Hyppäisitkö sinä lapsesi perään laivalla, jos hän putoaisi mereen?
Kommentit (242)
Pitäisikö laivoilla olla kellukkeita ja liivejä kansilla (säältä suojassa), heti saatavilla helposti, jotka voi heittää mereen tai pukea päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu olosuhteista. Jos oltaisiin lähellä saarta, olisin hyvä uimari ja näyttäisi todennäköiseltä että pelastaminen onnistuu, niin sitten. Mutta jossain keskellä Itämerta järki vaan sanoo että todennäköisesti hyppäämisestäni aiheutuisi vain enemmän ongelmaa kun hyötyä. Luuleeko joku tosissaan voivansa pelastaa isolta laivalta mereen pudonneen lapsen? Todennäköisyys että avomerellä edes pääsee lähellekään pudonnutta saati että pystyy tämän pelastamaan ilman että molemmat loukkaantuu pahasti ja kuolee on häviävän pieni. Huomattavasti järkevämpää olisi välittömästi hälyttää laivan henkilökunta apuun. Mutta ehkä en vaan tajua tuota järjetöntä hyppäämistä perään kun todennäköisesti sitten tuloksena on vaan tuplakuolema.
Eikö teillä ole vaistomaista suojeluvaistoa (muutakin kuin itsesuojelu)? Itse varmaankin hyppäisin jonkun vieraan perään, tuttujen ehdottomasti. Siinä ei ehdi harkita lainkaan, kun vaisto tulee välittömästi vaarasta päälle. Pystyn monia asioita harkitsemaan järkevästi, mutta suojeluvaisto ajaa sen yli aina.
Toki on, mutta myös järki päässä myös tiukassa paikassa.
Ei juuri kellään ole järkeä päässä oikeasti tiukassa paikassa. Et ole nähnyt tarpeeksi. Vaistoilla toimitaan ja joko ne kohdistuvat muiden tai itsen suojeluun. Psykopaatteja ei koske, heillä eivät tunnevasteet vaikuta päätöksentekoon yhtä varmasti kuin muilla vaikuttaa.
Järjellä ajateltuna en, koska tuskin pystyisin pelastamaan. Lisäksi on se toinenkin lapsi, mikä menettäisi todennäköisesti meidät molemmat. Mutta voi olla että siinä ei järki riitä, vaan hyppäisi perään. Kyllähän jopa estonialta selvisi porukkaa, kaikkihan ne joutui hyppäämään mereen että pelastuu.
Tuota ei voi tietää ennenkuin omalle kohdalle sattuisi, miten toimisi!
Tämä on täysin turha keskustelu ja ajatusleikki koska kukaan ei oikeasti tiedä miten toimisi jp tilanne tosielämässä sattuisi kohdalle. Nämä jotka julistaa että varmuudella hyppäisivät perään voisivatkin mennä täysin lukkoon ja jähmettyä paikalleen. Sitten taas nämä jotka suhtautuu nyt ajatusleikissä rationaalisesti ja ymmärtävät että lapsen pelastaminen hyppäämällä on aika mahdotonta ja järkevämpi käyttää kaikki pelastusresurssi lapsen pelastamiseen, voivatkin olla niitä jotka tositilanteessa hyppäävät perään miettimättä sekuntiakaan mikä on järkevää.
No ei todellakaan ole turha keskustelu sen takia, että ei tiedettäisi vastausta, vaan sen takia, että vaihtoehtoja ei ole.
Ihmisillä on todella suuri luotto järkeensä ja loogisen päättelykyvyn säilymiseen henkeä uhkaavissa tilanteissa. Yleensähän ihmiset menevät täysin shokkiin ja sitten joko tekevät jotain randomia tai lamaantuvat katatoniseen tilaan. Ei siinä moni ala plus/miinus-luetteloa värkkäämään punniten, yleensä huudetaan kielillä ja silmät vaan pyörii päässä. Mutta hyvä jos ei ole shokkitilanteita kohdalle tullut, parempi niin.
Vierailija kirjoitti:
En osaa uida joten en.
Osaisit, jos lapsesi henki olisi siitä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
En. Säntäisin täysillä sanomaan lähimmälle henkilökunnalle asiasta.
Tämä olisi varmasti oikeasti järkevintä ja nopein tapa saada apua lapselle.
En itse hyppäisi, enkä usko sen olevan viisain tapa toimia.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on todella suuri luotto järkeensä ja loogisen päättelykyvyn säilymiseen henkeä uhkaavissa tilanteissa. Yleensähän ihmiset menevät täysin shokkiin ja sitten joko tekevät jotain randomia tai lamaantuvat katatoniseen tilaan. Ei siinä moni ala plus/miinus-luetteloa värkkäämään punniten, yleensä huudetaan kielillä ja silmät vaan pyörii päässä. Mutta hyvä jos ei ole shokkitilanteita kohdalle tullut, parempi niin.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa toimitaan vaistolla - siksi toiminta on äärimmäisen tehokasta. Jos sitä alkaa järjellä muuttamaan, saattaa tyhmyys ja fobiat pilata toiminnan järkevyyden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on todella suuri luotto järkeensä ja loogisen päättelykyvyn säilymiseen henkeä uhkaavissa tilanteissa. Yleensähän ihmiset menevät täysin shokkiin ja sitten joko tekevät jotain randomia tai lamaantuvat katatoniseen tilaan. Ei siinä moni ala plus/miinus-luetteloa värkkäämään punniten, yleensä huudetaan kielillä ja silmät vaan pyörii päässä. Mutta hyvä jos ei ole shokkitilanteita kohdalle tullut, parempi niin.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa toimitaan vaistolla - siksi toiminta on äärimmäisen tehokasta. Jos sitä alkaa järjellä muuttamaan, saattaa tyhmyys ja fobiat pilata toiminnan järkevyyden.
Kuulostaa kivalta, mutta on kaikkea muuta kuin totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Säntäisin täysillä sanomaan lähimmälle henkilökunnalle asiasta.
Tämä olisi varmasti oikeasti järkevintä ja nopein tapa saada apua lapselle.
En itse hyppäisi, enkä usko sen olevan viisain tapa toimia.
Eiköhän kysyjä oleta, ettei apua ole välittömästi konkreettisesti saatavilla, joten jatkotoimenpiteet delegoidaan. Pelastusliivi napataan mukaan jos ehditään.
Haluaisin sanoa kyllä mutta luultavasti vain kirkuisin ja odottaisin jonkun muun tekevän jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on todella suuri luotto järkeensä ja loogisen päättelykyvyn säilymiseen henkeä uhkaavissa tilanteissa. Yleensähän ihmiset menevät täysin shokkiin ja sitten joko tekevät jotain randomia tai lamaantuvat katatoniseen tilaan. Ei siinä moni ala plus/miinus-luetteloa värkkäämään punniten, yleensä huudetaan kielillä ja silmät vaan pyörii päässä. Mutta hyvä jos ei ole shokkitilanteita kohdalle tullut, parempi niin.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa toimitaan vaistolla - siksi toiminta on äärimmäisen tehokasta. Jos sitä alkaa järjellä muuttamaan, saattaa tyhmyys ja fobiat pilata toiminnan järkevyyden.
Kuulostaa kivalta, mutta on kaikkea muuta kuin totta.
En usko. Äärimmäisissä tilanteissa ihminen on kuin robotti.
Kun oma tytär oli leikki-ikäinen, lähti vapaana oleva koira hyökkäämään. Ei siinä ajatellut, vaan toimi vaiston varassa. Tönäsin tytön pois, asetuin tielle ja otin itse koiran pureman. Vieläkin arpi, mutta ei saanut onneksi pahaa jälkeä aikaan, omistaja sai koiran pois. Ei ehkä sama tilanne kuin mereen hyppääminen mutta se tunne oli äärettömän voimakas. Kuolisin omien lasteni puolesta, se on varma.
Suomessa olisi. Mutta Suomen lailla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.
Nähtäväksi jää, mutta tuosta on vielä mahdotonta vetää mitään päätelmiä kun emme tiedä, mikä kyseisen lain mukaan on murhan määritelmä eikä epäiltyäkään ole nimetty ja muutenkin asiasta on tosi niukasti infoa.