Työhakemuksessa mättää joku, miksi en pääse koskaan haastatteluun???

1.1.2003-1.2.2005 Kukkakauppa Tulppaani...

2.2.2005-28.2.2006 äitiyslomalla

1.3.2006- Timon kukkatukku...

Vierailija:

2003-2005 Kukkakauppa Tulppaani...

2006 Timon kukkatukku...

Ja lapsi olisi syntynyt vuonna 2005.

Näinhän ei jää aukkoja, muttei myöskään kerro koko totuuttaa siitä, että on ollut töissä Kukkakauppa Tulppaanissa vain alkuvuoteen asti ja aloittanut Timon kukkatukussa kevät-talvella 2006.

63:

CV:ssä TÄYTYY mainita tällainen siinä yhteydessä kun listaa työpaikkansa, ettei siihen jää aukkoja.

-61-

merkitä, molemmat oikein

2002-2005 Kukkakauppa Tulppaani

2006-2007 Mikon Kukkatukku



tai ne päivämäärät (joka oli aikaisemmina inoa oikea tapa merkitä)



itse laitan joskus näin:

marraskuu 2002- helmikuu 2005 ect



Minusta äitiysloma kannattaa mainita vain jos käy niin että muuten näyttää siltä, että ihmisen työelämässä olemisessa tai opiskeluvauhdissa on jokin kummallinen tauko! Tällöin rekrytoija voi alkaa miettiä, onko tyypillä esim. jonkinlainen terveys (esim. mielenterveys)ongelma, josta ei halua kertoa ja jonka takia ei pysty olemaan töissä kuin pätkittäin.

No joo, toivottavasti tärppää, mutta jos ei, niin onpahan ainakin saanut todella hyviä vinkkejä vastaisuuden varalle.



T:Se joka on kysellyt kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Vierailija:

Empä muuten itsekän ole miettinyt tätä aikaisemmin mutta eihän siihen mitään aukkoa jää. Työsuhde on jatkunut koko ajan, myös äitiysloman ajan.

kuten sitä ei saa työnantaja mainita työtodistuksessakaan. Se ei kuulu työnantajalle, eihän raskauteen, lastenhoitoon yms. liittyviä kysymyksiä saa esittää haastattelussaan, ellei se olennaisesti liity työn suorittamiseen (esim. vaarallisten kemikaalien yms käsittely raskausaikana).



CV:ssä voi mainita esim. sivilisäädyn kohdalla naimisissa, x lasta.

Vierailija:

1.3.2006- Timon kukkatukku...

2.2.2005-28.2.2006 äitiyslomalla

1.1.2003-1.2.2005 Kukkakauppa Tulppaani...

jo siitä minkä aiemmin olin tehny... siltikään ei pääse haastatteluun. Suomi on niin nurkkakuntainen takapajula. Itsellä sihteerin at ja osastosiht. lisätutkinto, atk-taidot todella hyvät jne. Ei toivoakaan. Lapset murkkuikäisiä eli ikääkin on jo yli 30. Sijaisuuksia sijaisuuksien perään... ainoa mistä töitä saanut on vuokrafirmat huonolla palkalla.... =(

että kertoo todella kovasta ammattitaidon puutteesta ja on firman häpeä, jos eivät lukea hakemuksia edes jollain tasolla läpi - siellähän jää mitä suuremmalla todennäköisyydellä hyviä tapauksia huomaamatta. Ja edelleen, se on rekrytoijan tehtävä hoitaa hommansa oikein ja ammattitaitoisesti MIHIN EI KUULU hakemuksen pituuden perusteella arvostelu. TÄYSIN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ asiattomuutta. Voin kuvitella että näin toimitaan vain pikkufirmassa jossa ei ole oikeita HR-ihmisiä.

Ja siis lukenut varmaan 1000 hakemusta. Kaikki työhakemukset ovat yleensä hyvin samankaltaisia, aikaisempi kokemus ja positiivisuus luo minuun eniten vaikutusta. Toimistoalalle haettaessa on tärkeää, että hakemus on hyvin kirjoitettu.

Tärkeää on kertoa hakemuksessa ensimmäisenä, miksi haet paikkaa. Sen jälkeen erittäin lyhyt kertomus siitä, mitä olet saanut edellisissä työpaikoissa aikaan. Lopuksi voit sanoa muutaman sanan itsestäsi. Itsekin panostasin hyvään CV:n.



TÄRKEINTÄ: on soittaa työpaikkaan ja kysellä työstä. keksi etukäteen kaikenlaisia kysymyksiä, miten teillä tämä ja tämä. Valtiolle hakiessasi voit kysyä suoraan, että haluatteko todella uuden ihmisen vai onko joku jo hoitanut tätä hommaa. Osoita siinä jo ammattitaitosi ja kerro omasta historiastasi todella asiallisesti. Mun kokemus sekä rekrytoijana että työnhakijana on se, että aina kun olen soittanut työpaikasta ja kysynyt -- aina on tullut kutsu haastatteluun. Itse olen pyytänyt haastettluun lähestulkoon aina niitä ihmisiä, jotka on soittaneet.