Kuinka monella on anoppi edellyttää miniän
Piikomista anopin kotona?
Kuinka monella anoppi on sitä mieltä, että miniä on ensisijaisesti anopin apulainen eikä kotityöt kuulu anopin pojalle?
Nämä kysymykset tulivat mieleen toisesta ketjusta missä aihetta ruodittiin.
Kommentit (87)
Av mammat ei ole kuulleet tiskikoneista vaan keksivät juttujaan
Vierailija kirjoitti:
Av mammat ei ole kuulleet tiskikoneista vaan keksivät juttujaan
Juhlissa on paljon muitakin astioita kuin ne tiskikoneeseen menevät, eikä ne myöskään täyty ja tyhjene itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla aivan ihana anoppi. Muutoinkin ja lisäksi korkeintaan tytärtään pyytää aina apuun ja minulle sanoo ettei tarvitse. Tottakai yhdessä sitten häntä autetaan joten ehkä anoppi on erityisen fiksu. Eilen me pakastimme mansikoita vaimon kanssa ja anoppi paistoi lettuja lapset apuna. Lasten suurin apu oli lettukasan pienentäminen.
Kaikilla ei käy yhtä hyvä flaksi appivanhempien kanssa.
Ei myöskään miniän tekeleitten kanssa😁
Vierailija kirjoitti:
Av mammat ei ole kuulleet tiskikoneista vaan keksivät juttujaan
Juhlissa ei ehdi odottaa, että tiskikone saa ohjelman loppuun. Vieraat ei tykkää, jos niille sanoo, että saatte kahvia tunnin kuluttua.
Olen ällistynyt että suuri määrä ihmisiä asuu edelleen yhteistaloudessa. Normaalit kyläilysuhteet ei ole piikomists.
Aika usein vielä anopit on enemmän käytännön ihmisiä kuin korkeasti koulutetut miniänsä, tiedän monia jotka käy poikansa ja miniänsä taloudessa siivoamassa, hoitamassa pihaa, tekemäsdä pakastimeen ruokaa.
No niin naiset, eiköhän muuteta tämä käytäntö nyt. Kukaan meistä vanhemmista ei enää pyydä miniää mihinkään keittiöhommiin, jos on pakko apua pyytää, niin pyydetään sitä omaa poikaa, miniä saa toki tulla mukaan jos itse haluaa.
Ja te nuoremmat, jos joku teitä keittiöön työntää, niin ottakaa se mies sinne mukaan.
Toivottavasti ei ole kovin yleistä oikeasti enää, kyllähän Suomessa keskimäärin anoppienkin ikäluokka naisissa on aika korkeasti koulutettua ja työelämässä tiukasti ollutta.
Kyllä on appivanhemmat odottaneet piikomista ja muutenkin ovat tosi vanhanaikaisia ja kouluttamattomia. Ei yleissivistystä.
Olen aina vedonnut töihini, etten ehdi. Mutta silti tulee käskyjä milloin mitäkin pitäisi tehdä.
No en minä tee. Olen uranainen ja maksan oman elämiseni ja vähän miehenkin. Se saa riittää.
Mielestäni piikominen edellyttää elatusta. Sitä ei tule enkä edes huolisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla aivan ihana anoppi. Muutoinkin ja lisäksi korkeintaan tytärtään pyytää aina apuun ja minulle sanoo ettei tarvitse. Tottakai yhdessä sitten häntä autetaan joten ehkä anoppi on erityisen fiksu. Eilen me pakastimme mansikoita vaimon kanssa ja anoppi paistoi lettuja lapset apuna. Lasten suurin apu oli lettukasan pienentäminen.
Kaikilla ei käy yhtä hyvä flaksi appivanhempien kanssa.
Ei myöskään miniän tekeleitten kanssa😁
Pojat ottaa usein naisen, joka muistuttaa omaa äitiä.
Ei se miniän osallistuminen ole piikomista, vaan yhdessä tekemistä. Kun menemme anoppilaan tai hänen mökilleen kylään, niin tietenkin haluan viettää aikaa anopin kanssa ja mikä onkaan mukavampaa, kuin kokata yhdessä ja sitten vaikka tiskata. Tuo on oikeasti erityisen hauskaa puuhaa. Mukana voi olla myös ruoanlaittoviiniä tai kahvia. Oikein tosissaan olen tehnyt kotitöitä esim. kun kun siivottu anopin edesmenneiden sukulaisten kotia tms. Tottakai osallistun.
Samoin on oikein mukavaa kokata pojan ja tämän tyttöystävän kanssa. Kokeillaan vaikka uusia reseptejä. Olisin muuten voinut hyvinkin pyytää pojan tyttöystävän avuksi keittiöön pojan yo-juhliin, koska hän on niin läheinen, siis perhettä, ei vieras. Hän kuitenkin oli samaa aikaan omissa juhlissaan.
Ettekö koskaan tee muita kotitöitä ystävienne kanssa. Esim. jos läheinen ystävä tulee kylään, sanot hänelle, että istu sinä sohvalle odottelemaan, minä sulkeudun tunniksi keittiöön käärimään susheja. Vai voisiko sitä ruokaa tehdä yhdessä? Ja vielä lopuksi siivota paikat.
Vierailija kirjoitti:
Ei se miniän osallistuminen ole piikomista, vaan yhdessä tekemistä. Kun menemme anoppilaan tai hänen mökilleen kylään, niin tietenkin haluan viettää aikaa anopin kanssa ja mikä onkaan mukavampaa, kuin kokata yhdessä ja sitten vaikka tiskata. Tuo on oikeasti erityisen hauskaa puuhaa. Mukana voi olla myös ruoanlaittoviiniä tai kahvia. Oikein tosissaan olen tehnyt kotitöitä esim. kun kun siivottu anopin edesmenneiden sukulaisten kotia tms. Tottakai osallistun.
Samoin on oikein mukavaa kokata pojan ja tämän tyttöystävän kanssa. Kokeillaan vaikka uusia reseptejä. Olisin muuten voinut hyvinkin pyytää pojan tyttöystävän avuksi keittiöön pojan yo-juhliin, koska hän on niin läheinen, siis perhettä, ei vieras. Hän kuitenkin oli samaa aikaan omissa juhlissaan.
Ettekö koskaan tee muita kotitöitä ystävienne kanssa. Esim. jos läheinen ystävä tulee kylään, sanot hänelle, että istu sinä sohvalle odottelemaan, minä sulkeudun tunniksi keittiöön käärimään susheja. Vai voisiko sitä ruokaa tehdä yhdessä? Ja vielä lopuksi siivota paikat.
En ikinä pyydä vieraita keittiöön. En ikinä. Minä teen kaikki mahdolliset valmistelut mieheni kanssa ennen vieraiden tuloa valmiiksi, joten vieraiden läsnäollessa on helppoa ja rentoa. Kun on syöty, siivoan pakolliset, yhdessä mieheni kanssa, ja sitten taas olemme rennosti yhdessä. Loppuhommat teemme kun vieraat ovat lähteneet.
Jos emäntä ryhtyisi käärimään susheja vasta kun tulemme, tuntuisi, että emme olleet ihan suunniteltuja vieraita, eikä meitä haluta sinne enää uudestaan. Kyllähän ne sushit hetken jääkaapissa olisivat säilyneet.
Ylioppilasjuhliin tyttöystävän tiskaamaan ottaminen on minusta oikeasti törkeää. Kyllähän nyt oman poikaystävän juhlissa pitäisi saada juhlia ja jutella kavereiden kanssa.
Meillä anoppi lämmittää potut ja lihasopan jämät. Miniän tehtävä on siivota ja Siis siivota!!! Anoppi istuu sohvalla, että se siitä yhdessä tekemisestä.
Ruoanlaitosta en ole ikinä kieltäytynyt enkä tiskaamisesta, kun anopilla ei ole tiskikonetta! Minua ei haluta keittiöön vaan juurikin vie matot ulos, pese lattiat osastolle. Kiitos, mutta ei KIITOS!
Vierailija kirjoitti:
Olen ällistynyt että suuri määrä ihmisiä asuu edelleen yhteistaloudessa. Normaalit kyläilysuhteet ei ole piikomists.
Aika usein vielä anopit on enemmän käytännön ihmisiä kuin korkeasti koulutetut miniänsä, tiedän monia jotka käy poikansa ja miniänsä taloudessa siivoamassa, hoitamassa pihaa, tekemäsdä pakastimeen ruokaa.
Et sitten ole koskaan oppinut edes lukemaan.
Anoppini on 60-luvulla syntynyt eli hän on elänyt nuoruutensa kun girl power oli vahvimmillaan. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Ei se miniän osallistuminen ole piikomista, vaan yhdessä tekemistä. Kun menemme anoppilaan tai hänen mökilleen kylään, niin tietenkin haluan viettää aikaa anopin kanssa ja mikä onkaan mukavampaa, kuin kokata yhdessä ja sitten vaikka tiskata. Tuo on oikeasti erityisen hauskaa puuhaa. Mukana voi olla myös ruoanlaittoviiniä tai kahvia. Oikein tosissaan olen tehnyt kotitöitä esim. kun kun siivottu anopin edesmenneiden sukulaisten kotia tms. Tottakai osallistun.
Samoin on oikein mukavaa kokata pojan ja tämän tyttöystävän kanssa. Kokeillaan vaikka uusia reseptejä. Olisin muuten voinut hyvinkin pyytää pojan tyttöystävän avuksi keittiöön pojan yo-juhliin, koska hän on niin läheinen, siis perhettä, ei vieras. Hän kuitenkin oli samaa aikaan omissa juhlissaan.
Ettekö koskaan tee muita kotitöitä ystävienne kanssa. Esim. jos läheinen ystävä tulee kylään, sanot hänelle, että istu sinä sohvalle odottelemaan, minä sulkeudun tunniksi keittiöön käärimään susheja. Vai voisiko sitä ruokaa tehdä yhdessä? Ja vielä lopuksi siivota paikat.
En tee kotitöitä vieraideni kanssa.
Sushit tehdään valmiiksi ennen kuin he tulevat.
Siivotaan vieraiden lähdettyä.
Minä sain kotikasvatuksen jossa opetettiin kysymään voinko auttaa, enkä sitä että etten voi tehdä sitä ja tätä, koska se on naisen arvoa alentavaa. Anoppini on myös kasvattanut minulle unelmamieheni, joka käy töissä, hoitaa lapsia, tekee koitöitä, jne. Kun menemme anoppilaan me menemme sinne vieraaksi, jossa hallitsen ne peruskäytöstavat, jotka sain kodin perintönä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se miniän osallistuminen ole piikomista, vaan yhdessä tekemistä. Kun menemme anoppilaan tai hänen mökilleen kylään, niin tietenkin haluan viettää aikaa anopin kanssa ja mikä onkaan mukavampaa, kuin kokata yhdessä ja sitten vaikka tiskata. Tuo on oikeasti erityisen hauskaa puuhaa. Mukana voi olla myös ruoanlaittoviiniä tai kahvia. Oikein tosissaan olen tehnyt kotitöitä esim. kun kun siivottu anopin edesmenneiden sukulaisten kotia tms. Tottakai osallistun.
Samoin on oikein mukavaa kokata pojan ja tämän tyttöystävän kanssa. Kokeillaan vaikka uusia reseptejä. Olisin muuten voinut hyvinkin pyytää pojan tyttöystävän avuksi keittiöön pojan yo-juhliin, koska hän on niin läheinen, siis perhettä, ei vieras. Hän kuitenkin oli samaa aikaan omissa juhlissaan.
Ettekö koskaan tee muita kotitöitä ystävienne kanssa. Esim. jos läheinen ystävä tulee kylään, sanot hänelle, että istu sinä sohvalle odottelemaan, minä sulkeudun tunniksi keittiöön käärimään susheja. Vai voisiko sitä ruokaa tehdä yhdessä? Ja vielä lopuksi siivota paikat.
En tee kotitöitä vieraideni kanssa.
Sushit tehdään valmiiksi ennen kuin he tulevat.
Siivotaan vieraiden lähdettyä.
Minä en koe olevani vieras mieheni vanhemmilla vaan osa perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain kotikasvatuksen jossa opetettiin kysymään voinko auttaa, enkä sitä että etten voi tehdä sitä ja tätä, koska se on naisen arvoa alentavaa. Anoppini on myös kasvattanut minulle unelmamieheni, joka käy töissä, hoitaa lapsia, tekee koitöitä, jne. Kun menemme anoppilaan me menemme sinne vieraaksi, jossa hallitsen ne peruskäytöstavat, jotka sain kodin perintönä.
Tätähän ei kysytty vaan sitä että suhtautuuko anoppisi sinuun kuin piikaan.
Minun anoppini nimenomaan kohteli minua kuin alempiarvoista, ei kuten vierasta.
Minun oletettiin palvelevan anoppia, appea, kälyjä ja näiden puolisoja ja anopin ja apen sukulaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se miniän osallistuminen ole piikomista, vaan yhdessä tekemistä. Kun menemme anoppilaan tai hänen mökilleen kylään, niin tietenkin haluan viettää aikaa anopin kanssa ja mikä onkaan mukavampaa, kuin kokata yhdessä ja sitten vaikka tiskata. Tuo on oikeasti erityisen hauskaa puuhaa. Mukana voi olla myös ruoanlaittoviiniä tai kahvia. Oikein tosissaan olen tehnyt kotitöitä esim. kun kun siivottu anopin edesmenneiden sukulaisten kotia tms. Tottakai osallistun.
Samoin on oikein mukavaa kokata pojan ja tämän tyttöystävän kanssa. Kokeillaan vaikka uusia reseptejä. Olisin muuten voinut hyvinkin pyytää pojan tyttöystävän avuksi keittiöön pojan yo-juhliin, koska hän on niin läheinen, siis perhettä, ei vieras. Hän kuitenkin oli samaa aikaan omissa juhlissaan.
Ettekö koskaan tee muita kotitöitä ystävienne kanssa. Esim. jos läheinen ystävä tulee kylään, sanot hänelle, että istu sinä sohvalle odottelemaan, minä sulkeudun tunniksi keittiöön käärimään susheja. Vai voisiko sitä ruokaa tehdä yhdessä? Ja vielä lopuksi siivota paikat.
En tee kotitöitä vieraideni kanssa.
Sushit tehdään valmiiksi ennen kuin he tulevat.
Siivotaan vieraiden lähdettyä.
Minä en koe olevani vieras mieheni vanhemmilla vaan osa perhettä.
No silti sinä tai edes miehesi ette siellä anoppilassa ole perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se miniän osallistuminen ole piikomista, vaan yhdessä tekemistä. Kun menemme anoppilaan tai hänen mökilleen kylään, niin tietenkin haluan viettää aikaa anopin kanssa ja mikä onkaan mukavampaa, kuin kokata yhdessä ja sitten vaikka tiskata. Tuo on oikeasti erityisen hauskaa puuhaa. Mukana voi olla myös ruoanlaittoviiniä tai kahvia. Oikein tosissaan olen tehnyt kotitöitä esim. kun kun siivottu anopin edesmenneiden sukulaisten kotia tms. Tottakai osallistun.
Samoin on oikein mukavaa kokata pojan ja tämän tyttöystävän kanssa. Kokeillaan vaikka uusia reseptejä. Olisin muuten voinut hyvinkin pyytää pojan tyttöystävän avuksi keittiöön pojan yo-juhliin, koska hän on niin läheinen, siis perhettä, ei vieras. Hän kuitenkin oli samaa aikaan omissa juhlissaan.
Ettekö koskaan tee muita kotitöitä ystävienne kanssa. Esim. jos läheinen ystävä tulee kylään, sanot hänelle, että istu sinä sohvalle odottelemaan, minä sulkeudun tunniksi keittiöön käärimään susheja. Vai voisiko sitä ruokaa tehdä yhdessä? Ja vielä lopuksi siivota paikat.
En tee kotitöitä vieraideni kanssa.
Sushit tehdään valmiiksi ennen kuin he tulevat.
Siivotaan vieraiden lähdettyä.
Minä en koe olevani vieras mieheni vanhemmilla vaan osa perhettä.
Lue tuo edellinen viesti, ennen kuin kommentoit. Tuossa puhuttiin ystävistä.
Ja vaikka olisi osa perhettä, niin ei kai samassa perheessäkään nimenomaan tyttöä laiteta tiskaamaan?
Mulla on hyvä anoppi, mutta hän ei koskaan järjestä juhlia kotonaan. Eli en joudu tiskaamaan. Nuorena asuimme hetken appivanhempien talossa. Minä ja anoppi pärjäsimme hyvin, mutta mies ei pärjännyt äitinsä kanssa.
Itsekin koitan olla hyvä anoppi, se on helppoa, kun on hyvä miniä. Hän tulee aina itse kysymään, miten voi olla avuksi. Joskus olen pyytänyt häntä kattamaan pöydän yhdessä poikani kanssa. Poikaa kyllä pyydän auttamaan kotitöissä ja miniä tulee usein hänen avukseen (mm. ikkunanpesussa)