Minusta hyvä parisuhde ei "vaadi työtä"
Kommentit (580)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.
Määrittele vastoinkäyminen?
Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.
Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa.
Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.
lässyn lässyn
Keskustelu ei ole suorittamista. Se on perusarjen taito.
Eihän tässä suorittamisesta olla puhuttukaan. Minulle työn tekeminen parisuhteessa tarkoittaa sitä, että parisuhdetta vaalitaan ja ratkaisut tehdään niin, että ne olisivat kummallekin mahdollisimman hyviä.
Mahdollisemman hyviä? Vaalit parisuhdetta, että sinulla on mahdollisemman hyvä olla? Minä en ole niin parisuhde riippuvainen, että tyytyisin puolikkaaseen hyvään oloon. Mitä minä tekisin miehellä joka ei jousta minun eteen, että minulla on hyvä olla, huom ei sanaa mahdollisemman.
Luepa vähän tarkemmin. Lainaamassasi viestissä käytettiin monikkoa, ei yksikköä.
Anteeksi, olisi pitänyt olla tarkempi sanavalinnoissa. Vaalitte parisuhdetta, että teillä on mahdollisemman hyvä olla? Me emme ole niin parisuhde riippuvaisia, että tyytyisimme puolikkaaseen hyvään oloon. Mitä me tekisimme kumppanilla joka ei jousta toisen eteen, että toisilla on hyvä olla, huom ei sanaa mahdollisemman.
(joko nyt osaat vastata jotain aiemmin sanottuun?)
Mikä tässä nyt oli ongelma? Se että haluaa, että itsellä ja puolisolla on mahdollisimman hyvä olla? Vaaditko siis, että molemmat saavat tehdä kaikenb100 % oman mielensä mukaan? Mutta kuitenkin kumppanin pitää joustaa?
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.
Määrittele vastoinkäyminen?
Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.
Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa.
Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.
lässyn lässyn
Keskustelu ei ole suorittamista. Se on perusarjen taito.
Eihän tässä suorittamisesta olla puhuttukaan. Minulle työn tekeminen parisuhteessa tarkoittaa sitä, että parisuhdetta vaalitaan ja ratkaisut tehdään niin, että ne olisivat kummallekin mahdollisimman hyviä.
Mahdollisemman hyviä? Vaalit parisuhdetta, että sinulla on mahdollisemman hyvä olla? Minä en ole niin parisuhde riippuvainen, että tyytyisin puolikkaaseen hyvään oloon. Mitä minä tekisin miehellä joka ei jousta minun eteen, että minulla on hyvä olla, huom ei sanaa mahdollisemman.
Siitähän kompromisseissa on kyse, että molemmat joustavat, jos kummankin toiveita ei voi toteuttaa 100 % samaan aikaan. Jos toinen esim haluaa olla koko loman yhdessä ulkomaille ja toinen mökillä, voidaan miettiä mikä on paras vaihtoehto: mennääkö ensin ulkomaille ja sitten mökille, vai päästääkö toinen sinne minne tämä haluaa ja menee itse sinne minne itse haluaa tms.
Minä näen jouston juuri sellaisena, että ne toisen toiveet toteutetaan 100%. Tänään joustan minä ja huomenna mies. Vaikka me olemme hyvinkin erilaisia suurissa kuviossa meillä on se yhteinen sävel. Otetaan tuo sinun esimerkki myös ihan vain esimerkiksi, se olisi ulkomaille, kun kumpikaan ei ole mökki ihmisiä.
Ja monet naiset ovat ehdottomasti sitä mieltä että riita pUhdIstAa iLmAa. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Te joiden mielestä ei vaadi: mitä te luulette näiden töiden tarkoittavan, siis ihan konkreettisina esimerkkeinä?
Minä nimittäin luulen, että osa puhuu aidasta ja osa aidanseipäästä, koska osa luulee tuon työ-sanan vuoksi, että tässä puhutaan jostain itsensä uhraamisesta ja raatamisesta.
Työstä saa palkaa ja työ tekijäänsä kiittää.
Ei ole todellakaan kaukaa haettua että naisille myös suhde on suorittamista. Jopa kilpailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.
Määrittele vastoinkäyminen?
Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.
Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa.
Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.
lässyn lässyn
Keskustelu ei ole suorittamista. Se on perusarjen taito.
Eihän tässä suorittamisesta olla puhuttukaan. Minulle työn tekeminen parisuhteessa tarkoittaa sitä, että parisuhdetta vaalitaan ja ratkaisut tehdään niin, että ne olisivat kummallekin mahdollisimman hyviä.
Mahdollisemman hyviä? Vaalit parisuhdetta, että sinulla on mahdollisemman hyvä olla? Minä en ole niin parisuhde riippuvainen, että tyytyisin puolikkaaseen hyvään oloon. Mitä minä tekisin miehellä joka ei jousta minun eteen, että minulla on hyvä olla, huom ei sanaa mahdollisemman.
Siitähän kompromisseissa on kyse, että molemmat joustavat, jos kummankin toiveita ei voi toteuttaa 100 % samaan aikaan. Jos toinen esim haluaa olla koko loman yhdessä ulkomaille ja toinen mökillä, voidaan miettiä mikä on paras vaihtoehto: mennääkö ensin ulkomaille ja sitten mökille, vai päästääkö toinen sinne minne tämä haluaa ja menee itse sinne minne itse haluaa tms.
Minä näen jouston juuri sellaisena, että ne toisen toiveet toteutetaan 100%. Tänään joustan minä ja huomenna mies. Vaikka me olemme hyvinkin erilaisia suurissa kuviossa meillä on se yhteinen sävel. Otetaan tuo sinun esimerkki myös ihan vain esimerkiksi, se olisi ulkomaille, kun kumpikaan ei ole mökki ihmisiä.
Missä tuossa esimerkissäsi oli se jousto? Kumpikin haluaa paikkaan A, koska kumpaakaan ei kiinnosta paikka B.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.
Määrittele vastoinkäyminen?
Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.
Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa.
Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.
lässyn lässyn
Keskustelu ei ole suorittamista. Se on perusarjen taito.
Eihän tässä suorittamisesta olla puhuttukaan. Minulle työn tekeminen parisuhteessa tarkoittaa sitä, että parisuhdetta vaalitaan ja ratkaisut tehdään niin, että ne olisivat kummallekin mahdollisimman hyviä.
Mahdollisemman hyviä? Vaalit parisuhdetta, että sinulla on mahdollisemman hyvä olla? Minä en ole niin parisuhde riippuvainen, että tyytyisin puolikkaaseen hyvään oloon. Mitä minä tekisin miehellä joka ei jousta minun eteen, että minulla on hyvä olla, huom ei sanaa mahdollisemman.
Luepa vähän tarkemmin. Lainaamassasi viestissä käytettiin monikkoa, ei yksikköä.
Anteeksi, olisi pitänyt olla tarkempi sanavalinnoissa. Vaalitte parisuhdetta, että teillä on mahdollisemman hyvä olla? Me emme ole niin parisuhde riippuvaisia, että tyytyisimme puolikkaaseen hyvään oloon. Mitä me tekisimme kumppanilla joka ei jousta toisen eteen, että toisilla on hyvä olla, huom ei sanaa mahdollisemman.
(joko nyt osaat vastata jotain aiemmin sanottuun?)
Mitä ihmettä? Tuossa viestissähän nimenomaa puhuttiin siitä, kuinka kumpikin vaalii suhdetta niin, että molemmilla on hyvä olla. Ei kukaan muu kuin sinä ole puhunut mistään puolikkaista hyvistä oloista.
Mah-dol-li-sem-man = esiintyy usein toisen adjektiivin tai adverbin kanssa ilmaisten toimijan ra-jal-lis-ta kykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joiden mielestä ei vaadi: mitä te luulette näiden töiden tarkoittavan, siis ihan konkreettisina esimerkkeinä?
Minä nimittäin luulen, että osa puhuu aidasta ja osa aidanseipäästä, koska osa luulee tuon työ-sanan vuoksi, että tässä puhutaan jostain itsensä uhraamisesta ja raatamisesta.
Työstä saa palkaa ja työ tekijäänsä kiittää.
Niin, palkka on hyvä ja toimiva parisuhde ja kiitos se, että työ on ollut helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.
Määrittele vastoinkäyminen?
Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.
Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa.
Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.
lässyn lässyn
Keskustelu ei ole suorittamista. Se on perusarjen taito.
Eihän tässä suorittamisesta olla puhuttukaan. Minulle työn tekeminen parisuhteessa tarkoittaa sitä, että parisuhdetta vaalitaan ja ratkaisut tehdään niin, että ne olisivat kummallekin mahdollisimman hyviä.
Mahdollisemman hyviä? Vaalit parisuhdetta, että sinulla on mahdollisemman hyvä olla? Minä en ole niin parisuhde riippuvainen, että tyytyisin puolikkaaseen hyvään oloon. Mitä minä tekisin miehellä joka ei jousta minun eteen, että minulla on hyvä olla, huom ei sanaa mahdollisemman.
Siitähän kompromisseissa on kyse, että molemmat joustavat, jos kummankin toiveita ei voi toteuttaa 100 % samaan aikaan. Jos toinen esim haluaa olla koko loman yhdessä ulkomaille ja toinen mökillä, voidaan miettiä mikä on paras vaihtoehto: mennääkö ensin ulkomaille ja sitten mökille, vai päästääkö toinen sinne minne tämä haluaa ja menee itse sinne minne itse haluaa tms.
Minä näen jouston juuri sellaisena, että ne toisen toiveet toteutetaan 100%. Tänään joustan minä ja huomenna mies. Vaikka me olemme hyvinkin erilaisia suurissa kuviossa meillä on se yhteinen sävel. Otetaan tuo sinun esimerkki myös ihan vain esimerkiksi, se olisi ulkomaille, kun kumpikaan ei ole mökki ihmisiä.
Missä tuossa esimerkissäsi oli se jousto? Kumpikin haluaa paikkaan A, koska kumpaakaan ei kiinnosta paikka B.
Iroitit yksitäisen lauseen asia yhteydestä. Luulen, että esimerkillä viitatiin siitä, että ollaan kumppanin kanssa jonka kanssa se arvomaailma kohtaa. Silloin joutuu esim joustamaan vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ja monet naiset ovat ehdottomasti sitä mieltä että riita pUhdIstAa iLmAa. Huoh.
Jos on epäsopivat ihmiset toisilleen, riitoja tulee. Silloin voi miettiä millä syillä jatketaan suhdetta, sovitaanko yhteen, en jaksaisi kauheasti työstää, jos paljon eripuraa. Toisen kanssa pääosin tulee olla mukavaa, rentoa ja hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.
Määrittele vastoinkäyminen?
Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.
Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa.
Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.
lässyn lässyn
Keskustelu ei ole suorittamista. Se on perusarjen taito.
Eihän tässä suorittamisesta olla puhuttukaan. Minulle työn tekeminen parisuhteessa tarkoittaa sitä, että parisuhdetta vaalitaan ja ratkaisut tehdään niin, että ne olisivat kummallekin mahdollisimman hyviä.
Mahdollisemman hyviä? Vaalit parisuhdetta, että sinulla on mahdollisemman hyvä olla? Minä en ole niin parisuhde riippuvainen, että tyytyisin puolikkaaseen hyvään oloon. Mitä minä tekisin miehellä joka ei jousta minun eteen, että minulla on hyvä olla, huom ei sanaa mahdollisemman.
Siitähän kompromisseissa on kyse, että molemmat joustavat, jos kummankin toiveita ei voi toteuttaa 100 % samaan aikaan. Jos toinen esim haluaa olla koko loman yhdessä ulkomaille ja toinen mökillä, voidaan miettiä mikä on paras vaihtoehto: mennääkö ensin ulkomaille ja sitten mökille, vai päästääkö toinen sinne minne tämä haluaa ja menee itse sinne minne itse haluaa tms.
Minä näen jouston juuri sellaisena, että ne toisen toiveet toteutetaan 100%. Tänään joustan minä ja huomenna mies. Vaikka me olemme hyvinkin erilaisia suurissa kuviossa meillä on se yhteinen sävel. Otetaan tuo sinun esimerkki myös ihan vain esimerkiksi, se olisi ulkomaille, kun kumpikaan ei ole mökki ihmisiä.
Eihän molempien toiveita voi toteuttaa 100 %, jos joka toinen kerta tekee/menee jonnekin, mikä ei itseä niin huvita. Yleensä niin kuitenkin tehdään parisuhteessa ainakin jossain asiassa, koska en ole koskaan tavannut kahta ihmistä, jotka olisivat kaikissa asioissa aivan samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.
Vain henkisesti keskenkasvuiset sarjasuhteiljat halveksuvat termiä työnteko parisuhteen eteen.
Ainakin lapsiperheessä vaatii. Aikaa millekään sille ei ole juuri koskaan. Ehkä keskellä yötä. Se vaatii luovuutta molemmilta ja hakemalla haettua yhteistä aikaa.
Jos nainen tekee kaiken parisuhdetyön yksin, niin miehestä voi tuntua, että suhde on hyvä eikä vaadi työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.
Määrittele vastoinkäyminen?
Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.
Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa.
Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.
lässyn lässyn
Keskustelu ei ole suorittamista. Se on perusarjen taito.
Eihän tässä suorittamisesta olla puhuttukaan. Minulle työn tekeminen parisuhteessa tarkoittaa sitä, että parisuhdetta vaalitaan ja ratkaisut tehdään niin, että ne olisivat kummallekin mahdollisimman hyviä.
Mahdollisemman hyviä? Vaalit parisuhdetta, että sinulla on mahdollisemman hyvä olla? Minä en ole niin parisuhde riippuvainen, että tyytyisin puolikkaaseen hyvään oloon. Mitä minä tekisin miehellä joka ei jousta minun eteen, että minulla on hyvä olla, huom ei sanaa mahdollisemman.
Siitähän kompromisseissa on kyse, että molemmat joustavat, jos kummankin toiveita ei voi toteuttaa 100 % samaan aikaan. Jos toinen esim haluaa olla koko loman yhdessä ulkomaille ja toinen mökillä, voidaan miettiä mikä on paras vaihtoehto: mennääkö ensin ulkomaille ja sitten mökille, vai päästääkö toinen sinne minne tämä haluaa ja menee itse sinne minne itse haluaa tms.
Minä näen jouston juuri sellaisena, että ne toisen toiveet toteutetaan 100%. Tänään joustan minä ja huomenna mies. Vaikka me olemme hyvinkin erilaisia suurissa kuviossa meillä on se yhteinen sävel. Otetaan tuo sinun esimerkki myös ihan vain esimerkiksi, se olisi ulkomaille, kun kumpikaan ei ole mökki ihmisiä.
Eihän molempien toiveita voi toteuttaa 100 %, jos joka toinen kerta tekee/menee jonnekin, mikä ei itseä niin huvita. Yleensä niin kuitenkin tehdään parisuhteessa ainakin jossain asiassa, koska en ole koskaan tavannut kahta ihmistä, jotka olisivat kaikissa asioissa aivan samaa mieltä.
Tuossa puhuttiinkin suurista kuvioista, ei kaikesta. Mies ei ole minulle mikään näyttelyesine, voin esim mennä yksin ystävän häihin, kun itsekin menen velvollisuudesta, en siksi että huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.
Määrittele vastoinkäyminen?
Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.
Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa.
Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.
lässyn lässyn
Keskustelu ei ole suorittamista. Se on perusarjen taito.
Eihän tässä suorittamisesta olla puhuttukaan. Minulle työn tekeminen parisuhteessa tarkoittaa sitä, että parisuhdetta vaalitaan ja ratkaisut tehdään niin, että ne olisivat kummallekin mahdollisimman hyviä.
Mahdollisemman hyviä? Vaalit parisuhdetta, että sinulla on mahdollisemman hyvä olla? Minä en ole niin parisuhde riippuvainen, että tyytyisin puolikkaaseen hyvään oloon. Mitä minä tekisin miehellä joka ei jousta minun eteen, että minulla on hyvä olla, huom ei sanaa mahdollisemman.
Siitähän kompromisseissa on kyse, että molemmat joustavat, jos kummankin toiveita ei voi toteuttaa 100 % samaan aikaan. Jos toinen esim haluaa olla koko loman yhdessä ulkomaille ja toinen mökillä, voidaan miettiä mikä on paras vaihtoehto: mennääkö ensin ulkomaille ja sitten mökille, vai päästääkö toinen sinne minne tämä haluaa ja menee itse sinne minne itse haluaa tms.
Minä näen jouston juuri sellaisena, että ne toisen toiveet toteutetaan 100%. Tänään joustan minä ja huomenna mies. Vaikka me olemme hyvinkin erilaisia suurissa kuviossa meillä on se yhteinen sävel. Otetaan tuo sinun esimerkki myös ihan vain esimerkiksi, se olisi ulkomaille, kun kumpikaan ei ole mökki ihmisiä.
Missä tuossa esimerkissäsi oli se jousto? Kumpikin haluaa paikkaan A, koska kumpaakaan ei kiinnosta paikka B.
Iroitit yksitäisen lauseen asia yhteydestä. Luulen, että esimerkillä viitatiin siitä, että ollaan kumppanin kanssa jonka kanssa se arvomaailma kohtaa. Silloin joutuu esim joustamaan vähemmän.
Näin minäkin ymmärrän toimivan parisuhteen, mutta tuo lainaamani nimenomaa kertoi, että joustetaan vuoronperää, jotta toinen on 100 % tyytyväinen, vaikka ovatkin isoissa linjoissa hyvin erilaisia. Ja esimerkkinä oli tosiaan tilanne, missä ei kuitenkaan tarvita lainkaan joustoa.
Tämän takia näin vastauksen hieman outona. Ja muutenkin tuon, että toimitaan siten, että vain toinen on 100 % tyytyväinen. Itse näen, että jo ympäröivä arki antaa niitä rajoitteita ja vaatimuksia, jotka vaativat kummaltakin joustoa.
Miten esimerkiksi tuollaisessa tilanteessa ratkaistaan oikeasti isot asiat kuten vaikka yhteisen talon hankkiminen, jos ollaan niissä isoissa linjoissa erimieltä ja asiat ratkokaat vuoronperää toisen mukaan? Toinen haluaa unelmatalon paikasta X ja toinen taas haluaisi vähemmän unelmatalon paikasta Y, koska paikassa X olevaan taloon muuttaminen tarkoittaisi hänelle työmatkan tuplaantumista. Kumpi tässä tilanteessa tehdään 100 % tyytyväiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin lapsiperheessä vaatii. Aikaa millekään sille ei ole juuri koskaan. Ehkä keskellä yötä. Se vaatii luovuutta molemmilta ja hakemalla haettua yhteistä aikaa.
Meillä on joka tiistai parisuhdeilta, kun poika on kummillaan. :D Nukutaan muuten eri sängyissäkin, eikä sekään ole yhteiseltä ajalta pois. ;)
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen tekee kaiken parisuhdetyön yksin, niin miehestä voi tuntua, että suhde on hyvä eikä vaadi työtä.
#metatyöt#miesaivoteipystykykene
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät voi elää elämää ilman draamaa ja arjen pitäisi muistuttaa jotain Temppareita
Taidat olla tosi nuori kun et muusta tiedä
Ai niin ja opettelimme keskustelemaan kunnolla. Etenkin miehelleni se oli vielä vaikeaa kun tapasimme nuorina. Nyt 10 vuotta myöhemmin kolmekymppisinä huomaa kuinka valtavasti me ja suhteemme on kehittynyt parempaan kun ollaan aktiivisesti tehty töitä sen eteen. Motivaatiota toki toi se että alusta asti meillä oli todella paljon välittämistä ja rakkautta. Eli lähtökohta oli hyvä.