Voi että meinas mennä hermo teineihin lomalla. Matka maksanut 800 € per teini

Vierailija kirjoitti:

Meidän perhe rakastaa matkailua. Valitettavasti tällaisena vain keskituloisena perheenä meillä on varaa kahden viikon ulkomaanmatkaan vain noin joka kolmas vuosi. Asumme hotelleissa, ajelemme vuokra-autolla ympäri maata, osallistumme erilaisille retkille, kierrämme museot ja nähtävyydet ja vesipuistot, uimme ja syömme ravintoloissa. Suunnittelemme matkan tarkoin etukäteen, jokainen saa ehdottaa matkakohteesta käyntipaikkoja, jotka haluaa nähdä. Esim. lapselle tärkeää on nähdä lelukauppoja ja laivoja. Valitsen kohdemaat sitä silmällä pitäen, että se tukisi myös lasten koulunkäyntiä.

Kännykät jäävät hotellihuoneeseen, Tiktokia ja Youtubea ehtii katsoa illalla ennen nukkumaanmenoa. Minulla on kännykkä mukana Google Mapsin takia.

Taidat nyt puhua hieman pienemmistä lapsista. Teinit harvemmin haluaa lelukauppoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Meidän perheen eksyjä on eksynyt melkein joka ulkomaanmatkalle ehkä jotain 14-vuotiaaksi asti, jolloin teki katoamistemppunsa jo täysin harkiten. Siinä kivasti karaistuu, kun on eksynyt (lue, häipynyt omille teilleen, kun muiden tiet ei jaksaneet kiinnostaa) joka mantereella 2-vuotiaasta lähtien. On kyllä sen verran katu-uskottava tyyppi muutenkin, että ollaan joskus todettu hänen häivyttyä taas takavasemmalle jossain museossa tai vesipuistossa, että eipä kidnappaaja tiedä minkälaisen tyypin on napannut, jos siis on jäänyt satimeen.

No nyt oli valkoroskaiset kehuskelut :D Apua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Se että sinä olet hieman erityistyyppi ja olet eksynyt, ei tarkoita että kaikille käy niin. Meillä kuljetaan koko perhe yhdessä ja toisista huolta pitäen.

No ei onneksi käykään kaikille. Ei se kuitenkaan kovin harvinaista ole. Se on jopa melko yleistä. Sinulle huolenpito sitten tarkoittaa varmaan sitä että olet sitonut lapset kiinni itseesi kun olet kerran niin varma ettei kukaan voi eksyä joukosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Se että sinä olet hieman erityistyyppi ja olet eksynyt, ei tarkoita että kaikille käy niin. Meillä kuljetaan koko perhe yhdessä ja toisista huolta pitäen.

No ei onneksi käykään kaikille. Ei se kuitenkaan kovin harvinaista ole. Se on jopa melko yleistä. Sinulle huolenpito sitten tarkoittaa varmaan sitä että olet sitonut lapset kiinni itseesi kun olet kerran niin varma ettei kukaan voi eksyä joukosta?

Me vietämme yhdessä aikaa lomalla eikä kukaan lähde yksin harhailemaan. Ollaan myös matkustettu hieman eksoottisemmissa paikoissa kun joku Malaga ja Alanya eikä lapset koskaan ole mihinkään eksyneet vaikkei puhelimia ole. Mites ennen kännyköitä toimittiin? Perheet vain erkani lomilla eikä kukaan koskaan enää löytänyt toisiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän perhe rakastaa matkailua. Valitettavasti tällaisena vain keskituloisena perheenä meillä on varaa kahden viikon ulkomaanmatkaan vain noin joka kolmas vuosi. Asumme hotelleissa, ajelemme vuokra-autolla ympäri maata, osallistumme erilaisille retkille, kierrämme museot ja nähtävyydet ja vesipuistot, uimme ja syömme ravintoloissa. Suunnittelemme matkan tarkoin etukäteen, jokainen saa ehdottaa matkakohteesta käyntipaikkoja, jotka haluaa nähdä. Esim. lapselle tärkeää on nähdä lelukauppoja ja laivoja. Valitsen kohdemaat sitä silmällä pitäen, että se tukisi myös lasten koulunkäyntiä.

Kännykät jäävät hotellihuoneeseen, Tiktokia ja Youtubea ehtii katsoa illalla ennen nukkumaanmenoa. Minulla on kännykkä mukana Google Mapsin takia.

Taidat nyt puhua hieman pienemmistä lapsista. Teinit harvemmin haluaa lelukauppoihin.

Meillä 12-vuotias on keräillyt vuosia tiettyä lelusarjaa. Sitten on häntä vanhempi lapsi.

Kohdemaat ja nähtävyydet sisältävät paikkoja, joista on koulussa puhuttu esim. uskonnon ja historian tunneilla. Tämmöisissä käymme kotimaassakin. Kun uskonnossa oli puhe ortodokseista ja luostareista, teimme viikonloppumatkan Heinävedelle Uuteen-Valamoon.

Lapset ovat ihan itse joutuneet myös hoitamaan asiansa vierailla kielillä siitä asti, kun niitä on alettu koulussa oppia, vaikka kyse olisi ollut vain jätskin tilaamisesta. Minä saatan kääntää lapselle kysymykset, mutta hän saa itse pohtia, miten vastaa. Rohkaisee kommunikoimaan, vaikka kielitaito olisikin vajaa.

Teinit tarttee kulttuuria,kännykät ja some tyhmistää.Jazzia,klasaria ja kaunokirrjallisuutta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Meidän perheen eksyjä on eksynyt melkein joka ulkomaanmatkalle ehkä jotain 14-vuotiaaksi asti, jolloin teki katoamistemppunsa jo täysin harkiten. Siinä kivasti karaistuu, kun on eksynyt (lue, häipynyt omille teilleen, kun muiden tiet ei jaksaneet kiinnostaa) joka mantereella 2-vuotiaasta lähtien. On kyllä sen verran katu-uskottava tyyppi muutenkin, että ollaan joskus todettu hänen häivyttyä taas takavasemmalle jossain museossa tai vesipuistossa, että eipä kidnappaaja tiedä minkälaisen tyypin on napannut, jos siis on jäänyt satimeen.

No nyt oli valkoroskaiset kehuskelut :D Apua

Juu, ei ihan osunut. Meillä vanhemmilla on kuusi korkeakoulututkintoa, joista korkein tohtori. :) Ei se tee ihmislasta immuuniksi eksyilytendenssille. Ja naurettiin tuolle lapselle vuosikaudet, koska vaihtoehto oli itkeä. Tosin kun jätkä palaili kuitenkin aina itse reissuiltaan, vaikka mamma oli juossut huolesta harmaana ympäri pitäjää häntä etsimässä, ajan oloon siihen tottui. Eli ei se eksyminen nyt aina niin vaarallista ole, voi mennä lomaseikkailuna sellaiselle lapselle, joka siitä tykkää. Täytyy tosin sanoa, että vähän itseänikin hämmensi, kun kyseinen lapsonen katosi huvipuistossa ehkä 5-vuotiaana (juu, oli jallittanut veljensä, joka vahti) ja kun muutaman tunnin päästä löysin hänet huvipuiston valvomosta, niin vartija totesi, että kivaa seuraa tämä lapsi, kun yleensä nämä eksyneet ovat ihan hädissään. Ja tälläkin kertaa lapsi oli siis itse lopulta tarpeeksi seikkailtuaan mennyt jonkun laitteenhoitajan puheille, että mistäs teillä kadonneet lapset noudetaan...

Mutta asiaan, teinit nyt on täysin tuulella käyviä. Yhtenä päivänä kaikki on mahtavaa, toisena ei kelpaa mikään, ei siitä kannata mieltään pahoittaa. Kukin tekee matkoilla mitä parhaaksi näkee.

jarna kirjoitti:

Teinit tarttee kulttuuria,kännykät ja some tyhmistää.Jazzia,klasaria ja kaunokirrjallisuutta!

Muinaiskreikkalaiset jumalanpalvelukset ovat myös kuuminta hottia.

Kuka niistä on tuollaisia kasvattanut?

Meillä on vain yksi lapsi, muttei koskaan ole ollut tuollaista ongelmaa. Siitä asti kun lapsi on ollut vähänkin sen ikäinen, että pystyy ilmaisemaan mielipiteensä, ollaan tehty matkakohteista päätös koko perheen kesken. Matkakohde on siis aina ollut kaikkien hyväksymä ja silloin kun lapsi oli pienempi, tietenkin otettiin hänet huomioon matkan suunnittelussa ja vähintään yksi päivä on vietetty sellaisessa kohteessa, mihin on menty ensisijaisesti lapsen toiveesta.

Kertaakaan ei ole ollut sellaista, että teini olisi jäänyt hotellihuoneeseen möllöttämään. Minä sen sijaan olen jäänyt möllöttämään hotellihuoneeseen, kun isä ja tytär ovat lähteneet johonkin museoon, josta en itse ole jaksanut innostua. 

Kannattaa ne perheen yhteiset reissut suunnitella yhdessä etukäteen, niin että kaikilla on mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äidin ulosanti on tuo...

No mikäs siinä on vikana? Täähän on keskustelupalsta ja sen mukaan kirjoitetaan.

Kolmen pisteen kåyttäjä varmaan muisteli nuoruuttaan 70-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Meidän perheen eksyjä on eksynyt melkein joka ulkomaanmatkalle ehkä jotain 14-vuotiaaksi asti, jolloin teki katoamistemppunsa jo täysin harkiten. Siinä kivasti karaistuu, kun on eksynyt (lue, häipynyt omille teilleen, kun muiden tiet ei jaksaneet kiinnostaa) joka mantereella 2-vuotiaasta lähtien. On kyllä sen verran katu-uskottava tyyppi muutenkin, että ollaan joskus todettu hänen häivyttyä taas takavasemmalle jossain museossa tai vesipuistossa, että eipä kidnappaaja tiedä minkälaisen tyypin on napannut, jos siis on jäänyt satimeen.

No nyt oli valkoroskaiset kehuskelut :D Apua

Juu, ei ihan osunut. Meillä vanhemmilla on kuusi korkeakoulututkintoa, joista korkein tohtori. :) Ei se tee ihmislasta immuuniksi eksyilytendenssille. Ja naurettiin tuolle lapselle vuosikaudet, koska vaihtoehto oli itkeä. Tosin kun jätkä palaili kuitenkin aina itse reissuiltaan, vaikka mamma oli juossut huolesta harmaana ympäri pitäjää häntä etsimässä, ajan oloon siihen tottui. Eli ei se eksyminen nyt aina niin vaarallista ole, voi mennä lomaseikkailuna sellaiselle lapselle, joka siitä tykkää. Täytyy tosin sanoa, että vähän itseänikin hämmensi, kun kyseinen lapsonen katosi huvipuistossa ehkä 5-vuotiaana (juu, oli jallittanut veljensä, joka vahti) ja kun muutaman tunnin päästä löysin hänet huvipuiston valvomosta, niin vartija totesi, että kivaa seuraa tämä lapsi, kun yleensä nämä eksyneet ovat ihan hädissään. Ja tälläkin kertaa lapsi oli siis itse lopulta tarpeeksi seikkailtuaan mennyt jonkun laitteenhoitajan puheille, että mistäs teillä kadonneet lapset noudetaan...

Mutta asiaan, teinit nyt on täysin tuulella käyviä. Yhtenä päivänä kaikki on mahtavaa, toisena ei kelpaa mikään, ei siitä kannata mieltään pahoittaa. Kukin tekee matkoilla mitä parhaaksi näkee.

Eihän se valkoroskaisuutta poista vaikka tutkintoja olisi kuinka paljon. Esim te olette todiste siitä. Ja ette kovin välkkyjäkään kun lapset jatkuvasti hukassa.

Väitinkö niin?

Eikö ole hienoa, tässä näet oman kasvatuksesi tuloksen.

Olisiko kannattanut asettaa rajoja aikoinaan?

Opettaa ruutuaikaa.

No nyt sitten vaan, enjoy 😆

Teinit tai tarkemmin lapset tarttee myös kuria....säännöt joita noudatetaan.....somet pois kun siellä ei ole älyllistä sisältöä....eikä se elämä ole sille ruudussa tänäpäivänäkään eikä tule ikinä olemaan,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö jo suunnitellessa kysynyt, mitä tehdään!

Jos vaihtoehtona on maata hotellin uima-altaalla tai tuijottaa netistä juttuja, en yhtään ihmettele!

Haaskasit rahasi, oisit vieny puuhamaahan tai lintsille, saman ois ajanu

Olihan heillä oikein opastettu kierroskin, joten ei ollut pelkkää altaalla makailua tarjolla.

Kenen mielestä parasta ajanvietettä teini-ikäiselle on joku OPASTETTU KIERROS? En tiedä ketään teiniä, joka nauttisi mistään tuollaisesta.

Kun on sellaisia paikkoja, mihin ei ilman opasta edes päästetä. Voi olla joku luola tai historiallinen nähtävyys, jossa on sallittua kulkea vain tietyissä paikoissa, ja silloin mennään kiltisti oppaan perässä ihan turvallisuussyistäkin. Kuka tahansa teini, joka on maailmasta ja historiasta kiinnostunut, nauttii siitä, että pääsee näkemään uusia paikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Meidän perheen eksyjä on eksynyt melkein joka ulkomaanmatkalle ehkä jotain 14-vuotiaaksi asti, jolloin teki katoamistemppunsa jo täysin harkiten. Siinä kivasti karaistuu, kun on eksynyt (lue, häipynyt omille teilleen, kun muiden tiet ei jaksaneet kiinnostaa) joka mantereella 2-vuotiaasta lähtien. On kyllä sen verran katu-uskottava tyyppi muutenkin, että ollaan joskus todettu hänen häivyttyä taas takavasemmalle jossain museossa tai vesipuistossa, että eipä kidnappaaja tiedä minkälaisen tyypin on napannut, jos siis on jäänyt satimeen.

No nyt oli valkoroskaiset kehuskelut :D Apua

Juu, ei ihan osunut. Meillä vanhemmilla on kuusi korkeakoulututkintoa, joista korkein tohtori. :) Ei se tee ihmislasta immuuniksi eksyilytendenssille. Ja naurettiin tuolle lapselle vuosikaudet, koska vaihtoehto oli itkeä. Tosin kun jätkä palaili kuitenkin aina itse reissuiltaan, vaikka mamma oli juossut huolesta harmaana ympäri pitäjää häntä etsimässä, ajan oloon siihen tottui. Eli ei se eksyminen nyt aina niin vaarallista ole, voi mennä lomaseikkailuna sellaiselle lapselle, joka siitä tykkää. Täytyy tosin sanoa, että vähän itseänikin hämmensi, kun kyseinen lapsonen katosi huvipuistossa ehkä 5-vuotiaana (juu, oli jallittanut veljensä, joka vahti) ja kun muutaman tunnin päästä löysin hänet huvipuiston valvomosta, niin vartija totesi, että kivaa seuraa tämä lapsi, kun yleensä nämä eksyneet ovat ihan hädissään. Ja tälläkin kertaa lapsi oli siis itse lopulta tarpeeksi seikkailtuaan mennyt jonkun laitteenhoitajan puheille, että mistäs teillä kadonneet lapset noudetaan...

Mutta asiaan, teinit nyt on täysin tuulella käyviä. Yhtenä päivänä kaikki on mahtavaa, toisena ei kelpaa mikään, ei siitä kannata mieltään pahoittaa. Kukin tekee matkoilla mitä parhaaksi näkee.

Eihän se valkoroskaisuutta poista vaikka tutkintoja olisi kuinka paljon. Esim te olette todiste siitä. Ja ette kovin välkkyjäkään kun lapset jatkuvasti hukassa.

Väitinkö niin?

Etkö osaa lukea? Korkeakoulutettu ja vaikka mitä!

Miksi olet hankkinut lapsia, jos suhtautumisesi on tämä? Etkö ymmärtänyt, että lapsista kasvaa TEINEJÄ? Idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Se että sinä olet hieman erityistyyppi ja olet eksynyt, ei tarkoita että kaikille käy niin. Meillä kuljetaan koko perhe yhdessä ja toisista huolta pitäen.

No ei onneksi käykään kaikille. Ei se kuitenkaan kovin harvinaista ole. Se on jopa melko yleistä. Sinulle huolenpito sitten tarkoittaa varmaan sitä että olet sitonut lapset kiinni itseesi kun olet kerran niin varma ettei kukaan voi eksyä joukosta?

Me vietämme yhdessä aikaa lomalla eikä kukaan lähde yksin harhailemaan. Ollaan myös matkustettu hieman eksoottisemmissa paikoissa kun joku Malaga ja Alanya eikä lapset koskaan ole mihinkään eksyneet vaikkei puhelimia ole. Mites ennen kännyköitä toimittiin? Perheet vain erkani lomilla eikä kukaan koskaan enää löytänyt toisiaan?

Löytäminen on hitaampaa ja vaikeampaa ilman puhelimia. Ja on turvattomampi olo jos ei tarvittaessa pysty saamaan perheenjäseniään helposti kiinni.

Luulisi tämän olevan aika itsestään selvää? Ihmettelen ettei sinulle ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, meillä jää kyllä lapsilta puhelimet Suomeen kun lähdetään ulkomaille

Kuulostaapa turvalliselta

Mitä tarkoitat? -eri

No esim. joku voi eksyä. Olen itsekin vahingossa lapsena eksynyt vanhempieni seurasta ulkomailla. Kieltä osaamattomana tilanne oli todella ikävä. Olisi kännykkä ollut tarpeen.

Meidän perheen eksyjä on eksynyt melkein joka ulkomaanmatkalle ehkä jotain 14-vuotiaaksi asti, jolloin teki katoamistemppunsa jo täysin harkiten. Siinä kivasti karaistuu, kun on eksynyt (lue, häipynyt omille teilleen, kun muiden tiet ei jaksaneet kiinnostaa) joka mantereella 2-vuotiaasta lähtien. On kyllä sen verran katu-uskottava tyyppi muutenkin, että ollaan joskus todettu hänen häivyttyä taas takavasemmalle jossain museossa tai vesipuistossa, että eipä kidnappaaja tiedä minkälaisen tyypin on napannut, jos siis on jäänyt satimeen.

No nyt oli valkoroskaiset kehuskelut :D Apua

Juu, ei ihan osunut. Meillä vanhemmilla on kuusi korkeakoulututkintoa, joista korkein tohtori. :) Ei se tee ihmislasta immuuniksi eksyilytendenssille. Ja naurettiin tuolle lapselle vuosikaudet, koska vaihtoehto oli itkeä. Tosin kun jätkä palaili kuitenkin aina itse reissuiltaan, vaikka mamma oli juossut huolesta harmaana ympäri pitäjää häntä etsimässä, ajan oloon siihen tottui. Eli ei se eksyminen nyt aina niin vaarallista ole, voi mennä lomaseikkailuna sellaiselle lapselle, joka siitä tykkää. Täytyy tosin sanoa, että vähän itseänikin hämmensi, kun kyseinen lapsonen katosi huvipuistossa ehkä 5-vuotiaana (juu, oli jallittanut veljensä, joka vahti) ja kun muutaman tunnin päästä löysin hänet huvipuiston valvomosta, niin vartija totesi, että kivaa seuraa tämä lapsi, kun yleensä nämä eksyneet ovat ihan hädissään. Ja tälläkin kertaa lapsi oli siis itse lopulta tarpeeksi seikkailtuaan mennyt jonkun laitteenhoitajan puheille, että mistäs teillä kadonneet lapset noudetaan...

Mutta asiaan, teinit nyt on täysin tuulella käyviä. Yhtenä päivänä kaikki on mahtavaa, toisena ei kelpaa mikään, ei siitä kannata mieltään pahoittaa. Kukin tekee matkoilla mitä parhaaksi näkee.

Eihän se valkoroskaisuutta poista vaikka tutkintoja olisi kuinka paljon. Esim te olette todiste siitä. Ja ette kovin välkkyjäkään kun lapset jatkuvasti hukassa.

Väitinkö niin?

Etkö osaa lukea? Korkeakoulutettu ja vaikka mitä!

Ohareista oharein... Ihan itse kuvittelet ilmeisesti, että korkeakoulututkinnot vaatisivat erityistä välkkyyttä, mutta kyllä ne monessa tapauksessa eliminoivat totaalisen "valkoroskaidentiteetin", tai ainakin se muuttuu koulutuksen myötä hiljalleen ironiseksi.

Miksi et vienyt teinejä ENSIN lomalle (pariksi yöksi hotelliin) täällä Suomessa? Olisit voinut katsoa, miten he käyttäytyvät. Istuvatko nenä kiinni älypuhelimessa? Vai ovatko kiinnostuneita lähtemään ulos (museo, teatteri, ravintola, nähtävyyksien kiertely, liikunta)?

Jos kasvatat omista lapsistasi nettiriippuvaisia, ei kannata hämmästyä jos ulkomaanloma menee pilalle. Teinejä kiinnostaa vain nettisurffailu, kun sinä itse lähdet "aktiivisena aikuisena" kokeilemaan surffausta (lainelautailu) ja muita loma-aktiviteetteja.