Te, joilla pienet lapset ja jaksaminen koetuksella! Mitä ajattelet lähisukulaisesta, joka kieltäytyy hoitoavusta, vaikkei hällä ole muuta menoa tai tekemistä?
Olen itse tuo lähisukulainen. Omat lapset ovat jo parikymppisiä ja tarvitsen omaa aikaa kesälomalla palautuakseni työvuodesta. En ole enää samalla tavalla "pikkulapsivirittynyt" ja viihdyttäjämoodissa kuin 15-20 vuotta sitten. Oma pikkulapsiaika on ohi ja elämänrytmi muuttunut aivan totaalisesti. Otettiin paljon lähisukulaisten lapsia meille hoitoon, kun omat olivat pieniä. Silloin se oli se ja sama oliko omien kolmen lapsen lisäksi jaloissa pyörimässä neljä vai seitsemän lasta. Siinä ne menivät samalla.
Nyt haluan nukkua pitkään, maata sohvalla, valvoa myöhään, lukea rauhassa kirjaa. Oma perhetilanne sallii tämän. Minulle soitetaan kuitenkin jatkuvalla syötöllä lastenhoitoapupuheluita. Ottaisinko hoitoon päiväksi, yöksi, viikonlopuksi, kun minulla ei ole nyt muuta menoa ja olen lomalla. Ovat niin väsyneitä nuo pikkulasten vanhemmat, etteivät jaksa.
Miten tässä nyt pitäisi olla? En jaksa. Olen ollut viikon lomalla ja hoitanut niistä kolmena päivänä ja kahtena yönä lähisukulaisten pieniä. En jaksa lomalla herätä aamukuudelta, kun normaalisti heräisin vasta kymmeneltä. Jää yöunet vähiin, kun en illalla mene kahdeksalta nukkumaan. En jaksa leikittää koko päivää pieniä lapsia. En jaksa vastailla tuhansiin kysymyksiin koko päivän, en ehdi ajatella omia ajatuksia ollenkaan. En jaksa sitä, että joku hakkaa vessan ovea, kun olen asioilla.
Olen mielestäni ansainnut oman aikana tässä iässä. Lapset aikuisia, ei vielä omia lapsenlapsia. Olenko itsekäs?
Ja siis näitä pieniä sisarusten ja serkkujen sukulaislapsia lähipiirissä on 25, eli ei ole kyseessä mikään kerta kesässä -juttu, vaan helposti koko lomani menisi näiden lasten hoitamiseen, jos vain suostuisin kaikkeen.
Kommentit (120)
Jatkan vielä: saatiin itse lapset nuorena ja tällöin isovanhemmat auttoivat sen, mitä pystyivät. Mielestäni se kuuluukin isovanhemmuuteen haluta olla omien lastenlasten kanssa tekemisissä. Nämä sukulaislapset ovat siis minun tai puolisoni sisarusten lapsia tai serkkujen lapsia. Emme ole isovanhempia, vaan lähimmillään tätejä tai setiä. Näiden lasten isovanhemmat ovat nyt luonnollisesti iäkkäämpiä kuin silloin kun me saatiin lapsia. Silti, onko tämä joku velvollisuus hoitaa toisten lapsia, kun on itse lomalla?
ap
Vierailija kirjoitti:
Mitäs menit lisääntymään ja olemaan tossuna muille.
Miten omien lasten saaminen liittyy siihen, että nyt olisin jotenkin velvoitettu hoitamaan muiden lapsia?
ap
Et ole itsekäs jos sanot ei. Helppo ja lyhyt sana, eikä tarvi perustella miksi niin sanot. Taidat olla koko suvun kynnysmatto.
Autat sitten kun sulla on omia lapsenlapsia?
Älä suostu! Alat olemaan ( leikisti edes ) niin kiireinen, ettet millään ehdi. Ei ole sinun tehtäväsi, jos ei huvita, etkä jaksa. Sua selvästi käytetään nyt hyväksi, laita itsesi nyt ykköseksi ja unohda muiden pyynnöt ja vaatimukset!
Mitä väliä mitä muut ajattelevat? Sano ei reippaalla äänellä.
Lastenhoitoapua voi jokainen ostaa. Päivähoito-oikeus on jokaisella alle kouluikäisellä kunnallisella puolella, käyttäköön sitä jos tarvitsevat apua.
Vierailija kirjoitti:
Et ole itsekäs jos sanot ei. Helppo ja lyhyt sana, eikä tarvi perustella miksi niin sanot. Taidat olla koko suvun kynnysmatto.
Olen liian kiltti ja huono sanomaan ei ja huomannut, että sitä käytetään härskisti hyväksi. Pidän lapsista ja toivonkin todella kovasti saavani lapsenlapsia joskus. En silti koe olevani mikään mummu sisarusten lapsille. Täti on täti, eikä mielestäni minulla ole mitään velvollisuutta ottaa niitä hoitoon, vaikka "minulla ei ole muuta tekemistä". Lastenhoito on rasite, se on kokopäivätyö ja älytöntä viihdyttämistä aamukuudesta iltayhdeksään, kun koko ajan pitää keksiä jotain älytöntä tekemistä. Jaksoin sitä omien lasten kanssa, koska halusin. Nyt en.
Tunnen silti hirveää syyllisyyttä siitä, että äidit itkevät ja isät ovat kireinä ja tiuskivat omille lapsilleen, kun ovat niin väsyneitä. Voisin auttaa, mutta oma jaksaminen jää sitten huomiotta.
ap
Johan järki sanoo, että eiei. Eri asia joku harva kerta, mutta en ikinä suostuisi lomaani käyttämään toisten lasten hoitamiseen.
Maksua vastaan saa yksityistä hoitoa ja Suomessa julkista ihan tarpeeksi, lähes ilmaiseksi.
Jo niiden lasten takia sano, että ei, nyt ei hoitokeikka ole mahdollinen, jos aidosti on jaksamisessa ongelmaa. Et ole velvollinen selittämään kenellekään, miksi nyt ei käy. Ei riittää.
Mun miehen veljen vaimo soitti ja pyysi ottamaan kolme lasta viikonlopuksi hoitoon. Nähdään ehkä kerran kahdessa vuodessa. Veljen vaimolla on kolme omaa siskoa, jaksavat isovanhemmat ja miehen (ja luonnollisesti miehen veljen) vanhemmat, appivanhempani ovat viriilejä 65-vuotiaita. Miksi ihmeessä se olen minä, jonka pitäisi uhrata kokonainen viikonloppu kesälomastani näiden lasten takia?
Meillä jokaisella aikuisella on vanhemman velvollisuus olla lasten puolella. Yritä edes asettua niiden lasten asemaan. Tuolla on tavaton määrä lapsia ja nuoria joilta puuttuu aikuisten itsekkyyden takia kodin turva ja hoiva kokoaan.
Otetaan esim tämä katurikollisuus. 90-luvulla poliisi, eri järjestöt, jne jalkautui sinne kadulle ja jengit kyllästyi kun kadulla oli enemmän aikuisia kuin nuoria.
Nyt kun havaitsemme vanhemmissa esim jaksamisvajetta istumme näyttöpäätteen takana kirjoittamassa mitä kaikkea heissä on vikana ja väärin sen sijaan, että kysyisimme miten voisimme auttaa.
Minä olen vähän myös huolissani siitä, miksi sinä aikuinen ihminen olet niin väsynyt ettet jaksa antaa lapselle syliä, jonka hän ansaitsee? Ruokavalio, liikunta ja lepo?
Lähisukulaiset eivät ole millään tavalla velvollisia tarjoamaan hoitoapua sukulaisilleen. Itse ovat rääpäleensä hankkineet, voivat aivan hyvin tilata maksullista hoitoapua.
Yksityisillä on lastenhoitajia tarjolla monessa yrityksessä. Googlaamalla löytää.
Ei kait ne nyt niin pers'aukisia voi olla, ettei ole varaa maksaa lastenhoitajille? Miksi ne edes hankki lapsia, jos niihin ei ole varaa?
Jokainen hoitaa omat lapsensa. Piste. Tarjottua apua voi ottaa vastaan mutta vaatia ei saa.
Tee toiselle se, minkä toivoisit itsellesi tehtävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole itsekäs jos sanot ei. Helppo ja lyhyt sana, eikä tarvi perustella miksi niin sanot. Taidat olla koko suvun kynnysmatto.
Olen liian kiltti ja huono sanomaan ei ja huomannut, että sitä käytetään härskisti hyväksi. Pidän lapsista ja toivonkin todella kovasti saavani lapsenlapsia joskus. En silti koe olevani mikään mummu sisarusten lapsille. Täti on täti, eikä mielestäni minulla ole mitään velvollisuutta ottaa niitä hoitoon, vaikka "minulla ei ole muuta tekemistä". Lastenhoito on rasite, se on kokopäivätyö ja älytöntä viihdyttämistä aamukuudesta iltayhdeksään, kun koko ajan pitää keksiä jotain älytöntä tekemistä. Jaksoin sitä omien lasten kanssa, koska halusin. Nyt en.
Tunnen silti hirveää syyllisyyttä siitä, että äidit itkevät ja isät ovat kireinä ja tiuskivat omille lapsilleen, kun ovat niin väsyneitä. Voisin auttaa, mutta oma jaksaminen jää sitten huomiotta.
ap
Pötköttelyn ohessa sinun kannattaisi herätä miettimään rajojasi. On aika ikävää että tekee toisen pyynnöstä jotain vaikkei halua ja sitten kantaa kaunaa siitä. Jos otat peräti useiksi öiksi hoitoon lapsia kun vanhemmat pyytävät, mistä he voisivat tietää että et oikeasti halua auttaa? Tuollainen läheinen olisi itselleni painajainen, haluan luottaa että perheenjäsenet ja sukulaiset auttavat koska haluavat eivätkä syyllisyyden vuoksi josta eivät minulle edes kerro. Opettele vetämään rajoja ja pitämään ne. Ahdistaa ajatuskin kaltaisestasi ihmisestä joka edessäpäin auttaa ja takanapäin narisee vaikka itse on auliisti suostunut.
Ihan älytön keskustelu. Ei tietenkään ole mitään velvollisuutta auttaa sisarusten lasten hoidossa. Ei kukaan loukkaannu jos kieltäydyt. Isovanhempana kieltäytymistä paheksutaan enemmän, mutta tämä nyt on selvä. Lepää vain lomallasi.
Vierailija kirjoitti:
Mun miehen veljen vaimo soitti ja pyysi ottamaan kolme lasta viikonlopuksi hoitoon. Nähdään ehkä kerran kahdessa vuodessa. Veljen vaimolla on kolme omaa siskoa, jaksavat isovanhemmat ja miehen (ja luonnollisesti miehen veljen) vanhemmat, appivanhempani ovat viriilejä 65-vuotiaita. Miksi ihmeessä se olen minä, jonka pitäisi uhrata kokonainen viikonloppu kesälomastani näiden lasten takia?
Miksi palstalta kyselet? Ei sun tartte ottaa lapsia hoitoon. Sanot vaan ei. Ei ole myöskään sun asia etsiä niille lapsille muita hoitajia.
Ja sitten ihmetellään miksi lapset ja nuoret voi huonosti.
Mitäs menit lisääntymään ja olemaan tossuna muille.