Joko Härkösen "Ei kiitos" on luettu?

edes tuntemaan sympatiaa päähenkilöä kohtaan. Nainen sai mieheltään seksiä, mutta ei mielestään tarpeeksi usein. Hänellä ei ollut perustetta uskottomuuteen. Siihen ei riitä se, että haluaa seksiä useammin kuin kerran viikossa.

Noin 4v olen ollut puutteessa, mies innostuu ehkä 0-1x/kk petipuuhiin, yleensä ei sitäkään. Saisinko mielestäsi siis olla uskoton?

mutta mielessä on kyllä ollut. Aihe ehkä meidänkin perheessä näin syksyisin ajankohtainen. Jostain syystä syksyt on miehelleni hiljaiseloa. Ja aina kun seksiä on, niin silloin kyllä kehuu miten hyvältä tuntuu. No, jos tuntuu hyvältä niin miksi sitten ei seksiä ei ole useammin? Olen lopettanut kerjäämisen ja painostamisen, ihan vain sikis että pelkään tekeväni hallaa. No, mene ja tiedä. Mutta talven tultua tilanne muuttuu, mikäli vanhat merkit paikkansa pitää. Tietenkin joka syksy käy mielessä että miten timmissä kunnossa sitä pitäisi olla että mies haluaisi enemmän ja joka syksy vedän lenkkarit useammin jalkaan ja lähden juoksemaan ja poden huonoa itsetuntoa. Juoksen siis useammin kuin normaalisti, noin 5xviikossa. Normisti vain sen 2xviikossa. Auttaa puutteeseen ja omaan tyytyväisyyteen kroppaani. Toisalta, eipä' muokaan aina seksi huvita, tosin silloin kun mies tekee aloitteen niin saa aivan varmasti, ellei ole hiiva päällä, muita syitä kieltäytymiselle ei ole tullut. Miehelle tilanne on kinkkisempi, jos ei huvita niin silloin ei myöskään panna. Löysällä on turha lähteä yrittämään, mahdotonta.



Mutta siis hyvä aihe ALHlta, liekö omakohtaisi kokemuksia? Ainakin aikaisemmat aiheet, läheisen itsemurha ja masennus näin olivat.

... ja tuntui että joku olisi ollut minun ja ex-mieheni katossa kärpäsenä keräämässä materiaalia; miehen persoonallisuus oli niin samankaltainen!



Terveisin nimim.

hyvä jos oltiin edes kerran vuodessa :o(

... mutta jotenkin todenoloinen. Härkönen kirjoittaa niin suoraan, mielestäni hyvin kuvaa sitä mielentilaa mitä päähenkilöllä on päässään.



Elän itse suhteessa jossa en saa mieheltäni seksiä, häntä ei kuulemma seksi lainkaan kiinnosta. Siinä mielessä tuntuu että kirjassa esitelty mm. 29 päivän seksittömyys tuntuu omassa mittakaavassa ihan kauhean lyhyeltä ajalta. Meillä kun ollaan ilman kuukausikaupalla. Mieheltä saa seksiä noin 3 kertaa vuodessa.



Mutta se mitä olen kirjan luettuani paljon miettinyt on se että jos ei ole seksiä niin se hellyyskin häviää. Päähenkilön mieshän oli langoilla vieraan naisen kanssa, naisen jota ei ollut edes koskaan tavannut. Mutta ne ajatukset olivat siellä ja tässä tapauksessa juuri se vaikutti seksittömyyteen.



Liitossani olen usein miettinyt että kaipaavatko miehet edes hellyyttä? Omani ei, ei hellyyttä eikä seksiäkään. Se on tavattoman surullista. Härkösen kirjassa jotenkin tuntui että hellyyttä kaipasi nimenomaan se mies, nainen oli enemmän hyökkäävällä kannalla. Vaikka itse en saa suhteessani niin en kuitenkaan voisi kuvitella ahdistavani puolisoani ko. tavalla sänkyhommiin.



Tekisi hyvää monelle miehellä se kirja lukea.