muualle töihin.
Vai ilmaannutaan sekavana? Tarkoitatko kenties raivostuneena sinun häiriintyneestä käytöksestä? Erottelet ihmisiä psykoottisiksi pelkän krapulan takia? Hienoa! Viikonloppu lepositeissä? heh heh....on sulla jutut!
Et sinä ole mikään sossu
Mistä salaisesta numerosta? Oletko ihan sekaisin? Tietenkin me tunnemme asiakkaamme ja silloin puhutaan niin, että nimi ja numero on tiedossa. Kaikki puhelut tallennetaan. Jos tiedän, että Tiina on maanisessa kunnossa ja soittaa tänäänkin kymmenen kertaa, niin en minä Tiinalle vastaa, koska minun pitää pystyä tehdä töitäkin ja minulla on muitakin asiakkaita. Tiina rummuttaa varmaan soittaa sitten koko toimiston läpi ja vielä johtajatkin, mutta ei Tiinalle vastata.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, miksi "juttelukäynneistä" pitää kirjoittaa omakantaan romaani. Eikö vähempi riitä, esim. tärkeimmät pointit ranskalaisilla viivoilla. Jos niihin tietoihin joku ulkopuolinen pääsee, niin se on sama kuin lukisi mun päiväkirjaa...
Menin kerran gynelle intiimialueen kivun takia. Oli varmasti katsonut tiedoistani, että minulla on ahdistuneisuushäiriö. Kun astuin sisään huoneeseen, oli näytölle haettu valmiiksi kaaviokuva vaginismista. Kyseinen lääkäri oli siis diagnosoinut minut ennen kuin oli edes minua tavannut tai sanaakaan vaihtanut, saati tutkinut. Tiesin heti, ettei kyse ole tuosta vaivasta ja sanoin sen lääkärille ja hän suorastaan loukkaantui. (Löysin avun vaivaani myöhemmin yksityiseltä lääkäriltä). Tämä nyt vain yksi esimerkki siitä, miten nuo mt-merkinnät voi vaikuttaa hoitoon.
Mulla vähän samantapainen, isoon iho-ongelmaan ns.hoidoksi piti mennä jostain käsittämättömästä syystä ravintoterapeutille, hän sepitti kaiken kantaan yksityiskohtaisesti ja suorastaan väärin, arvaa onko nyt joka asiaan syynä nuo minun ikuisiksi ajoiksi kantaan kirjatut olevinaan väärin syömiset, vaikka se alkuperäinen vaiva todella tarvitsi ihan jykevää lääkehoitoa ja aiheuttaa pahana jopa täyden työkyvyttömyyden eikä ole ravintoon mitenkään liitännäinen, jonka olisin itsekin osannut kertoa, aika hukattua resurssia oli tuokin ravintoteraupetilla käynti siis lopputulemana, ja nyt yksityiskohtainen merkintä siitä kulkee mulla aina mukana ja riesana.
Lääkitys/reseptit tarkistetaan reseptikeskuksesta uutta lääkettä määrätessä interaktioiden vuoksi. On ihan potilasturvallisuuskysymys.
Psykiatrian papereissa käyn jos:
Potilas tulee psyykkisistä syistä vastaanotolle, tai jos potilaan kaikki diagnoosit ei lue yleislääketieteen lehdellä ja olen lähettämässä häntä eteenpäin. Esim päihdeongelma tai psykoosisairaus on semmoinen tieto, joka vastaanottavalla laitoksella (esim osasto) tulee olla tiedossa sen vatsakivun lisäksi, jotta tämä voidaan hoidossa huomioida jos potilaan psyykkinen tilanne esim heikkenee hoidon aikana. Psyykkiset sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn, esimerkiksi polvikipu->polvileikkaus->pitkä kuntoutus -hoitopolku voi olla ongelmallinen jos potilaalla on huonossa hoitotasapainossa oleva psyykkinen sairaus. Leikkaus sinällään onnistuisi, mutta kuntoutuminen ei välttämättä toimintakyvyn laskun vuoksi.
En ymmärrä, miksi psykiatrisia sairauksia tulisi peitellä, niiden etiologiahan on toisaalta somaattinen aivojen toimiessa poikkeavalla tavalla. Ihminen on kokonaisuus, hoidossa kaikki tulee ottaa huomioon.
T. Lääkäri
Alue: Aihe vapaa
Arvioitteko te todella asiakkaan mielenterveydenkin tilaa, esim harhaisuutta?
Eikö tällainen arviointi kuulu vain ja ainoastaan psykiatrian erikoislääkärin, eli psykiatrin toimenkuvaan.