Onko ketään muu harkinnut vakavissaan älypuhelimesta luopumista - tai jopa toteuttanut sen?
En jaksa älypuhelimen tuomaa teknologiakeskeisyyttä ja jatkuvaa saatavilla olemista eri kanavissa. Kaipaan myös taukoa netistä. Toisaalta pelkään että putoan yhteiskunnan kärryiltä jos en voi ladata sovelluksia tai tarkistaa nopeasti mailia yms. Tietenkin netin rajoittamiseen on muitakin tapoja ja ei ole pakko seurata esim. somea, mutta käytännössä nää ei mulla toimi.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luovuin pari vuotta sitten älypuhelimesta, monta vuotta siitä haaveilin, ennen kun uskalsin tehdä liikkeen. Pelot oli täysin turhaa, siis ne mitkä sai sysäämään toteutusta. Päivääkään en ole katunut, ainoastaan ollut kiitollinen että toteutin enkä vaan jatkanut sitä pohdintaa loputtomiin.
Minulla on tietokone, jolla hoidan sen mitä tarvii, en ole ollenkaan ulkopuolella mistään, ainoastaan minun ajankäyttö netissä on terveemmällä pohjalla ja olen oppinut taas käyttämään enemmän omaa muistiani ja päättelykykyyn. Ei voi kysyä netistä kaikkeen vastausta, tai jokainen reitti vilkaista karttasovelluksesta. Reitit katsotaan kotona etukäteen, kirjataan tai luotetaan muistiin. Aluksi ei muistanut yhtään mitään, keskittymiskyky oli muutenkin paljon heikompi. Kuukausien jälkeen keskittymiskyky alkoi parantua ja muisti myös, tajusin kuinka paljon se älypuhelin sammuttaa minun omia taitoja ja kykyjä, se ei ole vain pois autolla ajaessa reittien valinnoista, vaan ihan kaikesta elämässä.
Nyt kun on jo tottunut pitkään tähän, huomaa myös surullisesti ympärillä olevista sen keskittymiskyvyn puutteen ja omien kykyjen surkastuttamisen. Itselläkin oli pitkään tosi avuton olo kun ei voinut aina turvautua älypuhelimeen, vaan joutu soveltamaan tai luottamaan vaistoon. Yllätyin kuin laaja ja voimakas vaikutus sillä älypuhelimella oli minun olemiseen ja elämiseen, sen tajusi vasta kun sen vaikutus purkautui pois. Ei kannata ikinä sanoa ei ikinä, mutta sanoisin silti, minulle ei enää ikinä tule älypuhelinta. Jos nämä peruspuhelimien käytöt tulee esteiseksi joskus, niin siirryn puhelittomuuteen. Sähköposti on käytössä edelleen.
Siksi noin jyrkkä ajattelu, kun on saanut kokea sen valtavan muutoksen mitä tuli peruspuhelimeen siirtyessä. Ei niitä älypuhelimien haittoja lämpimikseen olla raportoitu, mutta kun on itse siinä pahassa mukana, niin ei vaan halua nähdä sitä niin rajuna, ja selittelee asiat paremmiksi. Eikä siinä ole mitään väärää, kaikki tietenkin valitsee itse minkä haluaa, on täysin selvä ettei kaikilla ole sama tapa ajatella kuin vaikka minulla. Sillon heidän ei kuulukkaan luopua älypuhelimesta, mutta he ketkä näitä pohtii ja kokee haluavansa luopua, kannustan että kokeile! Ei se muutaman kympin peruspuhelin ole liian iso summa, jos kokeilu osottautuukin huonoksi ja haluaa palata älypuhelimeen. Mutta jos käykin niinkuin minulla, että päivääkään ei kadu ja harmittaa ettei aikaisemmin tajunnut, niin kokeilla kannattaa ennemmin kuin myöhemmin.Et tee mitään ex-tempore juttuja reissussa vaan menet just niiden kotona suunniteltujen reittien mukaan aina?
En ole ko. tyyppi, mutta matkustan paljon ja ilman älypuhelinta. Ihanaa kun voi haahuilla eikä tarvitse koko ajan tuijottaa ruudulta liikkuuko se sininen pallo nyt oikeaan suuntaan. Voi ottaa paperikartan ja suunnistaa sillä tai tosiaan haahuilla ympäriinsä. Käytin ennen valtavasti aikaa siihen, että ennen reissuja etsin esim. ravintoloita ja selasin arvosteluja jotta varmasti tuli mentyä parhaisiin paikkoihin. Viime reissulla parhaat ravintolat tulivat sattumalta eteen ja kun jälkeen päin huvikseni googlasin ko. paikan, löytyi toisesta vain yksi arvio eikä olisi ikinä tullut siksi vastaan TripAdvisorissa.
Vierailija kirjoitti:
Et tee mitään ex-tempore juttuja reissussa vaan menet just niiden kotona suunniteltujen reittien mukaan aina?
Nämä reitin katsomiset luonnollisesti vain niihin asioihin mitkä tietää etukäteen tarvitsevansa. Jos tulee esimerkiksi spontaani tarve mennä ravintolaan, sitten se etsitään kuten ennen älypuhelinten aikaa. Usein kysyn neuvoa muilta kulkijoilta, jos jokin paikka hukassa. Jos hammaslääkäriin aika varattu klo12 tiistaina, niin tietenkin haluan varmistaa että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja katson tiedot etukäteen. Mutta kaikki spontaani toiminta on sitten sitäkin hetkessä elämisen taitoa, kun ei voi eksyä tutkimaan netistä, se pitää tehdä siellä paikan päällä vaiston ja avun kysymisen kautta. Tässä asiassa älypuhelimen puute lisää kommunikointia tuntemattomien ihmisten kanssa, itselle se on ollut positiivinen seikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luovuin pari vuotta sitten älypuhelimesta, monta vuotta siitä haaveilin, ennen kun uskalsin tehdä liikkeen. Pelot oli täysin turhaa, siis ne mitkä sai sysäämään toteutusta. Päivääkään en ole katunut, ainoastaan ollut kiitollinen että toteutin enkä vaan jatkanut sitä pohdintaa loputtomiin.
Minulla on tietokone, jolla hoidan sen mitä tarvii, en ole ollenkaan ulkopuolella mistään, ainoastaan minun ajankäyttö netissä on terveemmällä pohjalla ja olen oppinut taas käyttämään enemmän omaa muistiani ja päättelykykyyn. Ei voi kysyä netistä kaikkeen vastausta, tai jokainen reitti vilkaista karttasovelluksesta. Reitit katsotaan kotona etukäteen, kirjataan tai luotetaan muistiin. Aluksi ei muistanut yhtään mitään, keskittymiskyky oli muutenkin paljon heikompi. Kuukausien jälkeen keskittymiskyky alkoi parantua ja muisti myös, tajusin kuinka paljon se älypuhelin sammuttaa minun omia taitoja ja kykyjä, se ei ole vain pois autolla ajaessa reittien valinnoista, vaan ihan kaikesta elämässä.
Nyt kun on jo tottunut pitkään tähän, huomaa myös surullisesti ympärillä olevista sen keskittymiskyvyn puutteen ja omien kykyjen surkastuttamisen. Itselläkin oli pitkään tosi avuton olo kun ei voinut aina turvautua älypuhelimeen, vaan joutu soveltamaan tai luottamaan vaistoon. Yllätyin kuin laaja ja voimakas vaikutus sillä älypuhelimella oli minun olemiseen ja elämiseen, sen tajusi vasta kun sen vaikutus purkautui pois. Ei kannata ikinä sanoa ei ikinä, mutta sanoisin silti, minulle ei enää ikinä tule älypuhelinta. Jos nämä peruspuhelimien käytöt tulee esteiseksi joskus, niin siirryn puhelittomuuteen. Sähköposti on käytössä edelleen.
Siksi noin jyrkkä ajattelu, kun on saanut kokea sen valtavan muutoksen mitä tuli peruspuhelimeen siirtyessä. Ei niitä älypuhelimien haittoja lämpimikseen olla raportoitu, mutta kun on itse siinä pahassa mukana, niin ei vaan halua nähdä sitä niin rajuna, ja selittelee asiat paremmiksi. Eikä siinä ole mitään väärää, kaikki tietenkin valitsee itse minkä haluaa, on täysin selvä ettei kaikilla ole sama tapa ajatella kuin vaikka minulla. Sillon heidän ei kuulukkaan luopua älypuhelimesta, mutta he ketkä näitä pohtii ja kokee haluavansa luopua, kannustan että kokeile! Ei se muutaman kympin peruspuhelin ole liian iso summa, jos kokeilu osottautuukin huonoksi ja haluaa palata älypuhelimeen. Mutta jos käykin niinkuin minulla, että päivääkään ei kadu ja harmittaa ettei aikaisemmin tajunnut, niin kokeilla kannattaa ennemmin kuin myöhemmin.Et tee mitään ex-tempore juttuja reissussa vaan menet just niiden kotona suunniteltujen reittien mukaan aina?
Et ole tainnut reissata aikana, kun älyluureja ei vielä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luovuin pari vuotta sitten älypuhelimesta, monta vuotta siitä haaveilin, ennen kun uskalsin tehdä liikkeen. Pelot oli täysin turhaa, siis ne mitkä sai sysäämään toteutusta. Päivääkään en ole katunut, ainoastaan ollut kiitollinen että toteutin enkä vaan jatkanut sitä pohdintaa loputtomiin.
Minulla on tietokone, jolla hoidan sen mitä tarvii, en ole ollenkaan ulkopuolella mistään, ainoastaan minun ajankäyttö netissä on terveemmällä pohjalla ja olen oppinut taas käyttämään enemmän omaa muistiani ja päättelykykyyn. Ei voi kysyä netistä kaikkeen vastausta, tai jokainen reitti vilkaista karttasovelluksesta. Reitit katsotaan kotona etukäteen, kirjataan tai luotetaan muistiin. Aluksi ei muistanut yhtään mitään, keskittymiskyky oli muutenkin paljon heikompi. Kuukausien jälkeen keskittymiskyky alkoi parantua ja muisti myös, tajusin kuinka paljon se älypuhelin sammuttaa minun omia taitoja ja kykyjä, se ei ole vain pois autolla ajaessa reittien valinnoista, vaan ihan kaikesta elämässä.
Nyt kun on jo tottunut pitkään tähän, huomaa myös surullisesti ympärillä olevista sen keskittymiskyvyn puutteen ja omien kykyjen surkastuttamisen. Itselläkin oli pitkään tosi avuton olo kun ei voinut aina turvautua älypuhelimeen, vaan joutu soveltamaan tai luottamaan vaistoon. Yllätyin kuin laaja ja voimakas vaikutus sillä älypuhelimella oli minun olemiseen ja elämiseen, sen tajusi vasta kun sen vaikutus purkautui pois. Ei kannata ikinä sanoa ei ikinä, mutta sanoisin silti, minulle ei enää ikinä tule älypuhelinta. Jos nämä peruspuhelimien käytöt tulee esteiseksi joskus, niin siirryn puhelittomuuteen. Sähköposti on käytössä edelleen.
Siksi noin jyrkkä ajattelu, kun on saanut kokea sen valtavan muutoksen mitä tuli peruspuhelimeen siirtyessä. Ei niitä älypuhelimien haittoja lämpimikseen olla raportoitu, mutta kun on itse siinä pahassa mukana, niin ei vaan halua nähdä sitä niin rajuna, ja selittelee asiat paremmiksi. Eikä siinä ole mitään väärää, kaikki tietenkin valitsee itse minkä haluaa, on täysin selvä ettei kaikilla ole sama tapa ajatella kuin vaikka minulla. Sillon heidän ei kuulukkaan luopua älypuhelimesta, mutta he ketkä näitä pohtii ja kokee haluavansa luopua, kannustan että kokeile! Ei se muutaman kympin peruspuhelin ole liian iso summa, jos kokeilu osottautuukin huonoksi ja haluaa palata älypuhelimeen. Mutta jos käykin niinkuin minulla, että päivääkään ei kadu ja harmittaa ettei aikaisemmin tajunnut, niin kokeilla kannattaa ennemmin kuin myöhemmin.Et tee mitään ex-tempore juttuja reissussa vaan menet just niiden kotona suunniteltujen reittien mukaan aina?
Et ole tainnut reissata aikana, kun älyluureja ei vielä ollut.
Siis tosi paljon matkustin, kun hommasin älypuhelimen niin myöhään. Nyt on niin paljon helpompaa reissussa, kun ei tarvitse suunnitella ja miettiä asioita niin paljon etukäteen, kun tietotoimisto on mukana.
Itse eakastan älypuhelinta, paras keksintö ikinä.
Olen aina puhelin kourassa.
Niin kätevää kun voi kuitenkin samalla tehdä muutakin eikä elämä jää elämättä.
Koneella istuminen on niin sitovaa ja puuduttavaa.
En ole käyttänyt konetta enää pitkiin aikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Itse eakastan älypuhelinta, paras keksintö ikinä.
Olen aina puhelin kourassa.
Niin kätevää kun voi kuitenkin samalla tehdä muutakin eikä elämä jää elämättä.
Koneella istuminen on niin sitovaa ja puuduttavaa.
En ole käyttänyt konetta enää pitkiin aikoihin.
Siis rakastan
Tähän voi sanoa, että se on asenteesta kiinni.
Älä ressaa turhaan. On paljon asioita mitä voit tehdä toisin ja vähentää-kuten täällä on jo neuvottu.
Älypuhelin on nykyaikaa.
Itse tarvitsen sitä välttämättä esim. pankkiasiointiin.
Niinpä, turha stressata ja ajatella olevansa joku vastarintasoturi cabalin katalia suunnitelmia vastaan, menee virran mukana vain kun ei asioita kuitenkaan voi muuttaa.
Itse vaan jätän sen puhelimen hyllylle, kun tulen kotiin. On muutenkin aina äänettömällä ja sovellusten ilmoitusasetukset poissa päältä.
Kaikki pankkiasiat ja muut käytännön jutut tosi työläitä ilman älypuhelinta eli en kyllä älypuhelimesta luopuisi. Ei ole somesovelluksia jne. kun en niitä käytä. Se on ihan itsestä kiinni paljonko sille puhelimelle antaa aikaansa ja valtaa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanottua niin kukaan ei pakota teitä asentamaan niihin älypuhelimiin mitään someja sun muita härpättimiä vaan voitte käyttää niitä aivan kuin jotain vanhuksille tarkoitettua nokialaista. Joten mikä asiassa on ongelmana?
Ei sosiaalinen media ole se ongelma vaan se, että kaikki toiminnot pakotetaan älylaitteen sovelluksiin; pankkiasiat, matkaliput, reseptien uusiminen jne. Se on todellinen ongelma.
Kuka pakottaa ja miten? Hoidan itse nuo kaikki asiat tietokoneella.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on älypuhelin mutta esim nettiä sillä selaan harvoin. Pankki yms. "tärkeitä" asioita en todellakaan ala tihrustamaan mistään puhelimen näytöltä. Älypuhelimet ovat puhelimeksi aivan liian isoja ja tietokoneeksi aivan liian pieniä. Suuret valmistajat eivät taida enää alle 5.5" näytöllisiä valmistaakaan kun "eivät ihmiset halua piuenempiä" No minä jumalauta haluaisin puhelimen jota pystyy näppärästi käyttämään yhdelläkin kädellä
Totta. Haluan pienen ja kevyen puhelimen. Ennen sellaisia valmistettiin.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, turha stressata ja ajatella olevansa joku vastarintasoturi cabalin katalia suunnitelmia vastaan, menee virran mukana vain kun ei asioita kuitenkaan voi muuttaa.
Mikä on cabali?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanottua niin kukaan ei pakota teitä asentamaan niihin älypuhelimiin mitään someja sun muita härpättimiä vaan voitte käyttää niitä aivan kuin jotain vanhuksille tarkoitettua nokialaista. Joten mikä asiassa on ongelmana?
Ei sosiaalinen media ole se ongelma vaan se, että kaikki toiminnot pakotetaan älylaitteen sovelluksiin; pankkiasiat, matkaliput, reseptien uusiminen jne. Se on todellinen ongelma.
Kuka pakottaa ja miten? Hoidan itse nuo kaikki asiat tietokoneella.
Näytät junassa tai bussissa matkalipun koneelta? Jännää...
Itse olen luopunut älypuhelimesta kolme vuotta sitten ja oli elämäni paras päätös! Elämänlaatu on parantunut huomattavasti ja on ollut ihanaa palata aikaan, missä ei olla jatkuvasti online, vaan nettiin halutessaan sinne pitää erikseen "mennä". En omista myöskään tablettia. Läppärillä hoituu asiat kyllä. Ensin voi vaatia totuttelua, mutta nopeasti kyllä lopulta tottuu. Ihmeellistä, miten niin moni kommentoija pitää älypuhelinta nykyään välttämättömänä, kun se ei sitä ole, ja toivon ettei myöskään koskaan tule olemaan. Ei nyt joku tunnuslukutaulukon ja tekstiviestivahvistuksen käyttö verkkopankkiin kirjautuessa vie montaa sekuntia kauempaa kuin sovelluksen kautta sormenjäljellä/tunnusluvulla kirjautuminen. Ainut ehkä jos on tottunut mapsia käyttämään jatkuvasti, niin se voi vaatia totuttelua katsoa reitit etukäteen ja tehdä niistä muistiinpanot tai suunnistaa paperikartalla. Ja en tiedä onko jossakin kaupungeissa jo hankaloitettu bussi- ym. lippujen saantia muutoin kuin älypuhelimeen, näistä ei ole itsellä kokemusta.
Jos on aivan pakko olla esim. tavoitettavissa jonkin tietyn sovelluksen kautta (vaikkapa lasten harrastusten vuoksi WhatsApissa), niin on pari kompromissiratkaisua. Puolisollani esim. on sellainen Nokian uudehko näppäinpuhelin KaiOs -käyttöjärjestelmällä, mikä toimii 4g verkossa ja se toimii myös tukiasemana eli siitä voi jakaa netin muille laitteille, kuten tietokoneelle. Siihen saa asennettua myös WhatAppin, tosin ilman videopuhelumahdollisuutta. Ja pääsee nettiin selaimen kautta, mikä toimii hätätilanteessa, jos tarvitsee nähdä vaikka aikatauluja tien päällä tai reitti jonnekin, mutta nettiä on muuten todella hankala näppäimillä ja pieneltä ruudulta käyttää, eli ei tule roikuttua siellä turhaan.
Toinen vaihtoehto on pitää kotona varalla tablettia (tai vanhaa älypuhelintaan vastaavassa käytössä), johon ei osta omaa sim-korttia vaan käyttää vain WiFin kautta, ja sillä hoitelee sellaiset asiat, jotka on välttämätöntä jonkun tietyn sovelluksen kautta hoitaa, ja muutoin käyttää näppäinpuhelinta arjessaan. Kannettavan modeemin avulla netin saa tällä tavalla tarvittaessa mukaankin, jos välttämätöntä. Tai sitten ottaa älypuhelimen väliaikaisesti käyttöön aina silloin kun välttämättä tarvitsee vaikka karttoja, esim. reissuun lähtiessä, ja muutoin arjessaan käyttää näppäinpuhelinta.
Vaihtoehtoisia viestintätapoja älypuhelinsidonnaisille pikaviestimille ovat ainakin Skype ja Discord, joita voi käyttää pelkästään tietokoneen kautta.
Ei ole tullut ajankohtaiseksi ajatella luopumista. Moni asia on vaan paljon helpompi tehdä älypuhelimen kautta.
Vaihdoin pari viikkoa sitte tähän unihertzin jelly star:iin, sen verran pieni ettei mun sormilla kirjotella ja sometella liikoja.
Tuota saa amazon.de-kaupasta
Et tee mitään ex-tempore juttuja reissussa vaan menet just niiden kotona suunniteltujen reittien mukaan aina?