Minusta hyvä parisuhde ei "vaadi työtä"

Olen tästä toisaalta samaa mieltä, mutta myös en kaikilta osin.

Minulla on taustallani vaikea lapsuus ja nuoruus, jossa vanhemmat omien päihde- ja mt-ongelmiensa takia laiminlöivät ja suoranaisesti kaltoinkohtelivat monin eri tavoin. Heidän minuun kohdistamansa huomio sisälsi lähinnä väkivaltaa. Elin ison osan lapsuuttani ja nuoruuttani laitoksissa. Tämä kaikki on jättänyt minuun luonnollisesti jälkensä, joka heijastaa myös ihmissuhteisiini.

Parisuhteet ovat minulle hankalia, koska joudun reflektoimaan itseäni suhteessa toiseen niin paljon. Joudun koko ajan tarkkailemaan omia käyttäytymismallejani ja varomaan, etten aja suhdetta ongelmiin vain sen takia, että omat aivot menevät hälytystilaan, jos elämä alkaa tuntumaan liian hyvältä. Tämä vaatii minulta paljon työtä, mutta myös kumppaniltani. Vallankin suhteen alussa jouduimme hahmottelemaan paljon yhteiseloamme, jotta molemmat kokisivat olonsa turvallisiksi. Nyt menee jo hyvin, mutta olisihan tämä varmasti paljon helpompaa ilman tuota menneisyyden painolastia.

Jos puoliso sanoisi ettei parisuhde saa vaatia töitä ajattelisin ettei hän arvosta parisuhdettamme kovinkaan korkealle. Minulle työn tekeminen ei ole negatiivinen asia, vaan tarkoittaa sitä, että olen valmis satsaamaan tärkeään asiaan. Teen töitä myös muiden intohimonkohteiden eteen, esim harrastusten.

Vierailija kirjoitti:

Jos puoliso sanoisi ettei parisuhde saa vaatia töitä ajattelisin ettei hän arvosta parisuhdettamme kovinkaan korkealle. Minulle työn tekeminen ei ole negatiivinen asia, vaan tarkoittaa sitä, että olen valmis satsaamaan tärkeään asiaan. Teen töitä myös muiden intohimonkohteiden eteen, esim harrastusten.

Olet vastenmielinen suorittaja.

Tänne on nyt pesiytynyt riidanhastaja, joka sarjapeukuttaa omia viestejään. Noloa.

Vierailija kirjoitti:

Olen! Jos kovasti täytyy pinnistellä ja panostaa, niin... sorry mutta olette väärän kumppanin kanssa. Oikean kanssa elämä soljuu, ristiriidat ratkeavat ja parisuhteen muuttuminen ja erilaiset vaiheet eivät muodostu ongelmiksi, vaan ovat osa elämää.

Eikö koskaan tule sellaista oloa, että pitääkin muistaa ottaa tämä asia kumppanin kanssa puheeksi, jotta voidaan ottaa molempien mielipiteet mahdollisimman hyvin huomioon? Tällainen olisi juuri sitä työntekoa parisuhteen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puoliso sanoisi ettei parisuhde saa vaatia töitä ajattelisin ettei hän arvosta parisuhdettamme kovinkaan korkealle. Minulle työn tekeminen ei ole negatiivinen asia, vaan tarkoittaa sitä, että olen valmis satsaamaan tärkeään asiaan. Teen töitä myös muiden intohimonkohteiden eteen, esim harrastusten.

Olet vastenmielinen suorittaja.

En ole. Minä vain tiedän mitkä asiat ovat minulle niin tärkeitä, että haluan omistaa niille aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.

Määrittele vastoinkäyminen?

Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.

Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa. 

Minusta olet tehnyt parisuhteen eteen töitä, jos olet tehnyt esimerkiksi jotain seuraavista:

- kysynyt kumppanin mielipidettä ja ottanut sen ratkaisussasi huomioon, vaikket itse olisi asiassa aivan samaa mieltä

- raivannut kalenterista tilaa yhteiselle ajalle silloin, kun on ollut kiireistä

- ilahduttanut kumppania tekemällä jotain, mistä itse et ole ollut niin innostunut (esim. tekemällä aamiaista, lähtemällä mukaan kävelylle, katsomalla sadannen kerran toisen lempielokuvan)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.

Määrittele vastoinkäyminen?

Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.

Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa. 

Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen! Jos kovasti täytyy pinnistellä ja panostaa, niin... sorry mutta olette väärän kumppanin kanssa. Oikean kanssa elämä soljuu, ristiriidat ratkeavat ja parisuhteen muuttuminen ja erilaiset vaiheet eivät muodostu ongelmiksi, vaan ovat osa elämää.

Eikö koskaan tule sellaista oloa, että pitääkin muistaa ottaa tämä asia kumppanin kanssa puheeksi, jotta voidaan ottaa molempien mielipiteet mahdollisimman hyvin huomioon? Tällainen olisi juuri sitä työntekoa parisuhteen puolesta.

Eipä ole tullut mitään mikä varta vasten vaatisi tuollaista ajattelua. Toisen huomioiminen on luonnollista ja normaalia. Ei se vaadi mitään erityistä työtä. Jos tuollaiset perusasioiden huomioimiset vaatii työtä, niin on kyllä erikoisen itsekeskeinen tai omahyväinen persoona. Tai sitten itse olen turhan miellyttämishaluinen, että on tuollainen prosessi automaattisesti ilman että se on mitään "työtä" tai ponnistelua vaativaa.

Aika ruusuinen on ollut elämä myös, jos ei ole ennen parisuhdetta ollut mitään missä joutuisi tekemään kompromisseja. Ei ne parisuhteen kompromissit ole mitään sen erikoisempaa kuin muun elämän kompromissit.

Vierailija kirjoitti:

Jos puoliso sanoisi ettei parisuhde saa vaatia töitä ajattelisin ettei hän arvosta parisuhdettamme kovinkaan korkealle. Minulle työn tekeminen ei ole negatiivinen asia, vaan tarkoittaa sitä, että olen valmis satsaamaan tärkeään asiaan. Teen töitä myös muiden intohimonkohteiden eteen, esim harrastusten.

Eli parisuhde on suoritus?

Vierailija kirjoitti:

Jos puoliso sanoisi ettei parisuhde saa vaatia töitä ajattelisin ettei hän arvosta parisuhdettamme kovinkaan korkealle. Minulle työn tekeminen ei ole negatiivinen asia, vaan tarkoittaa sitä, että olen valmis satsaamaan tärkeään asiaan. Teen töitä myös muiden intohimonkohteiden eteen, esim harrastusten.

Olen samoilla linjoilla. Etenkin pitkissä parisuhteissa elämä heittää eteen kaikenlaista turbulenssia, jotka väkisin heijastuvat myös parisuhteeseen. On melko ruusupunaista kuvitella, ettei hyväänkin suhteeseen voisi tulla kitkaa siinä kohtaa kun on muutenkin vaikea  vaihe elämässä.

Suhteet, joissa selvitään yhtenä rintamana, ilman mitään panostusta, kaikesta mitä elämä eteen heittää ovat oikeasti ihan marginaalissa. Me olemme täällä kaikki kuitenkin ihmisiä inhimillisine heikkouksinemme. Näen, että suhteesta tekee hyvän se, että siinä vaiheessa kun ne rivit alkavat rakoilemaan, kumpikin osaa vetää käsijarrusta ja on valmiina ratkomaan, kuinka päästään takaisin siksi yhdeksi rintamaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.

Määrittele vastoinkäyminen?

Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.

Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa. 

Tämä on juuri loistava kuvaus siitä, miten suhteen eteen tehdään työtä, ja mitä sillä työnteolla voi saavuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.

Määrittele vastoinkäyminen?

Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.

Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa. 

Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.

lässyn lässyn

Keskustelu ei ole suorittamista. Se on perusarjen taito. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.

Määrittele vastoinkäyminen?

Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.

Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa. 

Eikö kyky  joustaa tarkoita juuri kykyä tehdä kompromisseja? Mihin sitä joustoa tarvittaisiin, jos ei koskaan tarvisi tehdä kompromisseja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puoliso sanoisi ettei parisuhde saa vaatia töitä ajattelisin ettei hän arvosta parisuhdettamme kovinkaan korkealle. Minulle työn tekeminen ei ole negatiivinen asia, vaan tarkoittaa sitä, että olen valmis satsaamaan tärkeään asiaan. Teen töitä myös muiden intohimonkohteiden eteen, esim harrastusten.

Eli parisuhde on suoritus?

Ei vaan asia, jota kannattaa vaalia, koska sitä arvostaa ja se on itselle tärkeä.

- sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.

Määrittele vastoinkäyminen?

Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.

Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa. 

Tämä on juuri loistava kuvaus siitä, miten suhteen eteen tehdään työtä, ja mitä sillä työnteolla voi saavuttaa.

Kun tämä tulee luonnostaan ilman ponnisteluja tietää olevansa oikean ihmisen kanssa. Kun haluaa tehdä joka päivä toiselle jotain hyvää vain siksi, että tämä on hyvä tyyppi sitä ei tarvitse miettiä ja suunnitella meneekö kaikki nyt varmasti tismalleen oikein niin kuin ohjekirjoissa sanotaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.

Määrittele vastoinkäyminen?

Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.

Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa. 

Keskusteluyhteyden ylläpito ja joustaminen ovat juurikin sitä työtä, jonka tarkoituksena on luoda suhteeseen harmoniaa ja estää tilanteen kehittyminen riitaan asti.

lässyn lässyn

Keskustelu ei ole suorittamista. Se on perusarjen taito. 

Eihän tässä suorittamisesta olla puhuttukaan. Minulle työn tekeminen parisuhteessa tarkoittaa sitä, että parisuhdetta vaalitaan ja ratkaisut tehdään niin, että ne olisivat kummallekin mahdollisimman hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puoliso sanoisi ettei parisuhde saa vaatia töitä ajattelisin ettei hän arvosta parisuhdettamme kovinkaan korkealle. Minulle työn tekeminen ei ole negatiivinen asia, vaan tarkoittaa sitä, että olen valmis satsaamaan tärkeään asiaan. Teen töitä myös muiden intohimonkohteiden eteen, esim harrastusten.

Eli parisuhde on suoritus?

Naisille on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Suhde jossa kumpikaan ei halua tehdä töitä on joko suhde josta lähdetään ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tietysti jonkun mielestä tällainenkin suhde voi olla hyvä.

Määrittele vastoinkäyminen?

Tässä yhteydessä oikeastaan mikä tahansa tilanne, joka muuttaa suhteen dynamiikkaa niin, ettei kaikki ole enää ihanaa ja ruusuilla tanssimista vaan pitää joutua tekemään kompromisseja. Lapsen syntyminen, toisen sairastuminen, työttömäksi jääminen. Tai ihan vain ensimmäinen riita, joka pitäisi selvittää kommunikoimalla ja ehkä tehdä asiassa jonkinlainen kompromissi.

Suhteessa jossa on toimiva keskusteluyhteys tilanteet ei etene riitaan asti. Myös se, että tuntee ja hyväksyy itsensä ja toisen vikoineen ja puutteineen päivineen luo suhteelle harmoniaa, jossa ei tarvitse yrittää muuttaa sitä toista riitelemällä oman tahtonsa läpi. Meidän suhteessa ei tehdä kompromisseja, silloinhan kumpikin jää onnettomaksi. Meidän kummakin vahvuus on kyky joustaa. 

Tämä on juuri loistava kuvaus siitä, miten suhteen eteen tehdään työtä, ja mitä sillä työnteolla voi saavuttaa.

Kun tämä tulee luonnostaan ilman ponnisteluja tietää olevansa oikean ihmisen kanssa. Kun haluaa tehdä joka päivä toiselle jotain hyvää vain siksi, että tämä on hyvä tyyppi sitä ei tarvitse miettiä ja suunnitella meneekö kaikki nyt varmasti tismalleen oikein niin kuin ohjekirjoissa sanotaan. 

Olen täysin samaa mieltä. Minulle tuo "haluaa tehdä toiselle jotain hyvää" on juurikin sitä työn tekemistä parisuhteen hyväksi. Toinen on minulle tärkeä, joten haluan tehdä hänelle hyvää. Sinulle on vain tapana nimittää tätä eri tavalla kuin minulla.