Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Siis millainen ihminen haikailee takaisin menneille vuosikymmenille, joillekkin -60, -70, -80 tai -90-luvulle ja miksi? Onko ne aivan pimeitä? :D
08.07.2023 |
Eikö elämä ollu tuolloin aivan v**un tylsää? Mitä tekemistä sillon ees oli? Ei ollut somea, eikä tuolloin aikaisemmilla vuosikymmenillä ees nettiä eikä kännyköitäkään! Ei ollut Youtube, Netflixiä eikä suoratoistopalveluja. Jos TV oli, niin se oli mustavalkoinen, niistä tuli joku yks tai kaks kanavaa ja joitain yhtä ja samaa ohjelmaa. No ehkä joskus ysärillä oli jo värit TV:ssä ja vähän enempi kanavia ja ohjelmia, mutta kun oon kattonu, miltä silloin näytti, niin olihan se ankeeta nykyiseen verrattuna.
Mulla ainakin olis niin tylsää, etten vois ees kuvitella, millaista se olisi elää tuollaisessa. Silti kuulen mua paljon vanhemmilta ihmisiltä, että ne haluais noihin aikoihin takas! Miks ihmeessä?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
En usko kovinkaan monen haikailevan sellaisenaan paluutan menneesseen (esim. monista teknologioista harva olisi valmis tosipaikassa luopumaan), mutta halutaan menneistä ajoista omasta mielestä ne hyvät puolet. Oli se sitten yhteiskunnan ilmapiiri, lainsäädäntö, demografiaan liittyvät muutokset jne. Joillekin kyseessä voi olla triviaalimmat asiat, kuten muoti- tai musiikkitrendit.
Toisaalta kun teknologiasta puhutaan, niin vaikka somen voi nähdä hyödyllisenä venttiilinä ylimääräisten höyryjen päästelyyn, niin tarvitsemmeko oikeasti sitä vai lisääkö se lopulta pahoinvointia yhteiskunnassa? Eikä kysymys ole vain poliittisten leirien kuplautuminen ja niistä toisilleen öyhöttävät aikuiset, vaan esim. lapsille tulee entistä enemmän paineita vertailla itseään muihin eri somekanavien kautta, lisäten heillä itsetuntoon liittyviä ongelmia.
Somessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on se, että saa tietoa ja ideoita esim. Ruuanlaittoon ja käsitöihin.Voi pitää yhteyttä 24/7 ihmisiin, jotka ovat maapallon toisella puolella. On mahdollisuus seurata ihmisten elämää muualla maailmassa. Yhteydet mahdollistaa etätyötä ja etäkokoukset. Ei tarvitse fyysisesti matkustaa. Viihdettä on tarjolla 24/7.
Kääntöpuoli on tuo kuplautuminen. Algoritmi näyttää sinulle vain sellaista sisältöä, mitä aatteellisesti kannatat. Sitten möyhötät asioista vain samanmielisten kanssa.
Toinen ongelma on se, että helposti jää roikkumaan someen ja itse tekee oikeasti vähemmän . Voi myös tulla paineita olla tietynlainen tai tuntee huonommuutta kun katsoo toisten kiiltokuvanomaista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 80- luku oli monessa mielessä hyvää aikaa.
Eikä ollut työttömiä. Ei ainakaan lähipiirissä.
Ihmiset myös ottivat töitä vastaan eikä siinä nirsoiltu.Onneksi nykyään ihmiset ajattelevat jotain. Vanhempien sukupolvi on ollut zombeja ja silloin ei kyseenalaistettu mitään, edes hyvinvointia voiko töissä hyvin tai vaihtoehtojen haku.
No tulihan se viikon vitsi vihdoinkin.
Vierailija kirjoitti:
Nuorisokulttuuri ja muukin oli yhtenäisempää. Suosikki-lehti toi yhteenkuuluvuuden tunnetta omaan sukupolveen ja aikuiset eli omassa maailmassaan. Se yhteinen huuma Titanic-elokuvan aikoihin oli mieleenpainuvaa, ei enää ole sellaista yhteistä hypetystä. Musiikki oli iloista ja energistä. Koulut olivat pieniä, meidän koulussa oli yhteensä 30 oppilasta ja yhtään ketään ei kiusattu. Opettajia kunnioitettiin. Meillä oli elinvoimaisia nuorisoseuroja joissa oli nuorten bileitä lauantaisin. Aikuiset oli turvallisia ja ennen kaikkea aikuisia, eivätkä tunkeneet nuorten juttuihin ja trendeihin. Nyt jotkut 4-kymppiset tinzetkin vielä ketkuttaa persettään tiktokissa ja jopa toimittajatkin käyttää nuorisoslangia. Onko nuorilla mitään omaa?
Jep. Nykyään liki kaikki musiikki on vollotusta menetetyn tai saavuttamattoman rakkauden perään, tai vaihtoehtoisesti jotain höpö-höpö-höpötystä biitin päälle siitä, kuinka kovia sitä nyt ollankin ja saadaa fyffee ja valtavan kokoista äässii ja ajellaan rolssilla. Kauheeta kuunneltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 80- luku oli monessa mielessä hyvää aikaa.
Eikä ollut työttömiä. Ei ainakaan lähipiirissä.
Ihmiset myös ottivat töitä vastaan eikä siinä nirsoiltu.Onneksi nykyään ihmiset ajattelevat jotain. Vanhempien sukupolvi on ollut zombeja ja silloin ei kyseenalaistettu mitään, edes hyvinvointia voiko töissä hyvin tai vaihtoehtojen haku.
Vanhempien sukupolvi suhtautui skeptisesti kaikkeen ylhäältä saneltuun ja se opetettiin myös lapsille, "älä niele purematta mitään".
Silloin lampaat olivat pellolla kasvattamassa villaa.
Silloin se kaikkein hitainkin ihminen oli supernero, kun verrataan häntä nykyisen nuorison ajatusmaailmaan, jota ei ole.
Pari syytä.
60-luvulla oli paras musiikki ja 90-luvulla oli netti ilman somea. Lisäksi myös hyvää musiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan kaipaa. Wolt ja tinder on taivaan lahjoja. Ei juuri tarvitse poistua kotoa kun saa ruokaa ja seuraa todella helposti.
Välillä on hauskaa jutella suomalaisen jöröjukkien kanssa ja tilata perinteistä grilliruokaa.
Useammin sitten valita etninen mies tyydyttämään fyysiset tarpeet ja tilailla ihanan tulista kebabia tai runsaan mehukkaita pizzoja.
Alue: Aihe vapaa
Silloin osattiin elää oikeaa elämää eikä some elämää eikä silloin ahdistuttu joka vastoinkäymisestä ja haasteesta vaikka kaikkia ei saanut tarjottimella valmiiksi tuotuna niin kuin nykyajan puhelin zombeille