Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Erotako vai ei
Kaverin puolesta kyselen
13.07.2023 |
Täällä varmaan moni on ollut saman kysymyksen edessä kuin minäkin. Erotako vai ei. Viimeisen parin vuoden aikana olen miettinyt sitä usein.
Tässä vähän taustatietoa elämästäni. Olen reilu viisikymppinen mies ja naimisissa todellisen kodin timantin kanssa. Arjen pyöritys ja aikataulutus sujuvat häneltä luonnostaan. Minulle riittää, kun hoidan vain oman osuuteni töistä (lapset, siivous, nurmikon leikkuu/lumityöt jne.). Lisäksi välillä kun on seksiäkin, niin vaimo pysyy tyytyväisenä. Taloudellisesti meillä menee hyvin, eli sekään ei aiheuta närää. Yksi iso mutta on: en enää tunne vaimoani kohtaan niin kuin pitäisi, enkä halua häntä samalla tavoin kuin joskus. Seksi sujuu, kun se on niin tuttua ja turvalliista. Ärsyynnyn nykyään melkein kaikesta mitä hän sanoo, ja mielelläni olen muussa tilassa kuin hän (menen pelaamaan/uimaan lasten (11- ja 13-v.) kanssa tai pihalle ulkotöihin). Kaiken lisäksi naimisissa oleva työkaverini on laittanut pääni ja sydämeni sekaisin. Hän on omalla puolellaan onnettomassa avioliitossa, mutta ei voi erota tietyistä syistä johtuen. Ollaan erosta vakavasti keskusteltu, ja haluaisimme olla yhdessä. Omat ajatukset ja tunteet ovat pelkästään hänessä, minkä takia en enää pysty rakastamaan vaimoani niin kuin joskus tein. Tiedän, että se ei ole oikein eikä reilua häntä kohtaan. On hän läsnäolon puutteeni havainnut ja kyseenalaistanut tunteeni useampaa otteeseen, mistä on aiheutunut pitkiä yöllisiä keskusteluja ja riitojakin. Muutaman kerran lasten ja kavereiden edessä.
Tiedän, että vaikka eroaisin, niin en luultavasti ikinä tulisi työkaveriani saamaan, vaikka kuinka haluaisimme olla yhdessä. Lisäksi jos lähden, niin se tuntuu musertavan itsekkäältä lapsia kohtaan. Onnettomana en silti haluaisi elää.
-JJ-
Kommentit (71)
Eroaisin. Et tule olemaan onnellinen tuossa suhteessa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eroaisin. Et tule olemaan onnellinen tuossa suhteessa enää.
Toki, mutta vielä onnettomampi ap on ilman vaimoaan.
Pystyykö muut näkemään tämän vaimon ja ne lapset?
Mitä jos yrittäisit tehdä töitä parisuhteesi eteen? Ei kannata heittää avioliittoa hukkaan, jos ei ole isompaa ongelmaa. Kyllästymisiä ja muihin ihastumisia tulee ja menee. Yritä nyt edes vielä vaimosi kanssa sytyttää liekkiä uudestaan. Jos siitä ei tule mitään, sitten voit erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroaisin. Et tule olemaan onnellinen tuossa suhteessa enää.
Toki, mutta vielä onnettomampi ap on ilman vaimoaan.
Hetken ehkä, mutta silloin voisi löytää rakkauden ja ehkä jopa yrittää tuon ihmisen kanssa jota oikeasti haluaa.
Itse mielummin yrittäisin kuin katuisin. Elämä on lyhyt enkä haluaisi katkeroitua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itte eroaisin vielä kun olisi edes pienesti hyvää jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroaisin. Et tule olemaan onnellinen tuossa suhteessa enää.
Toki, mutta vielä onnettomampi ap on ilman vaimoaan.
Tai lopulta huomattavasti onnellisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos eroaisit, etkä saisikaan ihastustasi? Osaatko olla itsesi kanssa, elää yksin siis? Vai lähtisitkö jallittamaan muita naisia? Tässä on nyt monta aspektia, DzeiDzei.
Eihän sun lapsia tarvitse jättää, viikko-viikko on oikein hyvä systeemi. Muutatte vaan niin lähekkäin, että lapset pystyy kulkemaan yksikseen sen välimatkan ja käymään kummalla tahansa vanhemmalla milloin haluavat. Koulukin pysyisi samana. Ja kaikesta päätellen sun vaimo kyllä hoitaa kotihommat yms. vaikka käsi paketissa eron jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit erota, mutta tiedosta se että paluuta entiseen ei sitten enää ole. Joko koitat korjata nykyisen suhteen tai aloitat uudelta pöydältä ja toivot että se on parempi kuin nykyinen. Se voi olla tai sitten kaipaat takaisin ja voi olla että vaimo ei enää sua halua.
en jaksanu lukea , mutta eroa ja matkusta pattayalle pidemmäksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeita ratkaisuja, joihin lopulta ei ole vastausta kuin itselläsi. Mutta ennen kuin teet mitään ratkaisuja niin varaa aika yksinäsi parisuhdeterapiaan. Siellä voit puhua ja käydä asiaa läpi, kun vaimo ei ole mukana niin voit puida asiaa rehellisesti loukkaamatta häntä ja mahdollisesti vaikka myöhemmin menette yhdessä jos tilanne niin vaatii.
N46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajalle: klassinen tapaus ja sille on annettu kansan suusta nimikin: 50 villitys. Silloin kaikki uusi viehättää ja jos ei ole mitään itsekuria, se vie mukanaan. Samaan aikaan kun huolettaa loppuuko elämä ja tätäkö se oli, mies saattaa ryhtyä typeriin toimenpiteisiin eli eroon. ÄLÄ EROA VAIMOSTA. TULET katumaan. Sen sijaan, eroa työkavereista kokonaan, keskity vaimoasi, keskustele ja kerro, että haluat keskustella asiantuntijan kanssa. Käy terapiassa juttelemassa ja kun saat pääsi selväksi hormonihuuruista ota vaimo mukaan. Miksi vaihtaisit timantin moissaniittiin? Järki käteen nyt.
Laitatte salasuhteen kanssa eron vireille samaan aikaan ja poistuttu kodeistanne. Annatte exille mahdollisuuden elää ei-valheellista ja onnellista elämää. Ensihuumassa jälkeen arki koittaa teidänkin suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Laitatte salasuhteen kanssa eron vireille samaan aikaan ja poistuttu kodeistanne. Annatte exille mahdollisuuden elää ei-valheellista ja onnellista elämää. Ensihuumassa jälkeen arki koittaa teidänkin suhteeseen.
Ja sitten onkin ikävää kun ympäriltä voikin tulla vähän sanomista. Kunhan ei sitten uhriutuis vaan.
Olen ollut tuossa tilanteessa petetyn vaimon osassa. Eniten katkeruutta aiheuttaa pettäminen, valehtelu ja minun syyttely. Reilumpaa olisi ollut erota, kun ei enää tuntenut rakastavansa. Sen sijaan petti, totesi ettei ole sen kummempaa kuin kotonakaan ja halusi jatkaa kanssani. Koen epäreiluksi, että vaikeat päätökset ja teot jäi minun tehtäväksi: erota tai antaa anteeksi.
On liian yleistä nykyään erota. Myös parisuhdeterapioissa se annetaan vaihtoehdoksi liian nopeasti. Nyt, hyvä mies, lopetat sen pettämisen. Pystyt päättämään, että parisuhteesi on se, johon haluat panostaa. On inhimillistä ajatella, että jotkin asiat elämässäsi paranisi vaihtamalla vaimoa. Et kuitenkaan muista ehkä ajatella, että monet asiat, pahenevat. Esimerkiksi lasten tuska avioerotilanteessa. Kaikesta selviää, jos on pakko. Mutta nyt sinun pitäisi alkaa vaalimaan mielessäsi vaimosi hyviä puolia ja niitä asioita, jotka hurmasivat sinut aikoinaan. Minun ohjeeni olisi, älä eroa!
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tuossa tilanteessa petetyn vaimon osassa. Eniten katkeruutta aiheuttaa pettäminen, valehtelu ja minun syyttely. Reilumpaa olisi ollut erota, kun ei enää tuntenut rakastavansa. Sen sijaan petti, totesi ettei ole sen kummempaa kuin kotonakaan ja halusi jatkaa kanssani. Koen epäreiluksi, että vaikeat päätökset ja teot jäi minun tehtäväksi: erota tai antaa anteeksi.
Jatkan vielä, jos tästä olisi apua;
Mies kertoi pettämisen syyksi halun tuntea vielä ihastusta. Kun sitten jäi kiinni ja oli menettää minut, kokikin ihastumisen tunteita minua kohtaan eikä halunnut menettää meidän perhettä. Sopiii ihmetellä, eikö olisi voinut etsiä ihastusta minuun muuta kautta kuin vieraasta sängystä?
Alue: Aihe vapaa
Ihan kiva välillä miesnäkökulmasta.
Lopetin lukemisen nuorempi työkaveri kiinnostunut...
Olen ikäisesi nainen ja sen verran alkua korjaan että kotihommat ei vaimoltasi käy luonnostaan vaan on kovan treenauksen tulos.
Yritäppä löytää se ihana nainen johon kerran rakastuit. Siellä se on, olet vain hukannut ruuhkavuosissa hänet. Teet itsellesi hallaa höpöttelemällä joutavia.