Mitä mieltä vanhemmista, jotka jättävät 1-vuotiaan viikoiksi hoitoon

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se lasta vahingoittaa. Kauheata jos vanhemmat kokevat syyllisyyttä, mutta syyllisiä ovatkin.

Totta. Vanhemman vika, jos joutuu sairauden tai onnettomuuden takia sairaalaan ja lapsi pitää viedä sen takia viikoiksi hoitoon. Kyllä on hirveitä vanhempia sellaiset, jotka eivät teho-osastollekin ota omaa lastaan mukaansa. 

Bilereissu nyt on hieman eri asia kuin sairastuminen tai onnettomuus.

Ei ole lapsen näkökulmasta. Ja lapsestahan te meuhkaajat olette olevinanne huolisanne. 

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Tietenkin on. Ihan normaalia, että elämässä on muutakin kuin lapsi. 1-vuotiaan vanhemmat voivat jo olla työelämässä äitiysloman jälkeen ja ihan vaikka työmatkakin voi kestää viikon tai kauemminkin. 

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Kaikki ei ole = sinä

Lapsen elämässä voi olla useampikin turvallinen aikuinen, eikä lasta oman egonsa jatkeena pitävä äiti joka kuvittelee, että vain hän ja vain hän tietää mikä on lapselle hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se lasta vahingoittaa. Kauheata jos vanhemmat kokevat syyllisyyttä, mutta syyllisiä ovatkin.

Totta. Vanhemman vika, jos joutuu sairauden tai onnettomuuden takia sairaalaan ja lapsi pitää viedä sen takia viikoiksi hoitoon. Kyllä on hirveitä vanhempia sellaiset, jotka eivät teho-osastollekin ota omaa lastaan mukaansa. 

Sinusta siinä ei ole mitään eroa, että lähteekö viikoksi bilettämään tai joutuuko teholle?

1-vuotias ei tiedä, mikä on sairaala tai mikä on bileloma. Hän tietää vain, että äiti on poissa. Hänelle siinä ei siis ole mitään eroa, onko äiti teholla vai Ibizalla. 

t.eri

Ibiza parempi

T: äiti

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Minäminä-maailmaan tiedoksi. että kaikki äidit eivät ole samanlaisia kuin sinä. Eikä ole tervettä olla noin kiinni lapsessaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ikä kuukausissa = päivät, jonka hän voi olla erossa vanhemmistaan

"vauva voi olla erossa vanhemmistaan yhtä monta tuntia kuin hänellä on ikää kuukausissa ja vartuttuaan yhtä monta yötä kuin hänellä on ikää vuosissa"

Ja huom. vanhemmistaan. Eli molemmista vanhemmistaan, ei äidistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Minäminä-maailmaan tiedoksi. että kaikki äidit eivät ole samanlaisia kuin sinä. Eikä ole tervettä olla noin kiinni lapsessaan. 

On ihan tervettä ja normaalia haluta olla aina lastensa kanssa, tosin ei se kovin tiivis symbioosi välttämättä ole lasten ja perheen kannalta parasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ikä kuukausissa = päivät, jonka hän voi olla erossa vanhemmistaan

"vauva voi olla erossa vanhemmistaan yhtä monta tuntia kuin hänellä on ikää kuukausissa ja vartuttuaan yhtä monta yötä kuin hänellä on ikää vuosissa"

Ja huom. vanhemmistaan. Eli molemmista vanhemmistaan, ei äidistä.

Ja huom. oikeassa elämässä lapsi pärjää ihan hyvin myös jonkun muun turvallisen aikuisen hoivissa. On maita, joissa on ihan normaalia, että pienetkin lapset ovat isovanhempien hoivissa ja vanhemmat töissä mahdollisesti jopa toisessa maassa. Tuo on vain turhaa hysteriaa, että äiti ja isä ovat ainoat mahdolliset hoitajat lapselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Minäminä-maailmaan tiedoksi. että kaikki äidit eivät ole samanlaisia kuin sinä. Eikä ole tervettä olla noin kiinni lapsessaan. 

On ihan tervettä ja normaalia haluta olla aina lastensa kanssa, tosin ei se kovin tiivis symbioosi välttämättä ole lasten ja perheen kannalta parasta.

No ei todellakaan ole. Lapsillakin on oikeus omaan tilaan ja elämään eikä siitä tule mitään, jos äiti on liimautuneena kylkeen 24/7. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Minäminä-maailmaan tiedoksi. että kaikki äidit eivät ole samanlaisia kuin sinä. Eikä ole tervettä olla noin kiinni lapsessaan. 

Niin, lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii senkin että esim vanhemmilla on jotain omaa johon lapsi ei pääse väliin. 

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Eli et ole antanut lapsillesi ja heidän isälleen lainkaan tilaa viettää aikaa ilman, että sinä et ole koko aikaa ohjailemassa ja säätelemässä? Lasten maailmassa pitäisi olla muitakin kuin vain sinä. 

Minulla ei ole enää pieniä lapsia. Eikä ole kokemusta tuollaisesta matkailustakaan. Lapseni ovat olleet  noin 10-vuotiaita, kun ovat olleet ensimmäistä kertaa yötä erossa vanhemmistaan, jollain leirillä tai kaverillaan. Ei vain ole ollut mitään paikkaa, mihin olisivat aikaisemmin menneet.

Nyt kun olen mummo, ei tulisi mieleenkään tarjoutua hoitamaan vauvaa viikoksi. En tajua, miten se on edes mahdollista, kun itsekin olen työelämässä. Viidentoista vuoden päästä en enää ole, mutta jaksaako sitten eläkeläisenä hoitaa vauvoja pitkiä aikoja ilman taukoa. Joku yksi yö tai kaksi yötä vielä menee, mutta viikkoa en ymmärrä. En edes tajua, miten joku kehtaa kysyä sellaista. Tietenkin hätätapaukset olisivat ihan eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ikä kuukausissa = päivät, jonka hän voi olla erossa vanhemmistaan

Vuosissa.

Tää on ihan höpöhöpöjuttu, jolla yritetään syyllistää vanhempia (tyyliin, kun menit tekemään lapsia olet sitten ihan joka ikinen vuorokausi kiinni siinä lapsessa). Esim. me lähdimme häämatkallemme ilman 1-vuotiasta lastamme. Olimme 5pvä reissussa. Lapsi oli sen aikaa mökillä isovanhempiensa kanssa. Vietämme mökillä muutenkin paljon aikaa, ja isovanhemmatkin useimmiten ovat aina siellä silloin, joten paikka ja ihmiset oli lapselle tuttuja. Lapsi on nyt jo kouluikäinen, enkä kyllä ole havainnut, että tuosta olisi ollut mitään seurauksia lapsen suhteen. Reissu sen sijaan oli vanhemmille hieno ja tuossa elämäntilanteessa oikein tervetullut irtiotto.

Ihan hassua ajatella, että lapsi nyt muutamassa päivässä menisi rikki siitä, että on isovanhemmillaan. Eri asia tietysti, jos aletaan puhua useista viikoista. Toki lapsen luonne ja perusturvallisuudentunne varmasti vaikuttaa asiaan (että joku arka ja maailman turvattomaksi tunteva lapsi voi reagoidakin herkemmin).

No nimenomaan tätä kiintymyssuhdeteoriaa tulkitessa vedetään usein mutkat aika suoriksi ja unohdetaan sellainen asia kuin kohtuus kaikessa. Ei se lapsi mene rikki, jos äiti/vanhemmat joskus on pois pidemmän aikaa kun suositellaan, jos on turvallisessa hoidossa ja suhde on muuten kunnossa. Eri asia jos tällaisia reissuja on usein. Riippuu sitten tosi paljon toki lapsesta mikä on hänelle liian usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Minäminä-maailmaan tiedoksi. että kaikki äidit eivät ole samanlaisia kuin sinä. Eikä ole tervettä olla noin kiinni lapsessaan. 

On ihan tervettä ja normaalia haluta olla aina lastensa kanssa, tosin ei se kovin tiivis symbioosi välttämättä ole lasten ja perheen kannalta parasta.

No, ei TO-DEL-LA-KAAN ole. Sitä voidaan jo kutsua äitiyden perveksioksi.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole enää pieniä lapsia. Eikä ole kokemusta tuollaisesta matkailustakaan. Lapseni ovat olleet  noin 10-vuotiaita, kun ovat olleet ensimmäistä kertaa yötä erossa vanhemmistaan, jollain leirillä tai kaverillaan. Ei vain ole ollut mitään paikkaa, mihin olisivat aikaisemmin menneet.

Nyt kun olen mummo, ei tulisi mieleenkään tarjoutua hoitamaan vauvaa viikoksi. En tajua, miten se on edes mahdollista, kun itsekin olen työelämässä. Viidentoista vuoden päästä en enää ole, mutta jaksaako sitten eläkeläisenä hoitaa vauvoja pitkiä aikoja ilman taukoa. Joku yksi yö tai kaksi yötä vielä menee, mutta viikkoa en ymmärrä. En edes tajua, miten joku kehtaa kysyä sellaista. Tietenkin hätätapaukset olisivat ihan eri asia.

Sellaista se on, kun ei pysty näkemään kuin oman napansa, Silloin ei pysty ymmärtämään, että a) kaikki isovanhemmat eivät ole työelämässä (ja jos ovatkin lapsen voi laittaa päivällä päiväkotiin) ja b) kaikki eivät eläkeiässä ole niin raihnaisia ja huonokuntoisia, etteivät pärjäisi lapsen kanssa ja c) hoitaja voi olla muutkin kuin isovanhempi vaikka täti tai kummi tai äidin hyvä ystävä tai ihan kuka vaan luotettava aikuinen.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Minäminä-maailmaan tiedoksi. että kaikki äidit eivät ole samanlaisia kuin sinä. Eikä ole tervettä olla noin kiinni lapsessaan. 

On ihan tervettä ja normaalia haluta olla aina lastensa kanssa, tosin ei se kovin tiivis symbioosi välttämättä ole lasten ja perheen kannalta parasta.

No ei todellakaan ole. Lapsillakin on oikeus omaan tilaan ja elämään eikä siitä tule mitään, jos äiti on liimautuneena kylkeen 24/7. 

Tässä puhuttiin nyt 1-vuotiaista. Ei sen ikäinen tarvitse eroa vanhemmastaan. Jos sama symbioosi jatkuu vielä kouluiässä niin sitten ei enää ole ihan normaalia.

Onko tämä todellinen versio tapahtuneesta vai joku juoru?

Jos todellinen, mielipide lienee selvä. Jos ei oikeasti ole tiedossa hoidon tarkka pituus ja syy henkilöiltä itseltään niin en menisi tuomitsemaan. Taustalla voi olla vaikka mitä sellaista, jota ei puolitutulle kerrota.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan lumihiutale vanhempia "minä, minä, minä, heti nyt"

Voihan takatalvi sun juttuja.

Vaihda levyä ;).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuollaisia oikeasti olemassa? Itse en olisi millään malttanut olla erossa lapsistani edes yhtä päivää.

Minäminä-maailmaan tiedoksi. että kaikki äidit eivät ole samanlaisia kuin sinä. Eikä ole tervettä olla noin kiinni lapsessaan. 

On ihan tervettä ja normaalia haluta olla aina lastensa kanssa, tosin ei se kovin tiivis symbioosi välttämättä ole lasten ja perheen kannalta parasta.

No ei todellakaan ole. Lapsillakin on oikeus omaan tilaan ja elämään eikä siitä tule mitään, jos äiti on liimautuneena kylkeen 24/7. 

Tässä puhuttiin nyt 1-vuotiaista. Ei sen ikäinen tarvitse eroa vanhemmastaan. Jos sama symbioosi jatkuu vielä kouluiässä niin sitten ei enää ole ihan normaalia.

Kyllä 1-vuotiaskin tarvitsee omaa tilaa. Eikä mene rikki, jos onkin välillä vaikka isänsä tai mumminsa tai kumminsa hoivissa. Äiti ei ole lapselle ainut mahdollinen hoitaja. Jos olisi äitinsä menettäneet lapset kuolisivat.