Seurustelusuhde päättyi punastelun rakia

Vierailija kirjoitti:

Mitähän minun pitäisi ajatella, kun miehenä en saa edes valittaa tällaisista asioista? Naiset jättävät tai ovat ensinnäkään edes lähtemättä treffeille, koska olen ruma - sekä punastelen että olen muuten ruma. Mutta koska olen mies, en saa valittaa siitä missään enkä mitenkään, vaan muut ihmiset lähinnä toivovat, että menisin metsään ja tappaisin itseni. Miehenä ei saa edes kertoa mitä kokee.

Tietysti saat kertoa, vaikkapa täällä.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olit niin kiusaantunut?

Itselläkin varsinkin nuorempana taipua punastua herkästi ja jo se itsessään hävettää, mutta sit se vasta tosiaan hävettääkin, jos siitä vielä aletaan veetuilemaan.

Jos itse näen jonkun punastuvan, niin en mainitse asiasta tai kysyn ahdistaako jokin, en missään nimessä nauraisi!

Ja jännästi ne punastumisetkin on lieventyneet kun on löytynyt oikea kaveri rinnalle, joka vaan tukee ja kannustaa, ei nöyryytä.

Miksikö olin kiusaantunut.

Varmaan siksi, että mies teki niin ison numeron punastumisestani ja nauroi sille. Tunsin itseni todella kuvottavan näköiseksi ja rumaksi.

Nolointahan tässä on se, että hetkeä myöhemmin yksi asia johti toiseen ja menimme sänkyyn. Ei ollut ensimmäinen kertamme. Mies teki aloitteen, ja jostain syystä minä suostuin. En tiedä miksi, ehkä yritin olla rennosti ja normaalisti, yritin esittää ettei nolatuksi tuleminen haitannut vaikka kyllä se haittasi.

Koko toimituksen ajan mietin, että näytän varmaan ihan hirveältä tulipunaisen naamani kanssa. Jostain syystä tuo tilanne on jäänyt mieleen vähän traumaattisena.

- ap

Onko sulla menneisyydessä tapahtunut jotain, miksi et kykene itseäsi oikein puolustautumaan? Onko sulla mielestäsi oikeus sanoa ei ja lupa tulla kuulluksi?

Tuo kuulostaa siltä, että tulisit vain traumatisoitumaan suhteessa.

Osaatko sanoa, miksi suostuit vaikka et olisi halunnut, mitä sä pelkäsit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla loppu toi ongelma, kun lopetin rankan ihon"hoidon".

Tiedän, kuulostaa epäuskottavalta, mutta on totta. Lehahtelin just tollaseks syvän tontunpunaiseksi aivan mitättömistä syistä.

Fyysiset reaktiothan ei ole mihinkään kadonnut, edelleen helposti pulssi kiihtyy ihmisten joukossa, mutta kasvojen mikroverisuonet lopetti ylireagoinnin.

Tälle on varmaan monta syytä ja tekijää. Itselläni varmaan johtuu kiivaasta pintaverenkierrosta ja psykososiaalisista tekijöistä. Ihan helvettiä tämä on joka tapauksessa. Ihoa hoidan vain muutamalla miedolla tuotteella.

- ap

Oletko saanut lääkäriltä beetasalpaajaa?

Estää tehokkaasti mm tärinän ja punastumisen jne, jonka kautta voisit rauhoittua kun tiedät, että muut ei huomaa mitään.

Tosin tuohon ukkoon et siltikään ota enää yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän minun pitäisi ajatella, kun miehenä en saa edes valittaa tällaisista asioista? Naiset jättävät tai ovat ensinnäkään edes lähtemättä treffeille, koska olen ruma - sekä punastelen että olen muuten ruma. Mutta koska olen mies, en saa valittaa siitä missään enkä mitenkään, vaan muut ihmiset lähinnä toivovat, että menisin metsään ja tappaisin itseni. Miehenä ei saa edes kertoa mitä kokee.

Onko sulle nyt siis joku sanonut näin, vai kumpuaako nämä sinun ajatuksistasi?

Mua ei punastelu häiritse (teen sitä itsekin) mutta jos mies alkaisi heti valittamaan rumuuttaan tai sanoo muiden toivovan vaan hänen kuolemaa, niin todellakin säikähtäisin 😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olit niin kiusaantunut?

Itselläkin varsinkin nuorempana taipua punastua herkästi ja jo se itsessään hävettää, mutta sit se vasta tosiaan hävettääkin, jos siitä vielä aletaan veetuilemaan.

Jos itse näen jonkun punastuvan, niin en mainitse asiasta tai kysyn ahdistaako jokin, en missään nimessä nauraisi!

Ja jännästi ne punastumisetkin on lieventyneet kun on löytynyt oikea kaveri rinnalle, joka vaan tukee ja kannustaa, ei nöyryytä.

Miksikö olin kiusaantunut.

Varmaan siksi, että mies teki niin ison numeron punastumisestani ja nauroi sille. Tunsin itseni todella kuvottavan näköiseksi ja rumaksi.

Nolointahan tässä on se, että hetkeä myöhemmin yksi asia johti toiseen ja menimme sänkyyn. Ei ollut ensimmäinen kertamme. Mies teki aloitteen, ja jostain syystä minä suostuin. En tiedä miksi, ehkä yritin olla rennosti ja normaalisti, yritin esittää ettei nolatuksi tuleminen haitannut vaikka kyllä se haittasi.

Koko toimituksen ajan mietin, että näytän varmaan ihan hirveältä tulipunaisen naamani kanssa. Jostain syystä tuo tilanne on jäänyt mieleen vähän traumaattisena.

- ap

Onko sulla menneisyydessä tapahtunut jotain, miksi et kykene itseäsi oikein puolustautumaan? Onko sulla mielestäsi oikeus sanoa ei ja lupa tulla kuulluksi?

Tuo kuulostaa siltä, että tulisit vain traumatisoitumaan suhteessa.

Osaatko sanoa, miksi suostuit vaikka et olisi halunnut, mitä sä pelkäsit?

Olen kokenut nuorena rajua koulukiusaamista, joka liittyi ulkonäkööni ja juuri tuohon punastelutaipumukseen. Ajoittain kiusaaminen äityi väkivaltaiseksikin.

Minulla on aina ollut se, että hankalissa tilanteissa menen lukkoon enkä saa sanottua mieltä painavia asioita heti.

Tuo seksitilanne. Tavallaan halusin mutta tuo kuvailemani "nöyryytys" kalvoi mieltä. Kuten sanoinkin, tunsin itseni vastenmielisen näköiseksi ja mietin koko ajan, miltähän mahdan näyttää. "Trauma" tuli omasta epäviehättävyyden tuntemuksesta sekä tilanteen ristiriitaisuudesta.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla loppu toi ongelma, kun lopetin rankan ihon"hoidon".

Tiedän, kuulostaa epäuskottavalta, mutta on totta. Lehahtelin just tollaseks syvän tontunpunaiseksi aivan mitättömistä syistä.

Fyysiset reaktiothan ei ole mihinkään kadonnut, edelleen helposti pulssi kiihtyy ihmisten joukossa, mutta kasvojen mikroverisuonet lopetti ylireagoinnin.

Tälle on varmaan monta syytä ja tekijää. Itselläni varmaan johtuu kiivaasta pintaverenkierrosta ja psykososiaalisista tekijöistä. Ihan helvettiä tämä on joka tapauksessa. Ihoa hoidan vain muutamalla miedolla tuotteella.

- ap

Oletko saanut lääkäriltä beetasalpaajaa?

Estää tehokkaasti mm tärinän ja punastumisen jne, jonka kautta voisit rauhoittua kun tiedät, että muut ei huomaa mitään.

Tosin tuohon ukkoon et siltikään ota enää yhteyttä.

Olen syönyt beetasalpaajaa, eikä sillä ollut mitään vaikutusta. :( Jostain luin, että ko. lääke saattaa jopa lisätä punastelua.

- ap

Jos mies pyysi anteeksi, mikä on ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Jos mies pyysi anteeksi, mikä on ongelma?

Kaikkien ei tarvitse tyytyä. Oon pahoillani, jos sun täytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla loppu toi ongelma, kun lopetin rankan ihon"hoidon".

Tiedän, kuulostaa epäuskottavalta, mutta on totta. Lehahtelin just tollaseks syvän tontunpunaiseksi aivan mitättömistä syistä.

Fyysiset reaktiothan ei ole mihinkään kadonnut, edelleen helposti pulssi kiihtyy ihmisten joukossa, mutta kasvojen mikroverisuonet lopetti ylireagoinnin.

Tälle on varmaan monta syytä ja tekijää. Itselläni varmaan johtuu kiivaasta pintaverenkierrosta ja psykososiaalisista tekijöistä. Ihan helvettiä tämä on joka tapauksessa. Ihoa hoidan vain muutamalla miedolla tuotteella.

- ap

Saanko kysyä millä?

Itse lopetin myös kaikkien puhdistusaineiden käytön. Ne on pahimpia, vaikka kuinka mainostettas hellävaraisiksi.

Iltaisin apteekin Ceralan Plus (ja nimenomaan tämä, muut "perusvoiteet"on huonoja) emulgoidaan käsien välissä veden kaa ja puhdistan naaman sillä, jos meikkiä.

Ehkä kerran viikossa/kahdessa Garnierin herkän ihon misellivesi. Muulloin (aamuisin) vesipesu jos tarttee herätä ja Ceralan +päälle

Ja kas. Vaikea lehahtelu hävisi muutamassa kuukaudessa. Selvän parannuksen huomas jo viikossa .

Olin siisi sitä astetta jolle moukat työkaverit huomautteli "minkä värinen on paloauto?" ja luulivat olevansa huvittavia.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies pyysi anteeksi, mikä on ongelma?

Mies tosiaan pyysi anteeksi, oli pahoillaan ja perusteellisen rautalangasta vääntämisen jälkeen tuntui jopa ymmärtävän, miksi asia on minulle kiusallinen. Eikä hän enää huomautellut punastumisesta tuon jälkeen.

Se huomautukseen liittyvä nöyryytys vain tuntui ihan hirveältä. On turhauttavaa, että kaikissa uusissa ihmissuhteissa minun punaisuuteni tuntuu nousevan joksikin isoksi vitsin aiheeksi. Minusta on outoa, että aikuiselle ihmiselle joutuu selittämään, miksi ulkonäöstä ei kannata huomautella varsinkaan huolettomasti nauraen. En vain jaksa enää.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla loppu toi ongelma, kun lopetin rankan ihon"hoidon".

Tiedän, kuulostaa epäuskottavalta, mutta on totta. Lehahtelin just tollaseks syvän tontunpunaiseksi aivan mitättömistä syistä.

Fyysiset reaktiothan ei ole mihinkään kadonnut, edelleen helposti pulssi kiihtyy ihmisten joukossa, mutta kasvojen mikroverisuonet lopetti ylireagoinnin.

Tälle on varmaan monta syytä ja tekijää. Itselläni varmaan johtuu kiivaasta pintaverenkierrosta ja psykososiaalisista tekijöistä. Ihan helvettiä tämä on joka tapauksessa. Ihoa hoidan vain muutamalla miedolla tuotteella.

- ap

Saanko kysyä millä?

Itse lopetin myös kaikkien puhdistusaineiden käytön. Ne on pahimpia, vaikka kuinka mainostettas hellävaraisiksi.

Iltaisin apteekin Ceralan Plus (ja nimenomaan tämä, muut "perusvoiteet"on huonoja) emulgoidaan käsien välissä veden kaa ja puhdistan naaman sillä, jos meikkiä.

Ehkä kerran viikossa/kahdessa Garnierin herkän ihon misellivesi. Muulloin (aamuisin) vesipesu jos tarttee herätä ja Ceralan +päälle

Ja kas. Vaikea lehahtelu hävisi muutamassa kuukaudessa. Selvän parannuksen huomas jo viikossa .

Olin siisi sitä astetta jolle moukat työkaverit huomautteli "minkä värinen on paloauto?" ja luulivat olevansa huvittavia.

Avenen hajusteettomat herkän ihon tuotteet, apteekista. Erityisesti kosteusvoide on hyvä, vähän vihertävä joten neutraloi punaisuutta.

Talvella pesin kasvoja Aqualan L -voiteella. Jos kasvoilla ei ole meikkiä, saatan tehdä pelkän vesipesun viileällä vedellä.

Myös Cliniquella on hyviä tuotteita.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla loppu toi ongelma, kun lopetin rankan ihon"hoidon".

Tiedän, kuulostaa epäuskottavalta, mutta on totta. Lehahtelin just tollaseks syvän tontunpunaiseksi aivan mitättömistä syistä.

Fyysiset reaktiothan ei ole mihinkään kadonnut, edelleen helposti pulssi kiihtyy ihmisten joukossa, mutta kasvojen mikroverisuonet lopetti ylireagoinnin.

Tälle on varmaan monta syytä ja tekijää. Itselläni varmaan johtuu kiivaasta pintaverenkierrosta ja psykososiaalisista tekijöistä. Ihan helvettiä tämä on joka tapauksessa. Ihoa hoidan vain muutamalla miedolla tuotteella.

- ap

Saanko kysyä millä?

Itse lopetin myös kaikkien puhdistusaineiden käytön. Ne on pahimpia, vaikka kuinka mainostettas hellävaraisiksi.

Iltaisin apteekin Ceralan Plus (ja nimenomaan tämä, muut "perusvoiteet"on huonoja) emulgoidaan käsien välissä veden kaa ja puhdistan naaman sillä, jos meikkiä.

Ehkä kerran viikossa/kahdessa Garnierin herkän ihon misellivesi. Muulloin (aamuisin) vesipesu jos tarttee herätä ja Ceralan +päälle

Ja kas. Vaikea lehahtelu hävisi muutamassa kuukaudessa. Selvän parannuksen huomas jo viikossa .

Olin siisi sitä astetta jolle moukat työkaverit huomautteli "minkä värinen on paloauto?" ja luulivat olevansa huvittavia.

Ja lisään vielä -yhtä ainutta finniä ei ole näkynyt ja nenästä hävisi rasvoittuvuus ja mustapäät! Voin jopa kulkea ilman meikkivoidetta huoletta (lisäilen tosin sitä välillä värisävyn vuoksi, etten olisi niin kalpea. ) En olisi ikinä uskonut että voin joskus lisäillå meikkivoidetta ainoastaan värisävyn vuoksi enkä peittääkseni kirkasta punaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla loppu toi ongelma, kun lopetin rankan ihon"hoidon".

Tiedän, kuulostaa epäuskottavalta, mutta on totta. Lehahtelin just tollaseks syvän tontunpunaiseksi aivan mitättömistä syistä.

Fyysiset reaktiothan ei ole mihinkään kadonnut, edelleen helposti pulssi kiihtyy ihmisten joukossa, mutta kasvojen mikroverisuonet lopetti ylireagoinnin.

Tälle on varmaan monta syytä ja tekijää. Itselläni varmaan johtuu kiivaasta pintaverenkierrosta ja psykososiaalisista tekijöistä. Ihan helvettiä tämä on joka tapauksessa. Ihoa hoidan vain muutamalla miedolla tuotteella.

- ap

Saanko kysyä millä?

Itse lopetin myös kaikkien puhdistusaineiden käytön. Ne on pahimpia, vaikka kuinka mainostettas hellävaraisiksi.

Iltaisin apteekin Ceralan Plus (ja nimenomaan tämä, muut "perusvoiteet"on huonoja) emulgoidaan käsien välissä veden kaa ja puhdistan naaman sillä, jos meikkiä.

Ehkä kerran viikossa/kahdessa Garnierin herkän ihon misellivesi. Muulloin (aamuisin) vesipesu jos tarttee herätä ja Ceralan +päälle

Ja kas. Vaikea lehahtelu hävisi muutamassa kuukaudessa. Selvän parannuksen huomas jo viikossa .

Olin siisi sitä astetta jolle moukat työkaverit huomautteli "minkä värinen on paloauto?" ja luulivat olevansa huvittavia.

Avenen hajusteettomat herkän ihon tuotteet, apteekista. Erityisesti kosteusvoide on hyvä, vähän vihertävä joten neutraloi punaisuutta.

Talvella pesin kasvoja Aqualan L -voiteella. Jos kasvoilla ei ole meikkiä, saatan tehdä pelkän vesipesun viileällä vedellä.

Myös Cliniquella on hyviä tuotteita.

- ap

Aqualan L on oikeasti huonoa. Tuo Ceralan + palauttaa ninenomaan ihon ceramidikeroksen joka saa ihon toimimaan niinkuin pitääkin.

Muutaman euron kalliimpaa, mutta suosittelen koklaamaan seuraavaksi

Mies ei voinut tietää, että tuo asia on sinulle noin iso juttu. Hän ei varmasti halunnut loukata sinua tietoisesti. Eihän kukaan voi tietää toisen kipukohtia.

Toiset ihmiset voivat olla huomaavaisempia ja ymmärtääkin mistä asioista ei pidä ketään kiusoitella, mutta sitten on niitä jotka ovat kömpelömpiä näissä asioissa ja saattavat tahtomattaan loukata.

Tiedän kokemuksesta, koska mieheni on sellainen tahtomattaan loukkaava.

Vierailija kirjoitti:

Mies ei voinut tietää, että tuo asia on sinulle noin iso juttu. Hän ei varmasti halunnut loukata sinua tietoisesti. Eihän kukaan voi tietää toisen kipukohtia.

Toiset ihmiset voivat olla huomaavaisempia ja ymmärtääkin mistä asioista ei pidä ketään kiusoitella, mutta sitten on niitä jotka ovat kömpelömpiä näissä asioissa ja saattavat tahtomattaan loukata.

Tiedän kokemuksesta, koska mieheni on sellainen tahtomattaan loukkaava.

Pitäisikö tästä sitten päätellä, että iso osa miehistä on sosiaalisesti vajaaälyisiä? Ja tuollaiset toopet kulkevat vapaana ihmisten ilmoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla loppu toi ongelma, kun lopetin rankan ihon"hoidon".

Tiedän, kuulostaa epäuskottavalta, mutta on totta. Lehahtelin just tollaseks syvän tontunpunaiseksi aivan mitättömistä syistä.

Fyysiset reaktiothan ei ole mihinkään kadonnut, edelleen helposti pulssi kiihtyy ihmisten joukossa, mutta kasvojen mikroverisuonet lopetti ylireagoinnin.

Tälle on varmaan monta syytä ja tekijää. Itselläni varmaan johtuu kiivaasta pintaverenkierrosta ja psykososiaalisista tekijöistä. Ihan helvettiä tämä on joka tapauksessa. Ihoa hoidan vain muutamalla miedolla tuotteella.

- ap

Saanko kysyä millä?

Itse lopetin myös kaikkien puhdistusaineiden käytön. Ne on pahimpia, vaikka kuinka mainostettas hellävaraisiksi.

Iltaisin apteekin Ceralan Plus (ja nimenomaan tämä, muut "perusvoiteet"on huonoja) emulgoidaan käsien välissä veden kaa ja puhdistan naaman sillä, jos meikkiä.

Ehkä kerran viikossa/kahdessa Garnierin herkän ihon misellivesi. Muulloin (aamuisin) vesipesu jos tarttee herätä ja Ceralan +päälle

Ja kas. Vaikea lehahtelu hävisi muutamassa kuukaudessa. Selvän parannuksen huomas jo viikossa .

Olin siisi sitä astetta jolle moukat työkaverit huomautteli "minkä värinen on paloauto?" ja luulivat olevansa huvittavia.

Avenen hajusteettomat herkän ihon tuotteet, apteekista. Erityisesti kosteusvoide on hyvä, vähän vihertävä joten neutraloi punaisuutta.

Talvella pesin kasvoja Aqualan L -voiteella. Jos kasvoilla ei ole meikkiä, saatan tehdä pelkän vesipesun viileällä vedellä.

Myös Cliniquella on hyviä tuotteita.

- ap

Aqualan L on oikeasti huonoa. Tuo Ceralan + palauttaa ninenomaan ihon ceramidikeroksen joka saa ihon toimimaan niinkuin pitääkin.

Muutaman euron kalliimpaa, mutta suosittelen koklaamaan seuraavaksi

Kiitos vinkistä.

Hyvä, että pääset eroon perusilkeilijästä. Täysi tollo mieheksi.

Suosittelen psykoterapiaa. Ongelma ei ole ihosi tai törpöt ihmiset, vaan se että ylireagoit reippaasti traumojesi pohjalta. Tulisi tähdätä esim. siihen ettet häpeä itseäsi turhaan ja opit pitämään puolesi jos tarvetta. Tietty ikävää että olit tuollaiseen tyhmyriin ihastunut mutta on niitä hyviä ja empatiakykyisiäkin miehiä.

Urpoja riittää, ei kannata ottaa henkilökohtaisesti

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen psykoterapiaa. Ongelma ei ole ihosi tai törpöt ihmiset, vaan se että ylireagoit reippaasti traumojesi pohjalta. Tulisi tähdätä esim. siihen ettet häpeä itseäsi turhaan ja opit pitämään puolesi jos tarvetta. Tietty ikävää että olit tuollaiseen tyhmyriin ihastunut mutta on niitä hyviä ja empatiakykyisiäkin miehiä.

Miten tästä voi edes puhua? Tuntuu todella häpeälliseltä. Pelkään, että terapeutti alkaa arvioida ääneen ulkonäköäni tai punastumiseni syvyyttä.

- ap