Parisuhdemarkkinoilla kukaan ei ole niin nirso kuin 40-50 vuotias mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 41v mies ja näin ajatusleikkinä, jos joutuisin sinkuksi niin aikalailla viimeinen ajatus olisi lähteä etsimään parisuhdetta. Nuorempaa naista en halua, koska ovat erilaisessa elämänvaiheessa. Sitten taas oman ikäisistä naisista todella moni alkaa olla ulkoisesti ei haluttavis, että ei kiitos. Tavallinen nätti ja hoikka nainen kyllä ulkoisesti kelpaisi. Ikänsä huomioiden. On se omakin naamani alkanut menemään huonompaan. Näin se menee. Ei tässä kaunistuta. Luonnekin ja muut olosuhteet naisella pitäisi olla sellainet, että hänen kanssa sopisi olla sovussa ja rennosti ilman draamaa. Koen, että aika vaikeaa olisi löytää. Parempi olisi käyttää aikansa ja elämänsä johonkin muuhun.

Tämä oli kuin minun kynästä. Olin kahdessa pitkässä suhteessa ikävuosina 20-40. Erosin 41v ja nyt eletty muutama vuosi sinkkuna. Kyllä rima on noussut niin korkealle että pitäisi olla todellinen helmi, että enää ottaisin palloa jalkaan. Toisaalta ei olisi edes enää aikaa parisuhteelle kun on niin paljon kaikkea kivaa tekemistä. Vauva-arki ja ruuhkavuodet on nähty ja eletty. Ei ole ikävä.

Nyt voi viettää mökillä aikaa niin paljon kuin haluaa, eikä siitä tule hellasäröä. On aikaa entisöidä kopitonta traktoria ja kunnostaa moottoripyörää autotallissa. Näitä ei voinut ennen tehdä ollenkaan. Kaikki äijäjutut oli parisuhteen takia pannassa.

Tavallinen ja hoikka, omaa silmää miellyttävä omanikäinen nainen.

Parikymppisenä 80% naisista olisi osunut tähän.

Nyt nelikymppisenä 10%. Ja ne naiset ovat entisiä hyvännäköisiä mimmejä joille minä en kelpaisi, koska en olisi samalla tasolla kuin heidän exänsä. Ovat siis sinkkuina mieluummin kuin pariutuvat keskivertomiehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Palstamiehen draaman kaari:

Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.

Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.

Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.

Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.

Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.

Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.

Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.

Tuo on kyllä hupaisaa kun 50-70-vuotiaat papparaiset hakevat 25 vuotta itseään nuorempaa puolisoa. KUKA nuori nainen on kiinnostunut suttuisen näköisistä, luultavasti pahoista potenssiongelmista j päihderiippuvuudesta kärsivästä ryppykaluisesta ukosta jonka vähintään yks vaimo on jo pihalle heittänyt? Yöks. Eri juttu jos nämä olis jotain miljardöörejä, sit jotenkin ahneuden nimissä ymmärtäisi mutta eivät ne ole. Pikemminkin päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstamiehen draaman kaari:

Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.

Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.

Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.

Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.

Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.

Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.

Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.

Kaikki naisettomat miehet? Niinkö minä kirjoitin?

Vierailija kirjoitti:

On varaakin olla nirso. Jos ei saa parikymppistä naista lasten äidiksi niin sitten ollaan ilman, niin yksinkertaista se on. Lapset voi kuitenkin hankkia kohdun vuokrauksen avulla ja tulee halvemmaksikin.

Sijaissynnytys on kyllä Suomessa laitonta. Ja vaikka se tulisikin lailliseksi, luultavasti laki kattaisi sijaissynnytykset vaan pareille missä nainen ei terveyssyistä pysty tulla raskaaksi ja vain alle 40v:lle (adoptioonkin ikäraja on muistaakseni kaikille jtn 40-45v)

Kaljuuntuva, keskivartalolihava "teen mitä haluan" -asenteella. Miksi ei naisille kelpaa?

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä hupaisaa kun 50-70-vuotiaat papparaiset hakevat 25 vuotta itseään nuorempaa puolisoa. KUKA nuori nainen on kiinnostunut suttuisen näköisistä, luultavasti pahoista potenssiongelmista j päihderiippuvuudesta kärsivästä ryppykaluisesta ukosta jonka vähintään yks vaimo on jo pihalle heittänyt? Yöks. Eri juttu jos nämä olis jotain miljardöörejä, sit jotenkin ahneuden nimissä ymmärtäisi mutta eivät ne ole. Pikemminkin päinvastoin.

Vanhremmat miehet voivat opettaa nuoremmille naisille, mitä on rakastaa ja olla rakastettu.

Synnyttänyt sinkkunainen on automaattisesti korkeintaan 3/10.

Ylipainoinen sinkkunainen on automaattisesti korkeintaan 5/10.

Hoikka sinkkumies on automaattisesti vähintään 7/10.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 41v mies ja näin ajatusleikkinä, jos joutuisin sinkuksi niin aikalailla viimeinen ajatus olisi lähteä etsimään parisuhdetta. Nuorempaa naista en halua, koska ovat erilaisessa elämänvaiheessa. Sitten taas oman ikäisistä naisista todella moni alkaa olla ulkoisesti ei haluttavis, että ei kiitos. Tavallinen nätti ja hoikka nainen kyllä ulkoisesti kelpaisi. Ikänsä huomioiden. On se omakin naamani alkanut menemään huonompaan. Näin se menee. Ei tässä kaunistuta. Luonnekin ja muut olosuhteet naisella pitäisi olla sellainet, että hänen kanssa sopisi olla sovussa ja rennosti ilman draamaa. Koen, että aika vaikeaa olisi löytää. Parempi olisi käyttää aikansa ja elämänsä johonkin muuhun.

Tämä oli kuin minun kynästä. Olin kahdessa pitkässä suhteessa ikävuosina 20-40. Erosin 41v ja nyt eletty muutama vuosi sinkkuna. Kyllä rima on noussut niin korkealle että pitäisi olla todellinen helmi, että enää ottaisin palloa jalkaan. Toisaalta ei olisi edes enää aikaa parisuhteelle kun on niin paljon kaikkea kivaa tekemistä. Vauva-arki ja ruuhkavuodet on nähty ja eletty. Ei ole ikävä.

Nyt voi viettää mökillä aikaa niin paljon kuin haluaa, eikä siitä tule hellasäröä. On aikaa entisöidä kopitonta traktoria ja kunnostaa moottoripyörää autotallissa. Näitä ei voinut ennen tehdä ollenkaan. Kaikki äijäjutut oli parisuhteen takia pannassa.

Tavallinen ja hoikka, omaa silmää miellyttävä omanikäinen nainen.

Parikymppisenä 80% naisista olisi osunut tähän.

Nyt nelikymppisenä 10%. Ja ne naiset ovat entisiä hyvännäköisiä mimmejä joille minä en kelpaisi, koska en olisi samalla tasolla kuin heidän exänsä. Ovat siis sinkkuina mieluummin kuin pariutuvat keskivertomiehen kanssa.

Vaikka itse nyt tässä sanonkin niin olen hyvännäköinen nelikymppinen nainen. Kyllä tiedän erottuvani vertaisryhmässä edukseni. Itse olen aina päätynyt yhteen sellaisten miesten kanssa jotka ovat olleet sen ulkonäön perässä ja suhde on lopulta jäänyt tosi pinnalliseksi. Ei mua koskaan muunlaiset miehet ole lähestyneetkään kuin ne ulkonäöstä kiinnostuneet. Kuitenkin minussa on paljon muitakin puolia kuin ulkonäkö. Paljon annettavaakin parisuhteeseen. Mua harmittaa kun yhä ja edelleen se on vain se ulkonäkö jonka vuoksi musta kiinnostutaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaljuuntuva, keskivartalolihava "teen mitä haluan" -asenteella. Miksi ei naisille kelpaa?

Moni hoikka liikunnallinen perusinsinöörikin on naisille liian tylsä mieheksi.

Vierailija kirjoitti:

Synnyttänyt sinkkunainen on automaattisesti korkeintaan 3/10.

Ylipainoinen sinkkunainen on automaattisesti korkeintaan 5/10.

Hoikka sinkkumies on automaattisesti vähintään 7/10.

Sovinistinen sinkkumies on automaattisesti korkeintaan 0/10.

Naisten parhaat pariutumisvuodet ovat nuorena; lapset on tekemättä ja mahdollisuus perustaa perhe miehen kanssa, hiukset ovat pitkät, kauniit ja paksut, nuorekkuus ja energisyys, hoikka vartalo ja hyvä iho.

Kun ikää on 40+, hiukset ovat ohentuneet, iho alkaa roikkua, ylipainoa on kertynyt, lapset vielä pyörii kotona haittaamassa treffeille menoa, energisyys ja iloisuus vaihtunut väsyneeseen mielialaan. Samanikäisillä miehillä on testosteronitasot laskeneet, eli ei enää samalla tavalla tunne senkään puolesta vetoa naisia kohtaan. On jo kokemusta parisuhteesta ja sen haittapuolista. Tietenkään eivät ole enää samalla innolla teihin tutustumassa kuin 20 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä hupaisaa kun 50-70-vuotiaat papparaiset hakevat 25 vuotta itseään nuorempaa puolisoa. KUKA nuori nainen on kiinnostunut suttuisen näköisistä, luultavasti pahoista potenssiongelmista j päihderiippuvuudesta kärsivästä ryppykaluisesta ukosta jonka vähintään yks vaimo on jo pihalle heittänyt? Yöks. Eri juttu jos nämä olis jotain miljardöörejä, sit jotenkin ahneuden nimissä ymmärtäisi mutta eivät ne ole. Pikemminkin päinvastoin.

Vanhremmat miehet voivat opettaa nuoremmille naisille, mitä on rakastaa ja olla rakastettu.

Just sitähän ne ei opeta. Vaan että tärkeintä naisessa on sileä iho ja painoindeksi. Ja panemaan päästääkseen ollaan valmiita hyväksymään käytöstä mitä nuoremmat miehet ei hyväksy.

50+miehet haluavat vain pitää hauskaa eivät halua mitään velvollisuuksia. Heille sopii samankaltainen tuuliviiri kuin itsekin ovat. Paitsi mies tiiraa nuorempia naisia vaikka menisi ikäisensä kanssa naimisiin. Heillä on jatkuva etsintä päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstamiehen draaman kaari:

Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.

Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.

Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.

Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.

Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.

Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.

Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.

Kommentoisin noita "sosiaalisia taitoja".

Aika tyypillisesti naisen sosiaaliset taidot ovat sitä että nainen viihtyy kun miehet viihdyttävät. Naisen taidot rajoittuvat siihen että hän osaa kikattaa kun mies kertoo hauskoja juttuja.

Miehinä suurin osa parikymppisistä naisista olisi täysiä lapasia. Ei todellakaan onnistuisi rohkea lähestyminen kun ei saisikaan heti positiivista huomiota tisseillä/perseellä, ei onnistuisi porukan viihdyttäminen (ei onnistu nytkään, porukan hauskuuttaja on 99% tapauksista joku miehistä), ei uskallettaisi edes lähteä sinne baariin kun saatu huomio olisi lähtökohtaisesti +-0 vähän keskivertoa nätimmällekin.

Tuosta on kirjakin, kun naistoimittaja kokeili elämää miehenä. Kiitos maskuliinisen ulkonäön ja luonteen, täydestä meni. Se tuli shokkina miten tyly miesten maailma on. Kuinka paljon tulee kylmää olkapäätä ja kuinka näkymätön tavallinen mies on. Testi päättyi masennukseen ja mielisairaalaan pakkohoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Synnyttänyt sinkkunainen on automaattisesti korkeintaan 3/10.

Ylipainoinen sinkkunainen on automaattisesti korkeintaan 5/10.

Hoikka sinkkumies on automaattisesti vähintään 7/10.

No tämähän selittääkin sen, miksi maa on pullollaan hoikkia naisettomia miehiä. Ymmärrän hyvin, miksi moni mies käy h*orissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 41v mies ja näin ajatusleikkinä, jos joutuisin sinkuksi niin aikalailla viimeinen ajatus olisi lähteä etsimään parisuhdetta. Nuorempaa naista en halua, koska ovat erilaisessa elämänvaiheessa. Sitten taas oman ikäisistä naisista todella moni alkaa olla ulkoisesti ei haluttavis, että ei kiitos. Tavallinen nätti ja hoikka nainen kyllä ulkoisesti kelpaisi. Ikänsä huomioiden. On se omakin naamani alkanut menemään huonompaan. Näin se menee. Ei tässä kaunistuta. Luonnekin ja muut olosuhteet naisella pitäisi olla sellainet, että hänen kanssa sopisi olla sovussa ja rennosti ilman draamaa. Koen, että aika vaikeaa olisi löytää. Parempi olisi käyttää aikansa ja elämänsä johonkin muuhun.

Tämä oli kuin minun kynästä. Olin kahdessa pitkässä suhteessa ikävuosina 20-40. Erosin 41v ja nyt eletty muutama vuosi sinkkuna. Kyllä rima on noussut niin korkealle että pitäisi olla todellinen helmi, että enää ottaisin palloa jalkaan. Toisaalta ei olisi edes enää aikaa parisuhteelle kun on niin paljon kaikkea kivaa tekemistä. Vauva-arki ja ruuhkavuodet on nähty ja eletty. Ei ole ikävä.

Nyt voi viettää mökillä aikaa niin paljon kuin haluaa, eikä siitä tule hellasäröä. On aikaa entisöidä kopitonta traktoria ja kunnostaa moottoripyörää autotallissa. Näitä ei voinut ennen tehdä ollenkaan. Kaikki äijäjutut oli parisuhteen takia pannassa.

Tavallinen ja hoikka, omaa silmää miellyttävä omanikäinen nainen.

Parikymppisenä 80% naisista olisi osunut tähän.

Nyt nelikymppisenä 10%. Ja ne naiset ovat entisiä hyvännäköisiä mimmejä joille minä en kelpaisi, koska en olisi samalla tasolla kuin heidän exänsä. Ovat siis sinkkuina mieluummin kuin pariutuvat keskivertomiehen kanssa.

Vaikka itse nyt tässä sanonkin niin olen hyvännäköinen nelikymppinen nainen. Kyllä tiedän erottuvani vertaisryhmässä edukseni. Itse olen aina päätynyt yhteen sellaisten miesten kanssa jotka ovat olleet sen ulkonäön perässä ja suhde on lopulta jäänyt tosi pinnalliseksi. Ei mua koskaan muunlaiset miehet ole lähestyneetkään kuin ne ulkonäöstä kiinnostuneet. Kuitenkin minussa on paljon muitakin puolia kuin ulkonäkö. Paljon annettavaakin parisuhteeseen. Mua harmittaa kun yhä ja edelleen se on vain se ulkonäkö jonka vuoksi musta kiinnostutaan.

Ymmärrän tuon.

Mutta väitän että sinulla on ulkonäkörima miehille. Ei käy rumat tai tavikset, vaan pitää olla suurin piirtein samaa tasoa. Annat positiivisia signaaleja miehille jotka ovat "samanlaisia", komeita ja tietävät sen.

Ne ei-pinnalliset saattavat tajuta jo ruumiinkielestä että no chance.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä hupaisaa kun 50-70-vuotiaat papparaiset hakevat 25 vuotta itseään nuorempaa puolisoa. KUKA nuori nainen on kiinnostunut suttuisen näköisistä, luultavasti pahoista potenssiongelmista j päihderiippuvuudesta kärsivästä ryppykaluisesta ukosta jonka vähintään yks vaimo on jo pihalle heittänyt? Yöks. Eri juttu jos nämä olis jotain miljardöörejä, sit jotenkin ahneuden nimissä ymmärtäisi mutta eivät ne ole. Pikemminkin päinvastoin.

Ja eivät ne miljonääritkään kiinnostaisi. Nuoremmat naiset haluavat kokea oikean rakastumisen ja rakkauden, harrastaa seksiä haluamansa ihmisen kanssa ja elää sellaisen miehen kanssa, johon oikeasti tuntevat vetoa ja jonka kanssa on kiva olla. Ei se miehen ostovaimona toimiminen houkuttele. Tavallinen keskiluokkainen elämä riittää valtaosalle, ja jos vaihtoehtona on rikas elämä epämieluisan miehen kanssa tai vaatimaton peruselämä oikeasti kiinnostavan ja kiihottavan miehen kanssa, niin kyllä kaikki valitsevat jälkimmäisen. Ei Suomen kaltaisessa maassa ole mitään syytä juosta rahan perässä kaiken muun uhraten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstamiehen draaman kaari:

Teininä itketään miksi ei tulla hakemaan kotoa.

Parikymppisenä itketään kun naisilla on sosiaalinen elämä eivätkä huoli lapasta ilman sosiaalisia taitoja.

Kolmekymppisenä julistetaan ettei halutakaan niitä naisia joilla on ollut normaali elämä parikymppisenä, vaikkei kyllä saataiskaan.

Nelikymppisenä tyrmistytään siitä ettei ole tarjolla lapsetonta neitsyttä enää edes teoriassa.

Viiskymppisenä ruvetaan jankkaamaan siitä että naiselle sopii 20 vuotta vanhempi kumppani.

Kuuskymppisenä kuollaan päihteisiin.

Naiset eivät tule koskaan ymmärtämään miten keskiverto miehellekin edes sen yhden naisen löytäminen on työn ja tuskan takana, monet jäävät silti tahtomattaan yksin. Kaltaisesi muita "parempi" ihminen vaan leimaa jostain tuntemattomasta syystä kaikki naisettomat miehet sellaisiksi, kuten sinä kuvasit.

Kommentoisin noita "sosiaalisia taitoja".

Aika tyypillisesti naisen sosiaaliset taidot ovat sitä että nainen viihtyy kun miehet viihdyttävät. Naisen taidot rajoittuvat siihen että hän osaa kikattaa kun mies kertoo hauskoja juttuja.

Miehinä suurin osa parikymppisistä naisista olisi täysiä lapasia. Ei todellakaan onnistuisi rohkea lähestyminen kun ei saisikaan heti positiivista huomiota tisseillä/perseellä, ei onnistuisi porukan viihdyttäminen (ei onnistu nytkään, porukan hauskuuttaja on 99% tapauksista joku miehistä), ei uskallettaisi edes lähteä sinne baariin kun saatu huomio olisi lähtökohtaisesti +-0 vähän keskivertoa nätimmällekin.

Tuosta on kirjakin, kun naistoimittaja kokeili elämää miehenä. Kiitos maskuliinisen ulkonäön ja luonteen, täydestä meni. Se tuli shokkina miten tyly miesten maailma on. Kuinka paljon tulee kylmää olkapäätä ja kuinka näkymätön tavallinen mies on. Testi päättyi masennukseen ja mielisairaalaan pakkohoitoon.

On tehnyt itsemurhan:

https://www.eviemagazine.com/post/woman-pretended-to-be-a-man-dies-assi…

Ap on täysin väärässä väittämissään, paitsi viimeisessä.

"+40 vuotiaiden, korkeakoulutettujen, kaupunkilaisten sinkkunaisten markkina-arvo on lähellä nollaa."

Jos tuossa iässä vielä kuvittelee korkeakoulutuksen olevan jotenkin merkityksellistä parisuhteen kannalta, niin ei kiitos. Kuvitellaan, että sillä korkeakoulutuksella on jokin arvo, jolla ansaitaan hyvin toimeentuleva menestyvä mies, joka mahdollistaa elintason josta nainen haaveilee.

Mies haluaa parisuhteessa helppoa yhdessäoloa, seksuaalista kemiaa ja yhdessä tekemistä. Sama varallisuustaso plussaa, mutta koulutushan ei sitä takaa, kuten ei myöskään älyllistä yhteensopivuutta.

Itse olen hyvin toimeentuleva, hyväkuntoinen ja älykäs mies, mutta korkeakoulutuksen mainitseminen on punainen vaate treffisovelluksessa. Olen seurustellut matalammin koulutetun älykkään naisen kanssa ja useamman korkeakoulutetun kanssa. Suhtautumisessa toisiin ihmisiin ensimmäinen oli ylivoimaisesti mukavin ja hänestä olisin vaimon halunnut, mutta hänelle en lopulta riittänyt. Tyhmin tapailukumppanini oli muuten korkeakoulutettu. Oli siis aivan seinätyhmä ja en yksinkertaisesti pystynyt etenemään hänen kanssaan yhtään mihinkään.