Lue keskustelun säännöt.
Mun olisi mahdollista saada lapseni hienoon sisäoppilaitokseen
05.07.2023 |
Ulkomaille siis. Eurooppaan. Stipendillä. On varmasti turvallinen ja hyvä, mutta kaukana minusta. Mitä tekisit?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Haluatko kuulla suomalaisäidin ratkaisun USAssa?
Toki, kiitos, muiden kokemukset kiinnostavat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko kuulla suomalaisäidin ratkaisun USAssa?
Toki, kiitos, muiden kokemukset kiinnostavat!
Lapseni valittiin eliitti-matematiikkakouluun joka olisi ollut saman miljoonakaupungin vaikutuspiirissä missä asumme. Vaikka sieltä olisi voinut hyvin tulla kotiin yöksi niin säännöt eivät sallineet.
Punnitsimme puolesta ja vastaan, mieheni joka on sisäoppilaitoksen kasvatti oli enemmän vastaan. Hänen suhteensa vanhempiinsa on etäinen kun eivät olleet läsnä teinivuosina.
Lopulta kiitimme kunniasta ja lapsi on menestynyt erinomaisesti elämässään ja meillä on lämpimät suhteet.
Tämä on jokaisen perheen oma asia, älä välitä siitä mitä ulkopuoliset sanoisivat, sitä sanomista kyllä riittää. Sinä tunnet lapsesi ja tiedät mikä on hänelle paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi epäröit? Äkkiä pois tuollaisen äidin vaikutuspiiristä lapsi parka.
Mitä tarkoitat, minkälaisen analyysin minusta näillä tiedoilla teit?
Pääsisi stipendillä ulkomaille ja sinä yrität estää sen. Olet sairaalloisesti kiinni lapsessasi. Hänen täytyy päästä pois.
Okei, kiitos kommentista, eli suosittelet, että päästän. Ongelma on vain siinä, että suomalaisittain tällainen malli on todella vieras, kuin hylkäisi lapsen.Muualla normaali, ja lapsista huolehditaan toki hyvin.
Yläasteikäiset on kyllä vielä nuoria. Mutta sisäoppilaitoksessahan ne lapset asuu siellä, heistä pidetään huolta eikä heidän tarvitse kokata omia ruokiaan eikä varmaan pestä pyykkiäkään. Suomessakin on Anna Tapion koulu, minne nuoret menee yläasteelle ja kotona käyvät sitten viikonloppuisin.
Lukioikäisenä on jo ihan normaalia mennä opiskelemaan jollekin toiselle paikkakunnalle. Omilta kouluajoiltani muistan pari älykästä tyttöä, jotka saivat stipendit jonnekin USA:han kansainväliseen lukioon. En tiedä oliko ne edes sama lukio vai menivätkö eri paikkoihin. He muuttivat sinne ihan innoissaan ja saivat lukion jälkeen stipendit jatkoon (Harvard ja MIT).
En murehtisi sitä, mitä perheen ulkopuoliset ajattelevat. Tärkeintä on, miten nuori itse kokee asian. Hänellä on ilmeisesti jonkinlaista poikkeuksellista lahjakkuutta? Jos on autisti, niin heillähän murrosikä saattaa olla legendaarisen vaikea. Siis siihen tapaan, että tarvitaan poliisia ja lastensuojelua ja joutuvat jonnekin perhekotiin. Jos teidän nuori on nepsy, niin sitten tarkistaisin onko siellä sisäoppilaitoksessa oikeanlaista osaamista. Nepsyihin ei toimi samat konstit kuin neurotyypillisiin nuoriin.
Vaikka olisi nepsykin, niin jos se sisäoppilaitos on täynnä muita neropatteja, niin se voi silti olla hyvä ympäristö. Ehkä siellä ensimmäistä kertaa törmää toisiin nuoriin, jotka on älyllisesti samalla tasolla.
Jos menee ihan ketuiksi, niin pääseehän sieltä pois! Minusta ainakin kannattaisi yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tätä ole jo mietitty siinä vaiheessa kun stipendiä on haettu? Koulujen kk maksut on kuitenkin vähimmillään 10 000e/kk ja lapsesi täytyy olla jossain huippulahjakas, joten miksi et lähettäisi?
On todellakin mietitty. Rimakauhu äidillä.
Rehellisesti sanoen pelkään ulkopuolisten reaktiota.
Et ole ansainnut lastasi. Olet sylettävä.
Mitä se minulle kuuluu, mitä teidän perheessä tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tätä ole jo mietitty siinä vaiheessa kun stipendiä on haettu? Koulujen kk maksut on kuitenkin vähimmillään 10 000e/kk ja lapsesi täytyy olla jossain huippulahjakas, joten miksi et lähettäisi?
On todellakin mietitty. Rimakauhu äidillä.
Rehellisesti sanoen pelkään ulkopuolisten reaktiota.
Meillä appivanhemmat menivät aivan raiteiltaan, kun kerroin, että lapsi pääsi haluamaansa lukioon. Anoppi oli huolissaan, että voi voi, ettei nyt olisi liian rankkaa se koulu ja stressaisi liikaa. Appiukolta tuli kauhea huudot, että meillä on kylmä koti kun työnnetään lapsi pois ennen aikojaan o_O Lapsi nyt vaan oli yläasteen aikana nörttiytynyt ja hinkui Päivölään ja me ei vastusteltu, vaan oltiin iloisia lapsen puolesta, kun pääsi sinne.
Kaikki muut paitsi appivanhemmat oli lapsen puolesta iloisia. Appivanhemmat nyt muutenkin oli sellaisia, joilta tuli moitteita kaikesta mahdollisesta, joten tavallaan ei ollut yllätys, että lapsen kouluvalintakin aiheutti napinaa.
Ulkopuolisille sanoisin, että nuori on motivoitunut lähtemään ja oli todella innoissaan saadessaan stipendin. Ja tämä on vähän sellainen once in a lifetime mitä ei voi myöhemmin kokeilla uudestaan, että pakko se kortti on nyt katsoa ja toivotaan parasta. Äidin helmoihin pääsee aina takaisin, jos tuntuu ettei pärjää siellä kaukana.
Sinun tehtävä on nyt vaan pysyä lujana ja puolustaa nuoren valintaa ulkopuolisten mahdollisia haukkuja kauhisteluita vastaan. Varmasti valtaosa reagoi ihan hyvin, siis sillä tavalla "vau miten hienoa, on kyllä ainutlaatuinen tilaisuus, mihin kannattaa tarttua vaikka vähän jänskättäisikin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko kuulla suomalaisäidin ratkaisun USAssa?
Toki, kiitos, muiden kokemukset kiinnostavat!
Lapseni valittiin eliitti-matematiikkakouluun joka olisi ollut saman miljoonakaupungin vaikutuspiirissä missä asumme. Vaikka sieltä olisi voinut hyvin tulla kotiin yöksi niin säännöt eivät sallineet.
Punnitsimme puolesta ja vastaan, mieheni joka on sisäoppilaitoksen kasvatti oli enemmän vastaan. Hänen suhteensa vanhempiinsa on etäinen kun eivät olleet läsnä teinivuosina.
Lopulta kiitimme kunniasta ja lapsi on menestynyt erinomaisesti elämässään ja meillä on lämpimät suhteet.
Tämä on jokaisen perheen oma asia, älä välitä siitä mitä ulkopuoliset sanoisivat, sitä sanomista kyllä riittää. Sinä tunnet lapsesi ja tiedät mikä on hänelle paras ratkaisu.
Meidän lapsi kävi lukion sisäoppilaitostyylisesti, kotiin pääsi joka toinen viikonloppu. Mutta kyllä me viestiteltiin ihan aktiivisesti ja pysyttiin mukana lapsen elämässä, vaikka lapsi olikin siellä vähän matkan päässä.
Toki yläasteella ulkomaille meno on ihan eri kuvio kuin lukiolaisen siirtyminen 150 kilometrin päähän. Mutta kai niillä joku netti on siellä kuitenkin, minkä kautta voi jutustella vanhempiensa kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse käynyt lukion sisäoppilaitoksessa ja ihan hyvät välit vanhempiin. Toki se oli vähän myöhemmin kuin yläaste. Päästäisin ehdottomasti.
Kiitos kannustavista kommenteista! Tämä on vain rimakauhua. En voisi tulla esteeksi oikeasti, kun tällaisen mahdollisuuden saa. Vaikka jännittää, paljon enemmän kuin nuorta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kannustavista kommenteista! Tämä on vain rimakauhua. En voisi tulla esteeksi oikeasti, kun tällaisen mahdollisuuden saa. Vaikka jännittää, paljon enemmän kuin nuorta.
Ap:llä ei tunnu olevan minkäänlaista elämänkokemusta.
Niistä on julkaistu kauhukertomuksia, syrjintä ja väkivalta rehottaa niissä, ja jopa siniveriset on saaneet niistä traumoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Sisäoppilaitokset pitäisi kieltää lailla. Lapsi tarvitsee kotia, tuttuutta, tuttua ympäristöä ja vanhempaa. Ja usein tavoitettavissa olevaa vanhempaa. Mitä jos ulkomailla tai oppilaitoksessa tapahtuu rikos lapselle, maailmassa on runsaasti ihmisiä jotka yrittävät kontrolloida ja pakottaa muita. Vanhemman pitää suojella lasta ja nuorta, vaikka nuori itsenäistyy toivottavasti. Ulkomaille kun menee, pitäisi olla vapaa, ei vangittu laitokseen.
Opiskelun ajaksi saa ihan normaalin asunnon kotimaassa tai ulkomailla. Älä tee mitään laitosratkaisuja.
Saivatko kutsun Tylypahkaan?