Liikunnasta mitä ihmiset eivät tunnu ymmärtävän

Moni sekoittaa pikku pumpissa olon että lihakset kasvanu nopeesti.

Vierailija kirjoitti:

Onneks on erikseen naisten salit. En jaksais näitä miehiä jotka oikeasti katselee arvioiden muiden treeniä, että jos pääsis vähän neuvomaan.

Suurin osa hyötyisi siitä jos kykenisi myöntämään virheensä ja ottamaan neuvoja vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki alle 10-15km työmatkat voisi valtaosa kulkea pyörällä. Toki hyvä jos työpaikalla pukuhuone, jossa voi käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteet. Ymmärrän hankaluuden jos näin ei ole. Jos työmatkapyöräilee, ei siinä tarvitse erityisemmin harrastaa jotain liikuntaa. 

Itse työmatkapyöräilen +5000 km vuodessa. En erityisemmin harrasta liikuntaa vaan otan sen hyötyliikunnan kautta. Säästöä tulee auton käytön vähenemisestä, parkkimaksuista yms. 

Samaa mieltä, itse kävelen about 10km joka aamu

Sitä, että kaikille ei tule flow-tilaa liikunnasta. Ei vaikka kuinka treenaa. Itselleni ei ole koskaan tullut. Olen uinut tunteja, ja purkanut punttisalilla kuoleman tuskaa, eli treenannut hullun lailla. Kilpaillut suunnistuksessa, koska olin luontaisesti hyvä siinä ja tykkään metsistä.

Kerran tuli jonkinlainen transsi, kun uin pitkään uimaaltaassa.Toistoa toiston perään. Avovesiuonnissa uin pidempiä aikoja ja matkoja, mutta flowta ei kuulu.

Näinhän se on!

Juuri näin !!!!!!!!!!! Luja tahto on se mikä kehittää! jatkuva toistaminen!

Pitää vain jatkaa vaikka tuntuisi ensiksi pahalta, se tuntuu kaikilla

Juuri näin

Vierailija kirjoitti:

Tuo mukavuusalueelle treenaaminen ei hyödytä mitään. Se nimenomaa saa alottajat lopettamaan kun maistuu pakkopullalta. Sitten pullapötkö kädessä väittävät, että treenistä tuleva hyvä olo on huuhaata. Se hyvä olo tulee, kun treenaa kunnolla. Itseään pitää rääkätä salilla tai lenkillä, sen jälkeen olo on mahtava. Siihen päälle sauna ja viielä suihku niin täydellistä. Se on juuri se miksi treenaamiseen jää koukkuun. Silloin tuloksia näkee myös hyvinkin nopeasti, mikä taas koukuttaa enemmän. Alkuun se vaatii mielenlujuutta, mutta kun kunto kasvaa, sitä oikein odottaa joka päivä. Läskeillä tosin harvoin kantti riittää niin pitkälle, ja kaikki on taas kiinni geeneistä. Jokainen ihminen pystyy treenaamaan ittensä huippukuntoon, jos vaan päättää niin. Osa joutuu tekemään vähemmän töitä sen eteen, osa enemmän, mutta kaikki pystyy. Geenit ja stressi on läskien lemppari tekosyyt. 

Mitä tuumaat sellaiseen ongelmaan, että mitä reippaammin tempaisee sykkeet koholle, sitä enemmän sympaattinen hermosto aktivoituu, ja vaikka hoitaisit rääkin jo ennen klo 10 aamulla, on illalla hermosto vielä niin kierroksilla, että unen laatu on todella huono ja seuraava päivä meneekin koomatilassa..? Ongelma on toistuva. Ei kestä HIITiä, ei kunnon salitreeniä, mutta ei tosin avantouintia tai muutakaan fyysistä stressoria. Olisiko sulla ehdotuksia kunnon kohottamiseen?

Että liikkuminen ei ole vaihtoehto vaan elinehto.

Liikaa keskitytään "hyvään oloon", joka liikunnasta pitäisi seurata.

Erästä kestävyysjuoksijaa siteeraten: "Parasta harjoittelussa on sen tuoma fiilis - eli väsymys".

Näin on

Minä olen harrastanut tähän astisen elämäni aikana vuosia hyvinkin erilaisia lajeja (nimenomaan vuosia per laji). Koskaan en ole kokenut minkäänlaista liikunnan riemua eikä mikään laji ole ollut sen liikkumisen takia mieluinen edes neljän vuoden säännöllisen harjoittelun jälkeen. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä.

Peeteeee kirjoitti:

Mainittakoon vielä. Et tosi moni treenaa just siinä rajoilla olisiko treeni kehittävää vai ei..

Tosi pienillä muutoksilla saisi valtavan eron aikaan.

Mulla on ollut paljon asiakkaita jotka eivät ole itsekkään tajunneet potentiaaliaan. Monta naista jotka on vuosia tehneet ns kaiken oikein teknisesti.. Ainoa virhe ollut liian pienet treenipainot. Pahimmillaan esim pystypunnerrus käsipainoilla istuen. Asiakas on kertonut että käyttää 6kg. Ekassa yhteistreenissä mä katson touhua ja lyön 10kg käsipainot käteen. Asiakas tekee täysin saman sarjan kun 6kg. Ja on järkyttynyt et mitä ihmettä.

No se asiakas ei varmasti olisi teidän ekassa yhteistreenissä tehnyt sarjaa 10 kilon painoilla jos hänellä ei olisi taustaa niillä 6 kilon painoilla treenaamisesta. Jos olisit lukenut yhtään tutkimuksia, tietäisit, että kevyemmilläkin painoilla treenaamisesta on hyötyä.

Liikunta on apu moneen vaivaan

Tämä ketju taas muistuttaa, että miksi en käy sekasalilla. Siellä on nämä kyylät, joilla ei ole aivoja eikä elämää salin ulkopuolella. Kyttäämässä ja arvostelemassa.

Ja miksi ei käy moni muukaan, nekään jotka ei harrasta mitään liikuntaa ja joille sali muuten sopisi.

Salimakea tyhmempää otusta saa hakea.

Täysin totta. Asiaa pitää toistaa ja olla vähän sinnikäs. 10 viikon harjoittelun jälkeen voi sanoa että ei sopinut kun on ensin yrittänyt kunnolla. 

Ton salijeesuksen jutut muistuttaa uskovaisia: ellet tee kuten minä sanon, joudut hellvetin tuleen. Turha sille on sanoa etten usko koko hellvettiin, se vaan jankkaa, että pitää uskoa kuten hän uskoo. Koska muuten joutuu hellvetin tuleen.

Turha jatkaa keskustelua. 

Joku märkäkorva salimake muutaman nettiartikkelin pohjalta pätemässä. Haukotus.

Vierailija kirjoitti:

Asiaa on tutkittukin. Geeneistä riippuu, palkitseeko liikunta. Kyse on kaiketi endorfiineista. On ihmisiä, jotka eivät koe liikunnan iloa ollenkaan. Heille ei kehity minkäänlaista kutsumusta liikkumiseen, vaikka kuinka sitä väkisin yrittäisivät.

Juurikin tämä. En ole koskaan kokenut iloa liikunnasta. Enkä hyvää oloa. Enkä ymmärrä hehkutusta asian tiimoilta ja vielä vähemmän ymmärrän syyllistämistä. 

Lisäksi koululiikunta ysärillä tappoin loputkin mielenkiinnostani. Paineen keskellä suorittamista. Opettajani olivat urheilu ja liikunta fanaatikkoja jotka odottivat täydellisiä huipputuloksia kaikilta lajista riippumatta. Ihan täyttä helv ettiä yhdeksän lukuvuotta putkeen.