Kuinka teillä tai tutuillanne on alkanut mielenterveydenhäiriöt?

Sanoi kuulleensa huohotusta kävellessään toisinaan. Ihan eka outous oli tuo.

Alkoi käyttäytyä kummallisen oikukkaasti.

Alkoi uskoa, että Jumala on antanut hänelle suuren tehtävän.

Alkoi puhelinkeskusteluissamme esiintyä jollekin kolmannelle ja ottaa siltä neuvoja vastaan.

Sitten Alkoi ajatella, että häntä salakuunnellaan seinien läpi ja puhelimessa ym, koska hän on tärkeä. Sitä jauhoi.

Lopulta joutui pakkohoitoon.

Pääsi hieman parempikuntoisena takaisin, mutta on ollut vuosien aikana jo moneen kertaan pakkohoidossa ja yhä oudommaksi menee.

Tulen ketjuusi häiritsemään, koska itseä mietityttää päivittäin oma tilanne ja mitä minua vaivaa vuodesta toiseen.

Masennusta ja itsetuhoisuutta 15-vuotiaana. Masennus parani kuin seinään ja ystävä huomautteli asiasta paljon. Vuosien ajan ollut alakuloisuutta, ahdistus/masennuskausia silloin tällöin, ne lamaannuttavat. Kestävät keskimäärin 2-3 viikkoa.

Elämästä ei ole aikuisena tullut mitään. Olen sekoillut huolella, pettänyt kumppaniani ilman pelkoa, ollut muutenkin valtavan impulsiivinen.

En ole vieläkään tietoinen mikä vikana vaikka olen eri lääkäreillä käynyt.

Kuvittelin että olen kuin jumala. Mitään pahaa ei minulle voi tapahtua, minä päätän ketä sattuu. Semmoista maniassa.

Valtavalla uupumuksella jonka läpi vaan painettu ja painettu. Univelkaa useamman vuoden ajan ja sen jälkeen useampi valvottu yö. Se katkaisi kameli selän. Takana useampi vaikea asia jota ei pystynyt käsittelemään. Oirehdintaa toistakymmentä vuotta ennen totaalista romahtamista. Tänä päivänä tk-eläkkeelle.

Vuosikymmeniä asiakaspalvelutyötä tehneenä olen alkanut vihata ihmisiä. Mikään ei voita yksinoloa, hiljaisuutta ja rauhaa.

Persujen äänestäminen oli ensimmäinen merkki. Sitten alkoi vauhkota koronarokotteista. Nyt ollaan pisteessä, että uskoo maan olevan litteä ja lentokoneiden levittävän jotain kaasuja ihmisten päälle.

Masennuksena teini-iässä. 28-vuotiaana diagnoosi kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Sai parikymppisestä lähtien useita huumepsykooseja, jopa useita kertoja vuodessa, mutta jatkoi silti erilaisten huumeiden käyttöä. Keski-ikäisenä sitten alkoi käyttäytymään koko ajan omituisemmin ja epäsopivammin. Nykyisin kirjoittaa mm. Facebookissa julkisesti toisella planeetalla elävästä avaruusoliokaveristaan, jolta saa telepaattisesti opetusta todellisesta fysiikasta.

Fyysinen sairaus puoli vuotta, unettomuus, vuorotyö, pakkomuutto, pettymys uuteen asuntoon. Siihen loppui voimat sitten.

Vierailija kirjoitti:

Tulen ketjuusi häiritsemään, koska itseä mietityttää päivittäin oma tilanne ja mitä minua vaivaa vuodesta toiseen.

Masennusta ja itsetuhoisuutta 15-vuotiaana. Masennus parani kuin seinään ja ystävä huomautteli asiasta paljon. Vuosien ajan ollut alakuloisuutta, ahdistus/masennuskausia silloin tällöin, ne lamaannuttavat. Kestävät keskimäärin 2-3 viikkoa.

Elämästä ei ole aikuisena tullut mitään. Olen sekoillut huolella, pettänyt kumppaniani ilman pelkoa, ollut muutenkin valtavan impulsiivinen.

En ole vieläkään tietoinen mikä vikana vaikka olen eri lääkäreillä käynyt.

Minkä ikäinen olet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulen ketjuusi häiritsemään, koska itseä mietityttää päivittäin oma tilanne ja mitä minua vaivaa vuodesta toiseen.

Masennusta ja itsetuhoisuutta 15-vuotiaana. Masennus parani kuin seinään ja ystävä huomautteli asiasta paljon. Vuosien ajan ollut alakuloisuutta, ahdistus/masennuskausia silloin tällöin, ne lamaannuttavat. Kestävät keskimäärin 2-3 viikkoa.

Elämästä ei ole aikuisena tullut mitään. Olen sekoillut huolella, pettänyt kumppaniani ilman pelkoa, ollut muutenkin valtavan impulsiivinen.

En ole vieläkään tietoinen mikä vikana vaikka olen eri lääkäreillä käynyt.

Minkä ikäinen olet?

28v.

Mä oon viimeaikoina saanut pahoja masennuskausia. Masennuslääkkeet eivät ole auttaneet.. apua ei saa..

Vaimo petti. Heitti pihalle. Ja vaimo sairastui.

Mitä sairauksia nämä mainitut ovat?

Kyllähän se aika useasti näkyy niin että ihminen eristäytyy, jos läheinen tekee näin niin varmaan kannattaisi kysyä oikeasti vointeja, ja jättää sellanen ylimääränen teennäisyys pois. 

Vierailija kirjoitti:

Tulen ketjuusi häiritsemään, koska itseä mietityttää päivittäin oma tilanne ja mitä minua vaivaa vuodesta toiseen.

Masennusta ja itsetuhoisuutta 15-vuotiaana. Masennus parani kuin seinään ja ystävä huomautteli asiasta paljon. Vuosien ajan ollut alakuloisuutta, ahdistus/masennuskausia silloin tällöin, ne lamaannuttavat. Kestävät keskimäärin 2-3 viikkoa.

Elämästä ei ole aikuisena tullut mitään. Olen sekoillut huolella, pettänyt kumppaniani ilman pelkoa, ollut muutenkin valtavan impulsiivinen.

En ole vieläkään tietoinen mikä vikana vaikka olen eri lääkäreillä käynyt.

Minulla oli tällainen ystävä nuorena. Hän masentui teininä, viilteli paljon. Sitten yks'kaks kaikki olikin ihanaa ja upee. Katsoi maailmaa ruusunpunaiset lasien läpi kun viikko sitten itki paskaa elämää. En tiedä mitä hänelle kuuluu.

Minulla kaksi minää

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se aika useasti näkyy niin että ihminen eristäytyy, jos läheinen tekee näin niin varmaan kannattaisi kysyä oikeasti vointeja, ja jättää sellanen ylimääränen teennäisyys pois. 

Vähän ohis ehkä, mut oon huomannut et tää on suomalaisille tosi vaikeaa. Jos joku alkaa eristäytyä, jättäytyy äkisti tai hiljakseen yhteydenpidosta pois niin perään ei kysellä mitään. Ajatellaanko siinä että omapa on asiansa vai ollaanko niin ylpeitä että "minä en kenenkään perään kysele tai osoita kaipaavani ketään"? Luulisi ihmissuhteiden kiinnostavan mut monia ilmeisesti sitten ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulen ketjuusi häiritsemään, koska itseä mietityttää päivittäin oma tilanne ja mitä minua vaivaa vuodesta toiseen.

Masennusta ja itsetuhoisuutta 15-vuotiaana. Masennus parani kuin seinään ja ystävä huomautteli asiasta paljon. Vuosien ajan ollut alakuloisuutta, ahdistus/masennuskausia silloin tällöin, ne lamaannuttavat. Kestävät keskimäärin 2-3 viikkoa.

Elämästä ei ole aikuisena tullut mitään. Olen sekoillut huolella, pettänyt kumppaniani ilman pelkoa, ollut muutenkin valtavan impulsiivinen.

En ole vieläkään tietoinen mikä vikana vaikka olen eri lääkäreillä käynyt.

Minulla oli tällainen ystävä nuorena. Hän masentui teininä, viilteli paljon. Sitten yks'kaks kaikki olikin ihanaa ja upee. Katsoi maailmaa ruusunpunaiset lasien läpi kun viikko sitten itki paskaa elämää. En tiedä mitä hänelle kuuluu.

Mistä tuollainen voi kertoa?

Mummilla alkoi niin, että kolmannen synnytyksen jälkeen alkoi kuulla supinaa seinän takaa. Sitten puhelimesta. Sitten pistorasiasta. Sitten alkoi kuulla naisten ääniä. Mummilla oli skitsofrenia. Ääniä kuului ihan kuolemaan saakka. Mummilla oli lääkitys, mutta se vain hiljensi ääniä, ei lopettanut niitä.

Äidin psykoosi alkoi neljännen synnytyksen jälkeen. Äidin mielestä kaikki yrittivät myrkyttää pikkusiskon. Äiti myös kuvitteli, että minä olen paholainen. Yritti pahimmassa kunnossa tappaa minut. Äidillä todettiin bipolaari ja lapsivuodepsykoosi.

En muista koska ja miten minun masennukseni alkoi. Musta tuntuu, että olin jo pienenä masentunut. Ainakin olin itsetuhoinen. Itkin paljon, kun äiti luuli mua paholaiseksi. Yritin itsemurhaa ensimmäisen kerran 10-vuotiaana. Jouduin psykiatriselle. 10-15-vuotiaana oli pahin kausi. 12-vuotiaana sain masennuslääkityksen.