Olin uskottuna miehenä pesänjaossa, jossa vainajalla jäi vain haisevat kalsarit. Miten pitää elää, että ei jää mitään perittäväksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei isältänikään paljoa jäänyt vaikka ikänsä töissä kävi, hänen ja äitini asunto  oli jo aikojen alusta vaan äitini nimissä kun se oli ostettu rahoilla mitkä äitini sai edellisen asuntonsa myynnistä joka oli hänen ja heillä oli avioehto. Isältäni ei jäänyt siis juuri mitään kuin pari tonnia tilille rahaa josta vielä käydään riitaa jatkossa oikeudessä sisarpuoleni kanssa joten nekin vähät rahat menee sitten asianajajalle, mitään ei jää :(

Miksi riitelet parista tonnista? Eikö olisi helpompaa vaan luovuttaa? 

Itse en riitele vaan sisarpuoleni ei hyväksy isäni testamenttia jolla minä saisin tuosta vähäisestä parista tonnista enemmän, voisin vaikka sopia asian sisarpuoleni kanssa että summa jaettaisiin tasan, nyt siitä vähäisestä rahasta ei jää mitään.

Ja en ihan ymmärrä miksi sisarpuoleni haluaa tuosta vähäisestä summasta riidellä, en siis hänen kanssa eläessäni ole ollut tekemisissä joten en tunne kyseistä ihmistä, ehkä hän luulee että olen jotenkin varoissani ikäni töitä tehneenä vaikka todellisuudessa minullakaan ei ole mitään omaisuutta ja avomieheni omistaa talomme ja itselläni on 20eur tilillä, en tiedä mistä taion edes rahat asianajaja kustannuksiin perintöriidassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei isältänikään paljoa jäänyt vaikka ikänsä töissä kävi, hänen ja äitini asunto  oli jo aikojen alusta vaan äitini nimissä kun se oli ostettu rahoilla mitkä äitini sai edellisen asuntonsa myynnistä joka oli hänen ja heillä oli avioehto. Isältäni ei jäänyt siis juuri mitään kuin pari tonnia tilille rahaa josta vielä käydään riitaa jatkossa oikeudessä sisarpuoleni kanssa joten nekin vähät rahat menee sitten asianajajalle, mitään ei jää :(

Miksi riitelet parista tonnista? Eikö olisi helpompaa vaan luovuttaa? 

Itse en riitele vaan sisarpuoleni ei hyväksy isäni testamenttia jolla minä saisin tuosta vähäisestä parista tonnista enemmän, voisin vaikka sopia asian sisarpuoleni kanssa että summa jaettaisiin tasan, nyt siitä vähäisestä rahasta ei jää mitään.

Ja en ihan ymmärrä miksi sisarpuoleni haluaa tuosta vähäisestä summasta riidellä, en siis hänen kanssa eläessäni ole ollut tekemisissä joten en tunne kyseistä ihmistä, ehkä hän luulee että olen jotenkin varoissani ikäni töitä tehneenä vaikka todellisuudessa minullakaan ei ole mitään omaisuutta ja avomieheni omistaa talomme ja itselläni on 20eur tilillä, en tiedä mistä taion edes rahat asianajaja kustannuksiin perintöriidassa.

No miksi et luovu riitelystä, jos ei ole edes rahaa asianajanan kustannuksiin? Helpommalla pääset sitten, kun lopetat koko riitelyn. Miksi sinä haluat riidellä vähäisestä summasta? 

Miksi pitäs kellekään mitään jättää kuoleman jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Jotkut eivät osaa rahaa käsitellä. Näin se vain on.

Tai sitten niin, että todella tajuavat, mikä on rahan tarkoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei isältänikään paljoa jäänyt vaikka ikänsä töissä kävi, hänen ja äitini asunto  oli jo aikojen alusta vaan äitini nimissä kun se oli ostettu rahoilla mitkä äitini sai edellisen asuntonsa myynnistä joka oli hänen ja heillä oli avioehto. Isältäni ei jäänyt siis juuri mitään kuin pari tonnia tilille rahaa josta vielä käydään riitaa jatkossa oikeudessä sisarpuoleni kanssa joten nekin vähät rahat menee sitten asianajajalle, mitään ei jää :(

Miksi riitelet parista tonnista? Eikö olisi helpompaa vaan luovuttaa? 

Itse en riitele vaan sisarpuoleni ei hyväksy isäni testamenttia jolla minä saisin tuosta vähäisestä parista tonnista enemmän, voisin vaikka sopia asian sisarpuoleni kanssa että summa jaettaisiin tasan, nyt siitä vähäisestä rahasta ei jää mitään.

Ja en ihan ymmärrä miksi sisarpuoleni haluaa tuosta vähäisestä summasta riidellä, en siis hänen kanssa eläessäni ole ollut tekemisissä joten en tunne kyseistä ihmistä, ehkä hän luulee että olen jotenkin varoissani ikäni töitä tehneenä vaikka todellisuudessa minullakaan ei ole mitään omaisuutta ja avomieheni omistaa talomme ja itselläni on 20eur tilillä, en tiedä mistä taion edes rahat asianajaja kustannuksiin perintöriidassa.

No miksi et luovu riitelystä, jos ei ole edes rahaa asianajanan kustannuksiin? Helpommalla pääset sitten, kun lopetat koko riitelyn. Miksi sinä haluat riidellä vähäisestä summasta? 

Siis sisarpuoleni haastaa testamentin saajan eli minut oikeuteen niin mitä minä voin tehdä siinä tilanteessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei isältänikään paljoa jäänyt vaikka ikänsä töissä kävi, hänen ja äitini asunto  oli jo aikojen alusta vaan äitini nimissä kun se oli ostettu rahoilla mitkä äitini sai edellisen asuntonsa myynnistä joka oli hänen ja heillä oli avioehto. Isältäni ei jäänyt siis juuri mitään kuin pari tonnia tilille rahaa josta vielä käydään riitaa jatkossa oikeudessä sisarpuoleni kanssa joten nekin vähät rahat menee sitten asianajajalle, mitään ei jää :(

Miksi riitelet parista tonnista? Eikö olisi helpompaa vaan luovuttaa? 

Itse en riitele vaan sisarpuoleni ei hyväksy isäni testamenttia jolla minä saisin tuosta vähäisestä parista tonnista enemmän, voisin vaikka sopia asian sisarpuoleni kanssa että summa jaettaisiin tasan, nyt siitä vähäisestä rahasta ei jää mitään.

Ja en ihan ymmärrä miksi sisarpuoleni haluaa tuosta vähäisestä summasta riidellä, en siis hänen kanssa eläessäni ole ollut tekemisissä joten en tunne kyseistä ihmistä, ehkä hän luulee että olen jotenkin varoissani ikäni töitä tehneenä vaikka todellisuudessa minullakaan ei ole mitään omaisuutta ja avomieheni omistaa talomme ja itselläni on 20eur tilillä, en tiedä mistä taion edes rahat asianajaja kustannuksiin perintöriidassa.

No miksi et luovu riitelystä, jos ei ole edes rahaa asianajanan kustannuksiin? Helpommalla pääset sitten, kun lopetat koko riitelyn. Miksi sinä haluat riidellä vähäisestä summasta? 

Siis sisarpuoleni haastaa testamentin saajan eli minut oikeuteen niin mitä minä voin tehdä siinä tilanteessa?

Tarjoat sopuratkaisua? Minä en lähtisi oikeuteen muutaman tonnin takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, vanhempani elivät niin, että lahjoittivat jo eläessään kaiken omaisuutensa meille lapsille. Osan pienissä erissä, osan isompana könttänä, jolloin maksoimme pienen lahjaveron.

Perittävää jäi molemmilta ne haisevat kalsarit ja vähän rahaa tilillä.

Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi. Nyt teemme vaimoni kanssa samaa oman omaisuutemme suhteen. Lapset omistavat jo suuren osan kiinteistöistämme ja metsistämme. Loputkin on tarkoitus siirtää heidän nimiinsä mikäli elonpäiviä riittää.

Minusta on inhottavaa, että verottajan takia joutuu tekemään noin.

Mikä siinä on inhottavaa? Pelkästään fiksua hoitaa asiat ennen kuolemaansa.

Se on inhottavaa, että on pakko temppuilla omaisuudella, jotta verot vähenee.

En haluaisi antaa mitään etukäteen, mutta verotuksen takia täytyy.

Perintövero pitää poistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei isältänikään paljoa jäänyt vaikka ikänsä töissä kävi, hänen ja äitini asunto  oli jo aikojen alusta vaan äitini nimissä kun se oli ostettu rahoilla mitkä äitini sai edellisen asuntonsa myynnistä joka oli hänen ja heillä oli avioehto. Isältäni ei jäänyt siis juuri mitään kuin pari tonnia tilille rahaa josta vielä käydään riitaa jatkossa oikeudessä sisarpuoleni kanssa joten nekin vähät rahat menee sitten asianajajalle, mitään ei jää :(

Miksi riitelet parista tonnista? Eikö olisi helpompaa vaan luovuttaa? 

Itse en riitele vaan sisarpuoleni ei hyväksy isäni testamenttia jolla minä saisin tuosta vähäisestä parista tonnista enemmän, voisin vaikka sopia asian sisarpuoleni kanssa että summa jaettaisiin tasan, nyt siitä vähäisestä rahasta ei jää mitään.

Ja en ihan ymmärrä miksi sisarpuoleni haluaa tuosta vähäisestä summasta riidellä, en siis hänen kanssa eläessäni ole ollut tekemisissä joten en tunne kyseistä ihmistä, ehkä hän luulee että olen jotenkin varoissani ikäni töitä tehneenä vaikka todellisuudessa minullakaan ei ole mitään omaisuutta ja avomieheni omistaa talomme ja itselläni on 20eur tilillä, en tiedä mistä taion edes rahat asianajaja kustannuksiin perintöriidassa.

No miksi et luovu riitelystä, jos ei ole edes rahaa asianajanan kustannuksiin? Helpommalla pääset sitten, kun lopetat koko riitelyn. Miksi sinä haluat riidellä vähäisestä summasta? 

Siis sisarpuoleni haastaa testamentin saajan eli minut oikeuteen niin mitä minä voin tehdä siinä tilanteessa?

Tarjoat sopuratkaisua? Minä en lähtisi oikeuteen muutaman tonnin takia. 

Miten se sopuratkaisu tehdään kun en ole ikinä ollut sisarpuoleeni missään yhteydessä? Perunkirjoittaja on hoitanut kuolinpesän asioita. En edes tiedä sisarpuoleni puhelinnumeroa, eli kuitenkin joutuisin asianajajan palkkaamaan tuota sopuratkaisuakin varten? toki mielelläni tarjoaisin sopuratkaisun, mielestäni naurettavaa riidellä muutamasta tonnista josta ei jää mitään asianajana palkkion jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tavoite elämässä on jättää mahdollisimman paljon ahneelle perikunnalle?

Jep jep, Urpo Kangas on sanonut että jokaisen tulee itse käyttää kaikki rahat ja omaisuua, ei kannata jättää mitään perikunnille.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen joka käyttää omaisuutensa omaan hyvinvointiinsa. En tule säästämään mitään vain siksi, että veljenlapset (ei omia lapsia) saisivat perintöä, vaan aion taata omaisuudellani itselleni hyvän loppuelämän.

Täällä lähes sama, mutta perintö menee testamentilla miehen sisarentyttärelle (meillä ei lapsia, eikä myöskään minun sisaruksillani ole lapsia). Ja tyttökin on toivottavasti päälle nelikymppinen jo kun perinnön aika tulee. Kyllä me omaisuutemme itsemme käytetään ensisijaisesti. Tyttö saa mitä jäljelle jää. Ja kun katsoo mihin Suomi on menossa niin mitään ei välttämättä jää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä pienituloisia raatajia on paljon. Ei tuonut opiskelukaan hyviä tuloja eikä varmaa työpaikkaa.

Kädestä suuhun elän ja eläkkeellä tilanne pahenee entisestään. Ei varaa silmälaseihin eikä hammashoitoon. Hautausrahat yritän säästää.

Miksi? Kyllä ihminen aina haudataan. Testamenttaa ruumiisi lääketieteelle ja käytä rahasi rilleihin.

Ruumiinluovutustestamentit eivät välttämättä toteudu, joten ei kannata laskea sen varaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei isältänikään paljoa jäänyt vaikka ikänsä töissä kävi, hänen ja äitini asunto  oli jo aikojen alusta vaan äitini nimissä kun se oli ostettu rahoilla mitkä äitini sai edellisen asuntonsa myynnistä joka oli hänen ja heillä oli avioehto. Isältäni ei jäänyt siis juuri mitään kuin pari tonnia tilille rahaa josta vielä käydään riitaa jatkossa oikeudessä sisarpuoleni kanssa joten nekin vähät rahat menee sitten asianajajalle, mitään ei jää :(

Miksi riitelet parista tonnista? Eikö olisi helpompaa vaan luovuttaa? 

Itse en riitele vaan sisarpuoleni ei hyväksy isäni testamenttia jolla minä saisin tuosta vähäisestä parista tonnista enemmän, voisin vaikka sopia asian sisarpuoleni kanssa että summa jaettaisiin tasan, nyt siitä vähäisestä rahasta ei jää mitään.

Ja en ihan ymmärrä miksi sisarpuoleni haluaa tuosta vähäisestä summasta riidellä, en siis hänen kanssa eläessäni ole ollut tekemisissä joten en tunne kyseistä ihmistä, ehkä hän luulee että olen jotenkin varoissani ikäni töitä tehneenä vaikka todellisuudessa minullakaan ei ole mitään omaisuutta ja avomieheni omistaa talomme ja itselläni on 20eur tilillä, en tiedä mistä taion edes rahat asianajaja kustannuksiin perintöriidassa.

No miksi et luovu riitelystä, jos ei ole edes rahaa asianajanan kustannuksiin? Helpommalla pääset sitten, kun lopetat koko riitelyn. Miksi sinä haluat riidellä vähäisestä summasta? 

Siis sisarpuoleni haastaa testamentin saajan eli minut oikeuteen niin mitä minä voin tehdä siinä tilanteessa?

Tarjoat sopuratkaisua? Minä en lähtisi oikeuteen muutaman tonnin takia. 

Miten se sopuratkaisu tehdään kun en ole ikinä ollut sisarpuoleeni missään yhteydessä? Perunkirjoittaja on hoitanut kuolinpesän asioita. En edes tiedä sisarpuoleni puhelinnumeroa, eli kuitenkin joutuisin asianajajan palkkaamaan tuota sopuratkaisuakin varten? toki mielelläni tarjoaisin sopuratkaisun, mielestäni naurettavaa riidellä muutamasta tonnista josta ei jää mitään asianajana palkkion jälkeen.

Eikö sinne oikeuteen voi mennä ilman asianajajaa?  Säästyis nekin rahat sitten. Eikö todellakaan mistään löydy sisarpuolen yhteystietoja? Eikö voi sanoa  ennen istunnon alkamista siinä ovella, että hei pidä vaan rahat ja jätetään nämä käräjät väliin, jos niitä yhteystietoja ei löydy? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei isältänikään paljoa jäänyt vaikka ikänsä töissä kävi, hänen ja äitini asunto  oli jo aikojen alusta vaan äitini nimissä kun se oli ostettu rahoilla mitkä äitini sai edellisen asuntonsa myynnistä joka oli hänen ja heillä oli avioehto. Isältäni ei jäänyt siis juuri mitään kuin pari tonnia tilille rahaa josta vielä käydään riitaa jatkossa oikeudessä sisarpuoleni kanssa joten nekin vähät rahat menee sitten asianajajalle, mitään ei jää :(

Miksi riitelet parista tonnista? Eikö olisi helpompaa vaan luovuttaa? 

Itse en riitele vaan sisarpuoleni ei hyväksy isäni testamenttia jolla minä saisin tuosta vähäisestä parista tonnista enemmän, voisin vaikka sopia asian sisarpuoleni kanssa että summa jaettaisiin tasan, nyt siitä vähäisestä rahasta ei jää mitään.

Voit viestittää sille sisarpuolellesi, että hävinnyt maksaa oikeudenkäyntikulut.

Jos siis sinun hyväksesi tehty testamentti on tehty oikein, täyttää laki- ja muotoasiat.

Vierailija kirjoitti:

Itse en riitele vaan sisarpuoleni ei hyväksy isäni testamenttia jolla minä saisin tuosta vähäisestä parista tonnista enemmän, voisin vaikka sopia asian sisarpuoleni kanssa että summa jaettaisiin tasan, nyt siitä vähäisestä rahasta ei jää mitään.

No jos oikeasti haluat sopia, niin annat sisarellesi samantien lahjakirjalla summan, jolla rahat menee tasan. Jos summa on pieni, niin ei tule siskolle edes lahjaveroa. Lahjakirjassa ehtona pitää olla, että sisko lopettaa testamentin riitauttamisen.