Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä mun äitiä vaivaa? Pakko olla jotain mt-ongelmia
12.07.2023 |
Miks oma äiti käyttäytyy näin? Mulla on aina ollu vaikea äitisuhde, koska äiti mollaa/nälvii/piilov*ttuilee melkein kaikesta.
Kun olin nuori ja asuin vielä kotona, äiti puuttui aina mun pukeutumiseen/hiustenlaittoon yms. "Laita hiukset kiinni, laita joku muu paita päälle, miks pidät hiuksia noin" jne.
Oon jo aikunen ja asunu yli 10v yksin mutta tässä muita esimerkkejä äidin käyttäytymisestä
Ostan jonkun huonekalun, vaikka sohvan, niin äiti alkaa aina kauhistelemaan ja v*ttuilemaan "miksi ostit sen, paljon maksoi, mikä entisessä vikana" yms, koskaan se ei sano mitään vaikka että "ompa nätti, kiva kun sait ostettua uuden" tai jotain muuta POSITIIVISTA! Tai olis vaikka edes ennemmin hiljaa. En minäkään arvostele sitä kun ostaa jonku huonekalun.
Vuokraan mökin jostain, niin alkaa samanlainen rasittava ruikutus mitä huonekalu asiankin kohdalla. Lisäksi urputtaa kuinka ei kannata mihinkään lähteä koska auto kuitenki hajoaa tielle, koska hänen mielestään mulla on aina p*skoja autoja.
Normaali äiti kait sanois tuohonki että "kiva kun pääset lomaileen, laita kuvia mökistä" tms.. Mutta ei mun äiti, ei vahingossakaan.
Ostin kerran koiranpennun ja iloisesti laitoin siitä kuvan äidille. No sieltähän tuli vastaukseksi jotain myrkyllistä p*skaa taas, en muista tarkalleen mitä vastasi. Normaali äiti olis tuohonki vastannu vaikka jotain että "ompa söpö, pitää pian tulla katsomaan!"
Sitten kun kerroin äitille hieman naureskellen jotain tyyliin että se pentu järsi kenkää, niin heti alkoi haukkuminen "kuinka en osaa kouluttaa koiraa ja kuinka koira pitää kouluttaa" Selitin että se on jum*alauta pentu ja tottakai ne tekee tuossa iässä kaikkea kiellettyä niin ei äiti ota kuuleviin korviinsa mitään mitä sanon, jankkaa vaan samaa mantraansa kuinka en osaa kouluttaa.
Huvittavinta tässä on se, että jonkun ajan päästä äiti otti itekin koiranpennun ja vajaa vuoden ikäsenä se ei oo vieläkään sisäsiisti, se ei osaa luoksetuloa, ei kuuntele yhtään kun sen nimeä huutaa, ei osaa yhtään kulkea hihnassa nätisti jne, toisin kuin oma koirani osaa jo nuo kaikki 😂
Kun sanon asiasta, äiti vastaa että "kun se koira vaan on semmonen, se on sen luonne, ei sille voi mitään" 😂
Kerran sanoi että hänellä on yksi paita jonka sai joltain tutulta, kun se on laihtunu ja paita on liian iso mutta on kuulemma myös hänen päällään liian iso koska hänkin on laihtunu, mutta "Sullehan se varmaan sopis", vaikka ite on lihavampi ku minä 😂
Nuorempana koin traumaattisen tapahtuman, jonka seurauksena viiltelin käsiä, ihan vain muutama veto, enkä sen jälkeen ole niin tehnyt. Asuin silloin jo yksin. Mutta äiti sai siis tietää asiasta (en muista tarkalleen miten) niin äiti oli sanonut hieman naureskellen että "viiltäkööt vaikka ranteensa auki, ei mua tarvi häiritä tuollasella"
On myös maininnut ettå häntä hävettää kun asun vuokralla.
Kun olen ollut työttömänä niin häntä on hävettänyt kertoa kellekään asiasta, vaan on aina kaikille valehdellut että olen jossakin töissä.
Mulla on masennusta ja ahdistusta ollu läpi elämäni ja nuorempana yritin näistä asioista puhua äidille. En saanu mitään ymmärrystä enkä tukea niihin asioihin, äidin mielestä masennusta ei vissiin ole olemassa vaan se on laiskuutta tai jotain.
Mutta siis, mikä h*ton vakava mt-ongelma tuollasella ihmisellä voi olla?
Äiti on negatiivinen ja raskas ihminen. Ja ilkeä.
Ei kyllä tartte ihmetellä miks mulla ei oo yhtään itsetuntuntoa.
Oon pyrkiny etten enää kerro sille mitään mun elämästä. Jos lähden reissuun, en mainitse sille mitään. Jos hommaan lemmikin, en mainitse sille mitään. En aio sanoa sille enää yhtään mitään yhtään mistään.
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset nyt vain ovat sellaisia, ei tarvitse olla mitään mt -ongelmaa.
Ja palsta ei ole lääkäri, emme tee diagnooseja.
Mulla on kans mamma joka soittaa aina vain kehuakseen itseään, mollatakseen muita ja jollaintapaa aina alistaa mut. Tätä on siis jatkunut vuosia. Nykyisin en enää vastaile pahemmin. Siinä on aistittavissa sellaista outoa uhriutumista ja narsismia ja ylemmyyden tunnetta. Hän on siis hyvässä ammatissa jne, itseasiassa johtotehtävissä omalla alallaan. Hän ei edes itse tiedosta tätä, sitten hän ihmettelee kun kukaan ei vastaa.
Hah ihan kuin mun äiti.
- Otin hamsterin lemmikiksi, pilkkasi että mikä ihmeen rotta tuo on. (Jälkeenpäin kylläkin ihastui pikku vipeltäjään eikä enää sanonut rotaksi.)
- Vanhojentanssien yhteydessä tanssiparin vanhemmat kehuivat minua kauniiksi. Kerroin äidille, äidin vastaus: "Jaa, tarkoittivatko mekkoa vai kampausta?" Ikään kuin minä en itsessäni voisi olla kaunis.
- Repi muutamasta lukiokirjastani kannet irti ja heitti sivut paperinkeräykseen. Ei kuulemma tajunnut niiden arvoa.
- Joulun aikaan isoäiti laittoi esille neulomiaan villasukkia ja kehotti jokaista katsomaan, olisiko mieluista sukkaparia. Menin katsomaan, ja äiti alkoi huutaa kuinka juuri eilen sain jo villasukat ja mitä nyt uutta paria jo katselen.
- Teiniaikaista poikaystävääni haukkui läskipääksi, näppynaamaksi ja pizzanaamaksi. Ei kuulemma ollut rumaa puhetta vaan totuutta.
- Aikoinaan työsuhteeni purettiin koeajalla. Äiti ei lohduttanut, vaan tiuskaisi heti "Mä olen sanonut että sun pitää puhua asiakkaille kauniimmin!" Purku tapahtui muista syistä kuin asiakaspalvelutaidoistani tai taidon puutteesta.
- Kertoi olevansa katkera ja kateellinen omistusasunnostani, koska se on hienompi kuin hänen asuntonsa. Vasta isän mulkaisun ja palautteen jälkeen sanoi olevansa iloinen puolestani.
Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Muistan jo lapsuudestani, kuinka arvosteli kavereitani ja jouduin vaikeaan paikkaan kun en osannut selittää miksi kaveri sanoi noin, miksi kaveri ei pese käsiä ulkoa sisälle tullessa tai miksi kaveri syö suu auki. Oli ahdistavaa kun tentataan tuollaisia minulle tärkeistä ystävistä.
Mun äiti on samanlainen, en jaksa olla enää tekemisissä kun kaikesta pitää _aina_ valittaa.
Me ostimme avopuolisoni kanssa omakotitalon. Hän kauhisteli kun meillä on niin kamalan iso asuntolaina (alle 200k).
Kun hän tuli käymään, hän kauhisteli kun talo on niin pieni. Mihin ihmeeseen kaksi ihmistä tarvitsee isoa asuntoa? Oon sanonut hänelle joku 10000 kertaa ettei me haluta lapsia. Ei tunnu menevän perille.
Ostin hevosen, voitte vaan kuvitella mitä hän siitä sanoi..
Olen ammatiltani opettaja, mulla ei ole virkaa, mutta työsopimukseni ovat sellaisia, että saan kesältäkin palkan. Ei tunnu menevän äidille perille, aina vaan tuhahtelee mun palkattomista lomista 😅
En vaan jaksanut enää. Valittakoot jollekin muulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on samanlainen, en jaksa olla enää tekemisissä kun kaikesta pitää _aina_ valittaa.
Me ostimme avopuolisoni kanssa omakotitalon. Hän kauhisteli kun meillä on niin kamalan iso asuntolaina (alle 200k).
Kun hän tuli käymään, hän kauhisteli kun talo on niin pieni. Mihin ihmeeseen kaksi ihmistä tarvitsee isoa asuntoa? Oon sanonut hänelle joku 10000 kertaa ettei me haluta lapsia. Ei tunnu menevän perille.
Ostin hevosen, voitte vaan kuvitella mitä hän siitä sanoi..
Olen ammatiltani opettaja, mulla ei ole virkaa, mutta työsopimukseni ovat sellaisia, että saan kesältäkin palkan. Ei tunnu menevän äidille perille, aina vaan tuhahtelee mun palkattomista lomista 😅
En vaan jaksanut enää. Valittakoot jollekin muulle.
Voin lisätä tähän vielä yhden jutun. Vanhempani ovat eronneet vuosiavuosia sitten. Isäni valitettavasti menehtyi pari vuotta sitten. Äitini oli taas kailottanut koko suvulle miten minä ja siskoni vaan haaskaamme perinnön. Oikeasti käytiin molemmat pankin sijoitusneuvojalla ja olen mielestäni sijoittanut perintörahat varsin fiksusti. Mutta ei, kun me vaan haaskaamme kaiken!!111!1!
Mulla myös katkers ja kateellinen äiti. Mollannut minua aina ja sitte ihmettelee, kun kukaan ei halua käydä siellä. Kehuu itseään. Rasittavaa ja vie voimat. Juuri soitteli, enkä jaksa vastata. Kontrolloi ja etäjohtaa asioitani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on sitä sukupolvelta toiselle kulkevaa painolastia, mitä ilmeisimmin eivät äitisikään vanhempien kasvatusmetodit ole olleet kovinkaan hyviä. Mutta, en minäkään jatkuvaa negatiivisuutta ja alaspainamista jaksaisi. Kyllä sinun kannattaa suuntautua rakentamaan ihmissuhteita sellaisten ihmisten kanssa, joilla on positiivisempi elämänasenne. Ei ehkä kuitenkaan kannata täysin siltoja polttaa äitiisi, rajoitat vain ajankäyttöäsi hänen kanssaan sillä,tavalla kuin itsestäsi hyvältä tuntuu.
Äidillä on erityinen kyky ampua alas kaikki mikä tuottaa minulle onnea. Oli se ihan mitä tahansa, jos se tuottaa minulle hyvää mieltä se pitää negata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla narsisti. Minun äidilläni on ihan se diagnoosikin ja kuulosti vähän samalta. Tahallisen ilkeä ja piikittelevä. Ja sun äitisi kuulostaa vakavasti empatiakyvyttömältä, kun vitsailee viiltelyllä. Ota etäisyyttä, äläkä kerro asioitasi hänelle enää. Tavatessa kuvittele olevasi hoiva-alan ammattilainen ja ylläpidä sellaista etäistä ammatillista suhtautumista, ettei sanomiset mene ihon alle.
Luulisin, että tuo käytös johtuu sinun äidin omasta lapsuudesta ja kasvatuksesta, joka ei ollut mitenkään hyvä. Nyt toistaa sitä omalle tyttärelleen.
Kehuminenhan kasvatuksessa oli suorastaan kiellettyä. Lapsi menee pilalle, jos sitä kehuu. Tukkapöllyä ja selkäsaunaa tuli helpostikin, vaikkei olisi aihettakaan.
Jotain katkeruutta myös tuossa on takana omasta elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän palstan kasvatusvinkeistähän 99% on täsmälleen tuota samaa mielivaltaista lapsen alistamista. Just saying.
Minun äiti samanlainen, 20v iässä kärsin eniten, 30v paljon, nyt olen 41v kahden ihanan lapsen äiti, hyvässä ammatissa enkä välitä paskaakaan. Olen siis hyväksynyt että äitini on sairas ja kykyjensä äärirajoilla.
Käytös on juuri samanlaista kuin Apn äidillä. Minun äidilläni on kaksisuuntainen, epävakaa persoonallisuus ja narsisti. Ollut ihan hoidossa ja psyk kontakti. Itse olen terve ja elän oman perheeni kanssa tasapainoista elämää.
Miehelläni oli hyvä ohje: ei suutu mistään, on asiallisissa väleissä. Jos äiti lähettää itse viestiä, vastaa aina lyhyesti jotain, mutta muuten ei tekemisissä. Ei onnistu esim lastenlasten hoito tai pitkät vierailut, hän väsyy ja alkaa huutamaan. 1-2 päivää pystyy sinnitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko äidilläsi itselläsi ollut vaikea lapsuus tai kokenut itse samaa? Monesti sitä tiedostamattaankin siirtää käyttäytymismalleja sukupolvelta toiselle.
Äidilläsi on huono itsetunto ja hän kokee sinut jotenkin itsensä jatkeeksi, jota kontrolloida, että
hänessä olevat häpeän tunteet ei aktivoidu.
Mulla oli ihan perus hyvä lapsuus. Oli äidin valitsemat vaatteet, ruokaa ja kesäreissuja. Rakkautta en kuitenkaan koskaan mielestäni saanut. Rahaa ei ollut paljon, mutta tarpeeksi jotta sain vähän kaikkea ja liikaakin. Tuntuu, että rakkaus korvattiin tavaroilla.
Äitini ei ole ikinä tukenut minua missään. Päinvastoin. Ei ole myöskään odottanut minulta mitään, kannustanut tai kehunut.
Raskaudesta kun kerroin niin sanoi oikein kauhistuneella äänellä "eikä". Lapsen nimi oli liian vanhanaikainen ja ja viime kerralla kun nähtiin moitti hyvin tunteellisesti mieheni ulkonäköä, jonka kanssa olemme pian olleet 17 vuotta ym. Kertoi kärsineensä tästä asiasta jo vuosia.
Onneksi isäni suhtautuminen raskauteen oli hyvin innostunut ja positiivinen niin ei tuntunut niin pahalta tuo äidin reagointi.
Nyt yli neljäkymppisenä olen tajunnut, että koko elämäni olen halunnut äidiltäni jotain kannustavaa ja välittävää asennetta minua ja minun elämääni kohtaan. Tätä ei tule tapahtumaan ja tällä hetkellä välimme ovat huonoimmat kuin vuosikausiin. Olen kuitenkin hyväksynyt asian.
Hän on hyvin konservatiivinen jota minä taas en ole ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset nyt vain ovat sellaisia, ei tarvitse olla mitään mt -ongelmaa.
Ja palsta ei ole lääkäri, emme tee diagnooseja.
Jotkut todella uskovat että me ollaan jotain ihmeen terapeutteja että tänne vain kaikkine ongelmineen niin ohgelma ratkaistu dimsala bim.
Toikin kommentti -aloitus oli niin tylsän pitkä etten jaksanut lukea kuin 2 riviä, mutta teinin kirjoitushan toi selkeesti on, jotain 12 vuotiaan sepustus.878
Alue: Aihe vapaa
Jotkut ihmiset nyt vain ovat sellaisia, ei tarvitse olla mitään mt -ongelmaa.