Lue keskustelun säännöt.
Opettaja, muistatko oppilaasi vuosienkin takaa?
27.06.2023 |
Nyt kun kesäloma on taas alkanut, pyyhkiytyykö vanhat oppilaat kesän aikana pois mielestä ja syksyllä taas keskitytään uusiin vai jääkö jotkut yksittäiset oppilaat tai kokonaiset ryhmät erityisenä mieleen vuosiksikin eteenpäin?
Itse yllätyin kun 25 vuotiaana ala-asteen ensimmäisten luokkien opettajani tunnisti minut toiselta puolelta katua ja edelleen hymyili lämpimästi ja nyökkäsi. Mietin että ihan ihmeellinen muisti kyllä, viimeksi nähnyt minut kymmenen vuotiaana, 15vuotta ja satoja oppilaita ja ryhmiä tässä välillä opettanut ja minäkin ulkoisesti muuttunut ja silti muisti. Toisaalta me oltiin tämän opettajan ensimmäinen oma luokka aikoinaan ja itki silmät päästään kun lähdettiin, ehkä uran ensimmäiset jäävät jotenkin erityisemmk mieleen?
Olisi kiinnostavaa kuulla opettajilta tästä!
Kommentit (224)
Tää Vantaan 12vuotias kyllä varmaan ainakin nyt jää.. Ryhmän opelle varmaan loppuelämän traumat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoin osa nuorista ei jää mieleen, lopulta vuodesta toiseen nuoret on aika samanlaisia. Samat nimet, saman näköisiä, erityispiirteetkin ovat oikeastaan aika samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Tää Vantaan 12vuotias kyllä varmaan ainakin nyt jää.. Ryhmän opelle varmaan loppuelämän traumat
Ja uhrit!
Työuraa on takana reilusti yli 20 vuotta. Muistan edelleen kaikkien oppilaitteni nimet. Olen luokanopettaja. Minulla ei ole hyvä kasvomuisti, joten en välttämättä tunnista entisiä oppilaitani, jos he ovat aikuiseksi kasvettuaan muuttuneet kovasti ulkoisesti. Jos entinen oppilaani tulee juttelemaan ja kertoo nimensä, niin tunnistan kyllä sitten henkilön. Monet entiset oppilaani käyvätkin juttelemassa kuulumisiaan. Minusta on aina mielenkiintoista kuulla, mitä heille kuuluu.
Myös oma luokanopettajani tuntee ja muistaa edelleen minut, vaikka en ollutkaan mitenkään erityisesti mieleen jäävä tai räiskyvä oppilas.
Luokanopettaja viettää oppilaittensa kanssa viikoittain noin 20-26 tuntia. Kyllä siinä lapset käyvät tutuiksi. Monesti opettaja viettää lapsen kanssa päivittäin enemmän kuin lapsen vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Tää Vantaan 12vuotias kyllä varmaan ainakin nyt jää.. Ryhmän opelle varmaan loppuelämän traumat
Tässä just keskustelua lukiessa tuli tämä ekana mieleen. Pystyiskö oikeasti edes töihin tuon jälkeen enää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15v aikana alakoulun ope on saattanut opettaa välissä esim vain kolme ryhmää, eihän tuosta lopulta nyt niin paljoa lapsia tulisi etteikö edellisiä voi muistaa ilman että siinä on mitään ihmeellistä
Hyvin harva opettaa koko kuusi vuotta samaa luokkaa. Ja vielä harvempi vain omaa luokkaansa. Ystäväni on luokanope ja hänelläkin on vuodessa jo yli sata oppilasta. Hän opettaa liikuntaa kahdelle luokalle ja musiikkia kahdelle eri luokalle, oman luokkansa lisäksi.
Joskus luin jostakin opesta joka oli poikkeuksellisesti opettanut oppilasryhmän läpi luokat 1-9. Siinä kyllä varmaan jo kiintyy suuresti,lapsista tulee ihan omia tuossa ajassa!
Vierailija kirjoitti:
Juttelin pari vuotta sitten yhden yläasteen opettajani kanssa ja hän muisti minut hyvin. Hän muisti jopa isosiskoni, joka on minua kuusi vuotta vanhempi. Me kumpikin olimme ihan tavallisia hiljaisia rauhallisia tyttöjä, joten luulin, että emme olisi jääneet kenenkään mieleen, mutta väärässä olin. Opettaja oli toisena opettajana mukana luokkani Tukholman luokkaretkellämme, joten ehkä hän sen takia muisti minut.
Minä olen 49 vuotias ja siskoni 55 vuotias, joten yläasteesta on todellakin aikaa.
Leirikoulut, luokkaretket ja taideprojektit jää mieleen, varmaan sekä oppilaille että opettajille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri uudessa työpaikassa tapasin vanhan esikoulun opettajan ja hän tunnisti minut! Kerroin etunimeni ja hän sanoi sukunimen ja mietin miten ihmeessä hän voi tietää. Sitten hän kertoi olleensa esikoulun opettaja ja siinä vaiheessa vasta minä tunnistin että niinpäs oletkin! Esikouluajasta on noin 35 vuotta ja nimeni on ollut silloin yksi suositummista tytönnimistä niin ei kyllä ole siitä voinut tunnista.
Minun päiväkotihoitajani tunnistivat minut heti kun kävin päiväkodilla 13vnä. Silloin tuntui hullulta että voi muistaa mutta ehkei vielä tuon ikäisenä olla muututtu niin paljoa lopulta. Nyt ei tiedä muistaisko enää kolmikymppistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättäviä asioita voi muistaa koko loppuelämänsä, minä olen ollut aspatöissä nuorempana ja edelleen tunnistan vakkariasiakkaita, vaikka ei niihin mitään suhdetta muodostunut muuta kun kohteliaat moi fraasit. Silti ikuisesti mielessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetan lukiossa, jossa on yli tuhat opiskelijaa. Moni opiskelija on minulla vain yhden kurssin eli noin kuusi viikkoa opetuksessa. Vuoden aikana minulla saattaa olla ehkä 400 eri opiskelijaa. Niistä muistan osan, jotka ovat olleet useammalla kurssilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätänsä kiintyykö entisiin oppilaisiin mitenkään? Ikävöikö syksyllä vielä vanhoja vai proseissoidaanko entiset pois mielestä kesän aikana?
Itse en kiinny, koska oppilaita tulee ja menee niin tiuhaan tahtiin. Ei heihin ehdi muodostaa minkäänlaista henkilökohtaista suhdetta lyhyen kurssin aikana. Alakouluissa voi kiintyäkin, kun ollaan saman luokan kanssa monta vuotta.
t. yläkoulun aineenopettaja
Kyllä yläkoulunkin opet voi kiintyä ja muistaa, ainakin omat ryhmät, siinähän opettaa samoja oppilaita kuitenkin 3v putkeen. Oman kaverin lakkiaisissa tuli entinen ope (joka myös kaverin perhetuttu) vastaan ja muisti kyllä hyvin.
Mun alakoulun open kanssa jutellaan bussipysäkillä kun tavataan. Aiemmin amiksen open kanssa kaupakeskuksessa juteltiin, on nykyään huookuntoinen kertoi tyttärensä, ei liiku itsekseen. Tyttärensä kanssa olimme työkavereita.
en ole ope mutta musta olis jotenkin tosi outoa ja tylsääkin tehdä elämäntyö alalla muistamatta edes jollakin tavalla oppilaitaan, kyllä tekemisessä pitää joku merkityksellisyys tms olla
Erikoiset nimet jää mieleen kyllä pitkiksi ajoiksi