Kuinka paljon muiden ihmisten tunteista pitää välittää?
Olen luonnostaan suht ymmärtäväinen ja empaattinen ihminen, mutta mulla on huono toleranssi sille, että joku purkaa pahaa mieltään olemalla ikävä mua kohtaan. Jouduin työpaikalla tilanteeseen, jossa hyvin ylipainoinen kollega tiuski minulle, koska söin normaalipainoisena (hänen mielestään laihana) suklaata. Sain kuulla hirveää itsesääliä ja piikittelyä, jota en nyt tässä ala sen kummemmin avaamaan, mutta tänään mulla meni hermot. En haukkunut, tiuskaisin vain että lopettaisi omien ongelmiensa purkamisen minuun, ei kiinnosta. Pääsin juttelemaan asiasta esimiehen kanssa, joka ei osannut sanoa muuta kuin että mun pitäisi enemmän ottaa tämän kollegan tunteet huomioon ja miettiä, miten itse puhun.
Meni kyllä tunteisiin tämä episodi, koska tuota mun "laihuuteen" ja syömisiin liittyvää kommentointia on kestänyt jo useamman viikon. Sitten kun kamelin selkä katkesi, niin minä olenkin se ikävä ihminen. Monet kerrat sanoin ystävällisesti, että en halua puhua/kuunnella tällaisia juttuja töissä. :(
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Töissä ollaan asiallisia, sinun tiuskimisesi ei ollut sitä.
Meillä kaltaisesi eristettäisiin aika ripeästi muusta työyhteisöstä, koska kukaan ei halua olla ilkeän työkaverin kanssa missään tekemisissä. Itsesääli ja piikittely muuten eivät ole tiuskimista, sinun maltinmenetyksesi puolestaan sitä oli. Jos menetät hermosi siitä, että joku toteaa sinun syövän suklaata, niin millainen mahdatkaan olla asiakaspalvelussa?
aina kun joku on laiha, niin heti siihen tulee joku läski vinkumaan. menisi juoksulenkille, niinkuin me kaikki muutkin. jonkun pyllerön ulina ei paljoa kiinnosta. ja sinun työpaikalla harrastellaan eristämistä, kun joku on teitä parempi? töissä käydään rahan takia, ei minkään idioottien kaveruuden tähden. itse olin aikoinaan töissä tehtaalla, jossa meitä oli 5 hengen ryhmät. 8-12h päiviä, eikä sanaakaan vaihdettu, jos ei koskenut työasiaa. upea työpaikka, jossa viihdyin 13 vuotta. ja kun pois lähdin, en ole yhtäkään työkaveria tavannut sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tässä on nyt ap tehnyt kärpäsestä härkäsen. Jos se oli vain sellaista huumorilla heitettyä muka vittuilua.
En usko että kukaan normaali järissään oleva ihminen olisi vihainen oikeasti työkaverinsa suklaan syönnistä.
aha, ja montako lihavaa vitsailee suklaasta? ei yksikään.
Vierailija kirjoitti:
Itse joudun usein tölvityksi ja suoranaisesti vidduillaan. En pidä itseäni kummoisena mutta kyllä se nyt vaan niin on että pidemmän päälle en kuuntele mitään sontaa keneltäkään. Eli sanon kyllä sitten kun aika on. Joskus pahastikin.
Omat virheeni myönnän mutta mitään jankkia en jaksa kuunnella.
tätä en ole koskaan ymmärtänyt. jos kerran on pokkaa tulla aukomaan päätänsä, pitää lässyttäjä oitis laittaa seisomaan sanojensa takana. äkkipikainen ja arvaamaton käytös on oikein hauska harrastus. siinäpäs pysyy kanssa-ihmiset varpaillaan koko ajan, ja todella harva uskaltaa sanoa edes päivää. se on se perisuomalainen luonne sellainen. nykyään sitä suorastaan kammoksutaan.
Kollegasi vaikuttaa isolta vauvalta. Ei hänen ylipainonsa muiden vika ole. Sinulla on täysi oikeus syödä mitä haluat.
Mitä kollegasi sanoi suklaan syönnistä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä kollegasi sanoi suklaan syönnistä?
Varmaan kehotti jatkossa popsimaan vaan porkkanoita ettei muille tule paha mieli.
Haistattaisin rehellisesti v***t, jos aikuinen ihminen tulee lässyttämään minun syömisistä.
Itse joudun usein tölvityksi ja suoranaisesti vidduillaan. En pidä itseäni kummoisena mutta kyllä se nyt vaan niin on että pidemmän päälle en kuuntele mitään sontaa keneltäkään. Eli sanon kyllä sitten kun aika on. Joskus pahastikin.
Omat virheeni myönnän mutta mitään jankkia en jaksa kuunnella.