Mä imetin reilun viikon, nyt 1,5v poika täysin terve!

imetyksestä kannata ottaa liian suurta stressiä. On monia paljon tärkeämpiäkin asioita lasten hoidossa/kasvatuksessa.



Kuitenkin nuo yksittäistapaukset sairastelusta eivät kerro yhtään mitään. Ei kaikki tupakoijatkaan saa keuhkosyöpää, mutta tupakointi nostaa keuhkosyövän RISKIÄ.

olisi suositeltavaa ajaa nokkakolari rekan kanssa.....

Yksi imettää 2vuotta, joku ei koskaan yhtään. Mitä sitten, samalla viivalla jokainen lapsi on kuitenkin. RAkkautta ja läheisyyttä voi antaa muutenkin kuin tissisuussa!

toista ei ollenkaan. Eka on huipputerve, tokalla on allergiaa ja pikkukremppaa koko ajan.



Itseäni ei ole imetetty, ja olen ikäni ollut flunssakierteessä ja minulla on immunologinen sairaus.

Väitänpä kuule ihan rohkeasti, että reilussa viikossa ei toden totta ehdi kokeilla kaikkea imetyksen onnistumiseksi. Myönnä vaan, että et jaksanut yrittää ja koska nyt kaduttaa, niin haet lapsesi hyvästä terveydestä itsellesi parempaa omaa tuntoa.

Vastikkeet ovat ravintona jo aika lahella aidinmaitoa. Jaatiinhan mekin, 70-luvulla syntynyt ikaluokka henkiin, vaikka saatiin appelsiinimehua 2-viikkoisena ja " laihaa lihaa" kuukauden ikaisina. metyskin oli enemman sellaista " imeta, jos viitsit" -hommaa.

Sitten tyydyin kohtaloon, annoin hyvillä mielin pulloa (sitä oli saanut syntymästään saakka mutta ei niin hyvillä mielin..) ja annoin tissiä lähinnä " seuran vuoksi" . Kuukauden iässä pullomaidon määrä väheni kun tissistä alkoi irtoamaan paremmin ja 2-kuisena pullo jäi kokonaan pois, rintamaidolla (ja 6½-kuisesta soseilla) mentiin vuoden ikään saakka. Jos olisin luovuttanut ekan viikon jälkeen, olisi moni tippa jäänyt herumatta. Ja on lapsi sairastanut ihan normaalit flunssat talvisin, ei niitä estänyt edes tissi.

Kyllä lasten elimistö kestää vaikkei äidinmaitoa saisikaan.

Korvike on vasta toiseksi paras vaihtoehto.



Olen kyllä sitä mieltä, että imetysvouhotus menee usein liiallisuuksiin.



Mutta se on huvittavaa, miten joku ei-imettänyt äiti aina tekee johtopäätöksiä tyyliin " imetin viikon ja lapseni on täysin terve=imetyksestä ei ole mitään hyötyä" . Samalla lailla kun raskausaikana tupakoinut äiti sanoo että lapsensa on täysin terve vaikka hän röökasikin raskausaikana. Voi olla. Mutta tupakointi raskausaikana on haitallista silti.



Imetys on paras ja luonnollisin keino ruokkia pientä vauvaa, vai onko joku muka eri mieltä? Siksi kai meillä naisilla on rinnat, jotka erittävät maitoa. Mutta imetys ei ole maailman tärkein juttu. Sen takia ei kannata stressata, sen takia ei kannata itkeä ja valvoa öitä, eikä epäonnistunut imetys tarkoita sitä että epäonnistuisi äitiydessä.



Hieman suhteellisuustajua imetyskeskusteluun...kiitos.

Ihmettelen tässä asiassa samaa kuin raskauden aikaisessa tupakoinnissakin, että naiset selittelevät itse itselleen asioita parhain päin ja tekevät omia " tutkimuksiaan" omilla lapsillaan. Minä taas uskon että minua viisaammat ovat tutkineet näitä asioita tarkemmin, enkä halua kokeilla omilla lapsillani pitikö tutkimukset meidän perheessä paikkansa vai ei, joten imetän ainakin sen puoli vuotta jos luoja suo.



Otappa vielä sekin huomioon että lapsi kai elää hippasen verran pidempään vielä kun sen puolitoista vuotta, joten älä vielä nuolaise.



Mutta loppujen lopuksi minua ei teidän muiden lapset niin kauheasti edes kiinnosta, tehkää niinkuin haluatte, huolehdin vain omistani, olen sen verran itsekäs ja omahyväinen.

JA jos joutuu kärvistelee imetyksen kanssa ja ravinto jää yksipuoliseksi, niin kyllä se ei parempaa ole

Siinä tapauksessa äiti itse kuihtuu, vauva voi silti hyvin.

Vierailija:

JA jos joutuu kärvistelee imetyksen kanssa ja ravinto jää yksipuoliseksi, niin kyllä se ei parempaa ole

Ei kannata vielä kersua!



Samoin tuppakkaa raskausaikana polttaneen äidin lapsi voi sairastua vaikka murrosiässä atmaan tai muorena iakuisena syöpään tai jäädä itse lapsettomaksi jne jne. Turha hurrata, että vedin röökii koko raskausajan ja lapsi 2vkoa terve! Ääliöitä valitettavasti on...

Imetin n. 3-4 viikkoa osittain.



Sitten korvikkeelle, yösyötöt loppuivat 7 viikkoisena, eikä ole koskaan ollut sairas!



Kerran rokotuksen jälkeen on ollut lämpöä!



En laisinkaan puolla sitä ajatusta, että se, ettei täysimetä ekaa puolta vuotta jotenkin vaarantaa lapsen. Ihan yhtä hyvin imetetty saa allergiat ja sairastelee.

Meillä esikoinen syntyi vammaisena ja toivoa imettämisen onnistumisee ei juuri annettu. Pitkän taistelun jälkeen se kuitenkin lähti käyntiin, mistä olen todella iloinen! Tämän pohjalta osaan iloita myös siitä että kakkosella kaikki on ollut todela helppoa, lapsi lähti samoin tein imemään ja ihan kohta tulee 6kk täysimetystä täyteen.



Kyllä, uskon vakaasti että imettämällä lapseni saa sitä parasta mahdollista ravintoa ja siksi haluan siihen panostaa. Helppoa se ei kuitenkaan aina ole ja jos epätoivoinen imettämisen yrittäminen vie äidistä kaikki mehut, voi todellakin olla aika katsoa peilin ja miettiä muita vaihtoehtoja. Imetys ei todellakaan tee äidistä sen parempaa. Pitäisin sitä vaan luonnollisena tapana ruokkia lapsi silloin kun se vaan on mahdollista.



Yksittäistapausten pohjalta en menisi myöskään turhia johtopäätöksiä vetämään. Meillä 10kk imetetty esikoinen on ollut usein sairaana, parhaillaankin palailemassa lääkäristä isänsä kanssa kun korvatulehdus iski päälle :( En kuitenkaan ole imetykseeni pettynyt, vaikka lapsi kovasta työstäni huolimatta on sairastellut. Lähinnä ajattelen että olen ainakin tehnyt parhaani ja voihan olla että ilman tuota imetystä hän olisi sairastellut vieläkin enemmän...

siis tällä 10kk imetetyllä esikoisella on nyt ikää 1v8kk

Ekan kanssa tuskailin imetyksen kanssa. Se oli kauheaa. Lopetin imetyksen varhain ja omasta mielestäni tein kaikkeni imetyksen onnistumisen puolesta. Juu, poika on terve kuin pukki ei allergioita ole (ikää 2,5v). Toista odottaessani tiesin mitä edessä odottaa ja PÄÄTIN, että minähän imetän. vauva syntyi ja ongelmia oli vielä enemmän kuin ekan kanssa! Meinasin heittää taas hanskat narikkaan vauvan ollessa 2 viikkoinen, kun päätin sit kuitenkin yrittää vielä hetken. Otin yhteyttä imetystuki henkilöön, joka kävi pari kertaa viikossa. Hän kertoi, että tuore äiti voi ihan huoletta tuntea epäonnistumisen tunnetta imetyksen kanssa ensimmäiset 6 viikkoa, sillä usein se ottaa sen verran aikaa, että äiti sekä vauva oppivat imetyksen. Ja että just tuo vauva ollessa 2viikkoa äidit, joilla on ongelmia imetyksen kanssa joko lopettavat tai taistelevat imetyksen puolesta. Minä taistelin ja kerrankin voin sanoa, että täysimetin vauvaani=) Eli kyllä siinä pitää olla puolet päättäväisyyttä ja uskoa vaikka väkipakolla, että kyllä tässä onnistuu ja maito riittää.. EI SIIS TODELLAKAAN VOI SANOA ETTÄ " TEIN KAIKKENI" JOS ON " IMETTÄNYT" VAIN REILUN VIIKON KUN EIHÄN SITÄ VOI EDES VIELÄ SANOA KUNNOLLA IMETYKSEKSI!

Vierailija:

. Onhan tutteli tms kallista ja pullot pitää pestä, maito lämmottää yms, mutta pientähän se on. !

Pulloruokinta nähdään kalliina, minkä ymmärrän kyllä aivan hyvin, sillä tutteli on erikseen ostettava tuote perheen ruokakorissa, ja kuitista on helppo laskea, kuinka paljon rahaa kuluu.

Mutta ei se äidinmaitokaan ilmaista ole. Äidin on syötävä hyvin, jotta maitoa heruu. Äidin normaalia suurempi kulutus ja siihen tarvittava ruoka ei kuitenkaan erotu mitenkään kauppakuitista, vaan sulautuu perheelle ostettavaan ruokaan. Silti ruokaa kuluu enemmän ja se maksaa sitten vastaavasti enemmän.

Imettävän äidin ruuankulutuksessa on luonnollisesti äitikohtaisia eroja. Itselläni nyt sitten sattuu olemaan niin, että syön imetysaikana enemmän kuin mieheni ja aterioiden välilläkin rakennan jatkuvasti jotain voileipää. Ja paino ei nouse, vaan imetykseen se extra menee. Ja harva varmaan niitä leipiä viitsii ilman päällisiä syödä, joten äkkiä sekin kalliiksi käy.

Joten tältä omalta kokemuspohjaltani (joka ei tietenkän tarkoita, että kaikilla olisi näin) totean, että yhtä lailla imettäminen on kallista kuin korvikkeen antaminenkin.