Taloyhtiölainoissa kytevät riskit alkavat näkyä tilastoissa, maksuvaikeudet lisääntyneet selvästi

https://www.hs.fi/talous/art-2000009701605.html

Tästä varoitettiin jo vuosia sitten: asuntokaupan yhteydessä myönnettävät suuret yhtiölainat, joissa on vielä vuosien lyhennysvapaa tulevat aiheuttamaan ongelmia.

Liian suuriin taloyhtiölainoihin sortuneiden velallisten kauhutarinoita on kuultu viime kuukausina tiedotusvälineissä, HS:ssäkin heinäkuun alussa. Nyt ilmiö näkyy jo myös viranomaisten tilastoissa maksujen viivästymisinä ja maksujoustojen kasvuna.

Enintään viiden vuoden ikäisten taloyhtiölainojen maksuvaikeuksien määrä on tuplaantunut viime kesästä. Ongelmalainojen määrä on euromääräisesti yhä pieni, mutta nopea kasvu herättää huolta.

Uusien asuntojen kaupassa on ollut jo vuosia käytäntö, että 6070 prosenttia asunnon ostohinnasta rahoitetaan taloyhtiön nimiin kirjatulla lainalla. Vajaat kymmenen vuotta sitten näihin lainoihin alettiin yleisesti sopia heti alkuun 35 vuoden lyhennysvapaa.

Rakennusyhtiöt pystyivät näin kiertämään asuntolainojen myöntämiseen liittyvää sääntelyä. Asunnon ostohinta ja lainan hoitokustannukset saatiin näyttämään huomattavasti todellista pienemmiltä, mikä vauhditti asuntokauppaa. Asunnon ostajan maksukykyä ei myöskään tarvinnut arvioida.

Pankkien on pitänyt punnita tarkkaan asuntolainan ottajan maksukyky esimerkiksi niin sanotulla stressitestillä, jossa katsottiin riittävätkö rahat, jos lainan korko olisi kuusi prosenttia ja pituus 25 vuotta.

Taloyhtiölainoja stressitestit eivät kuitenkaan koskeneet. Jos ostaja pystyi maksamaan asunnon kauppahinnan säästöillään ja taloyhtiölainalla, kukaan ei arvioinut ostajan maksukykyä käytännössä lainkaan.

Monelle ostajalle näyttäisi jääneen hämäräksi myös lyhennysvapaan merkitys. Asuntoja markkinoitiin valmistumishetken rahoitusvastikkeen määrällä, joka sisälsi vain yhtiölainan korot. Lyhennysvapaan päätyttyä ja korkojen noustua rahoitusvastikkeen määrä on voinut moninkertaistua.

Näin kävi esimerkiksi HS:n haastattelemalla Tealla, jonka 270000 euron suuruisen yhtiölainan rahoitusvastike on lähes viisinkertaistumassa 22002400 euroon kuukaudessa.

Tealla ei ole vakinaista työpaikkaa ja keikkatöistä saatavat tulot eivät riitä kasvaneiden lainakulujen maksamiseen. Pankeista hänelle ei olisikaan näin suurta lainaa myönnetty.

Finanssivalvonnan osastopäällikön Samu Kurrin mukaan tilanteen tekee erityisen haavoittuvaiseksi se, että monissa asunnoissa lyhennysvapaiden päättyminen osuu samaan aikaan korkojen erittäin voimakkaan nousun kanssa. Kävi siis juuri niin kuin vuosia varoiteltiin.

Myös asuntokauppa on aika lailla jäissä. Uuden asunnon myyminen ainakaan voitolla voi siis olla vaikeaa.