Onko lapsellista olla jakamatta suvussa kulkenutta reseptiä?
Vähän erikoinen tilanne, johon en kuvitellut joutuvani - mutta tässä sitä nyt ollaan. Meillä on siis minun suvussa äidin puolelta kulkenut erään piirakan resepti nyt jo ainakin 4 sukupolvea. Piirakka saa aina todella paljon kehuja, kun sitä joihinkin juhliin esimerkiksi valmistaa ja omastakin mielestäni se on todella hyvää. Nyt sitten miehen suvusta eräs nainen alkoi kärttää tätä reseptiä minulta ja jotenkin tuli ikävä tunne. En haluaisi antaa ohjetta, mutta samaan aikaan ajattelen olenko ihan naurettava jos kieltäydyn. Mitä itse tekisit?
Kommentit (74)
Reseptin kinuajat penkokoon nettiä, sieltä löytyy uusia reseptejä. Ja ihan itsekin voi kehitellä.
Ann ny hyvä ihminen hälle resepti.
Näitähän riittää: miun suvussain ol tämmöinen piirakkaresepti jne loputtomiin keksittyjä juttuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en minäkään antaisi. Mun suvussa on sellainen leivosresepti, jota ei ole muille jaeltu. Mun häissä pitopalvelun nainen yritti vonkua reseptiä, kun ei ollut koskaan sellaista leivosta (tietenkään) nähnyt ja olihan hänenkin nyt pakko ollut maistaa. Ei millään meinannut ymmärtää, että miksi en anna reseptiä. Tällä herkulla on nimikin, jonkun mummon mummon itsekeksimä. Joskus piti oikein googlettaa, että löytyykö sillä nimellä mitään tuloksia, mutta ei google löytänyt yhtään mitään. Ja ihan hyvä niin.
Siis hetkinen? Häissäsi oli suvun resepteillä itse tehdyt leivokset, ja sitten pitopalvelusta nainen ihan muuten vaan paikalla niitä maistelemassa?
No haloo, oliskohan mitenkään mahdollista että nämä leivokset oli tehty itse mutta kaikki muu tarjottava tilattu pitopalvelusta... Voi pyhä yksinkertaisuus mitä ihmisiä täällä on.
No haloo, Jos pitopalvelu hoitaa tarjoilun, niin tietenkin pitopalvelun täytyy tietää, mitä kyseinen herkku sisältää, jotta osaavat kertoa allergikoille.
Ei sitä nyt tietenkään kaikille kerrota! Täytyy vain nöyrästi lähestyä leivosta ja ottaa vastaan sen ihme. Jos vatsa menee ruikulille tai näppyjä nousee, se on merkki siitä ettet ollut sukusalaisuusleivonnaisen arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
No en minäkään antaisi. Mun suvussa on sellainen leivosresepti, jota ei ole muille jaeltu. Mun häissä pitopalvelun nainen yritti vonkua reseptiä, kun ei ollut koskaan sellaista leivosta (tietenkään) nähnyt ja olihan hänenkin nyt pakko ollut maistaa. Ei millään meinannut ymmärtää, että miksi en anna reseptiä. Tällä herkulla on nimikin, jonkun mummon mummon itsekeksimä. Joskus piti oikein googlettaa, että löytyykö sillä nimellä mitään tuloksia, mutta ei google löytänyt yhtään mitään. Ja ihan hyvä niin.
vattu hyydekakku?
Olisin ehkä ennen miettinyt kanssa että mitä tekisin. Toisaalta nyt 31-vuotiaana miettii että elämä on liian lyhyt siihen että pihtaisi jotain hyviä asioita elämässä vaan itsellään. Haluaisin laittaa hyvän kiertämään :)
Multa kyllä heruu sympatiaa aloittajalle. En minäkään sukuaarretta jakaisi eteenpäin. Se on perintöä, oman suvun vaalimisearvoista perinnettä.
Kerro kysyjälle ystävällisesti, että resepti on sukusalaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilleni kävi noin. Ja kohta kaupungin koko naislauma teki sitä kakkua. Jopa leipomoon se ilmestyi myyntiin. Hänelle tuli kurja olo, koska ko.kakku oli meillä aina juhlapöydän kruunu ja kaikki siitä tykkäs ja se tiedettiin nimeltä ja siitä puhuttiin. Harvinaisesta helmestä tuli tavallinen leivonnainen, arvo laski. Harmittaa äitini ja sen kakun puolesta.
No mikä kakku se on. Kerro niin saa absaitsenansa arvon teidän suvun eikä muuren tunnettuna myyntivalttina.
Sacherkakku... 🙈
Vierailija kirjoitti:
Multa kyllä heruu sympatiaa aloittajalle. En minäkään sukuaarretta jakaisi eteenpäin. Se on perintöä, oman suvun vaalimisearvoista perinnettä.
Kerro kysyjälle ystävällisesti, että resepti on sukusalaisuus.
Jona aitten ehkä kuolee, kun seuraavia polvia ei enää kakkunen kiinnosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilleni kävi noin. Ja kohta kaupungin koko naislauma teki sitä kakkua. Jopa leipomoon se ilmestyi myyntiin. Hänelle tuli kurja olo, koska ko.kakku oli meillä aina juhlapöydän kruunu ja kaikki siitä tykkäs ja se tiedettiin nimeltä ja siitä puhuttiin. Harvinaisesta helmestä tuli tavallinen leivonnainen, arvo laski. Harmittaa äitini ja sen kakun puolesta.
No mikä kakku se on. Kerro niin saa absaitsenansa arvon teidän suvun eikä muuren tunnettuna myyntivalttina.
Sacherkakku... 🙈
Runebergintorttu ihan varmasti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilleni kävi noin. Ja kohta kaupungin koko naislauma teki sitä kakkua. Jopa leipomoon se ilmestyi myyntiin. Hänelle tuli kurja olo, koska ko.kakku oli meillä aina juhlapöydän kruunu ja kaikki siitä tykkäs ja se tiedettiin nimeltä ja siitä puhuttiin. Harvinaisesta helmestä tuli tavallinen leivonnainen, arvo laski. Harmittaa äitini ja sen kakun puolesta.
No mikä kakku se on. Kerro niin saa absaitsenansa arvon teidän suvun eikä muuren tunnettuna myyntivalttina.
Sacherkakku... 🙈
Runebergintorttu ihan varmasti!
prinsessakkkua ajattelin minä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilleni kävi noin. Ja kohta kaupungin koko naislauma teki sitä kakkua. Jopa leipomoon se ilmestyi myyntiin. Hänelle tuli kurja olo, koska ko.kakku oli meillä aina juhlapöydän kruunu ja kaikki siitä tykkäs ja se tiedettiin nimeltä ja siitä puhuttiin. Harvinaisesta helmestä tuli tavallinen leivonnainen, arvo laski. Harmittaa äitini ja sen kakun puolesta.
No mikä kakku se on. Kerro niin saa absaitsenansa arvon teidän suvun eikä muuren tunnettuna myyntivalttina.
Sacherkakku... 🙈
Runebergintorttu ihan varmasti!
prinsessakkkua ajattelin minä
Eikun charlotte russe! :3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilleni kävi noin. Ja kohta kaupungin koko naislauma teki sitä kakkua. Jopa leipomoon se ilmestyi myyntiin. Hänelle tuli kurja olo, koska ko.kakku oli meillä aina juhlapöydän kruunu ja kaikki siitä tykkäs ja se tiedettiin nimeltä ja siitä puhuttiin. Harvinaisesta helmestä tuli tavallinen leivonnainen, arvo laski. Harmittaa äitini ja sen kakun puolesta.
No mikä kakku se on. Kerro niin saa absaitsenansa arvon teidän suvun eikä muuren tunnettuna myyntivalttina.
Sacherkakku... 🙈
Runebergintorttu ihan varmasti!
prinsessakkkua ajattelin minä
Eikun charlotte russe! :3
Meidän kakku oli Paavola, mutta sitten naapurit alkoivat myydä sitä nimellä Pavlova. Hävyttömät!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en minäkään antaisi. Mun suvussa on sellainen leivosresepti, jota ei ole muille jaeltu. Mun häissä pitopalvelun nainen yritti vonkua reseptiä, kun ei ollut koskaan sellaista leivosta (tietenkään) nähnyt ja olihan hänenkin nyt pakko ollut maistaa. Ei millään meinannut ymmärtää, että miksi en anna reseptiä. Tällä herkulla on nimikin, jonkun mummon mummon itsekeksimä. Joskus piti oikein googlettaa, että löytyykö sillä nimellä mitään tuloksia, mutta ei google löytänyt yhtään mitään. Ja ihan hyvä niin.
Siis hetkinen? Häissäsi oli suvun resepteillä itse tehdyt leivokset, ja sitten pitopalvelusta nainen ihan muuten vaan paikalla niitä maistelemassa?
No haloo, oliskohan mitenkään mahdollista että nämä leivokset oli tehty itse mutta kaikki muu tarjottava tilattu pitopalvelusta... Voi pyhä yksinkertaisuus mitä ihmisiä täällä on.
Monilla pitopalveluilla on sääntö että jos heiltä ottaa tarjottavat, niin mitään muualta hankittua ei saa laittaa tarjolle. Juuri siitä syystä että eivät voi mitenkään tietää mitä niissä tarjottavissa on ja miten hygieenisissä oloissa ne on tehty. Jos joku sairastuu niin ketä siitä syytetään? Pitopalvelua tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilleni kävi noin. Ja kohta kaupungin koko naislauma teki sitä kakkua. Jopa leipomoon se ilmestyi myyntiin. Hänelle tuli kurja olo, koska ko.kakku oli meillä aina juhlapöydän kruunu ja kaikki siitä tykkäs ja se tiedettiin nimeltä ja siitä puhuttiin. Harvinaisesta helmestä tuli tavallinen leivonnainen, arvo laski. Harmittaa äitini ja sen kakun puolesta.
No mikä kakku se on. Kerro niin saa absaitsenansa arvon teidän suvun eikä muuren tunnettuna myyntivalttina.
Sacherkakku... 🙈
Runebergintorttu ihan varmasti!
prinsessakkkua ajattelin minä
Eikun charlotte russe! :3
Meidän kakku oli Paavola, mutta sitten naapurit alkoivat myydä sitä nimellä Pavlova. Hävyttömät!
No johan! Meidän Birgitta mummon kakusta taas väännettiin brita-kakku. :,(
Ap kysyy, onko hän naurettava. Ja hän on.
Hän on naurettava ensinnäkin siksi, että hän ylipäätään pohtii sitä, voiko reseptin antaa edelleen. Ja toiseksi siksi, että vielä kehtaa tehdä asiasta avauksen palstalle.
On lapsellista ja naurettavaa edes jäädä miettimään asiaa. Lienee selvää mitä itse tekisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en minäkään antaisi. Mun suvussa on sellainen leivosresepti, jota ei ole muille jaeltu. Mun häissä pitopalvelun nainen yritti vonkua reseptiä, kun ei ollut koskaan sellaista leivosta (tietenkään) nähnyt ja olihan hänenkin nyt pakko ollut maistaa. Ei millään meinannut ymmärtää, että miksi en anna reseptiä. Tällä herkulla on nimikin, jonkun mummon mummon itsekeksimä. Joskus piti oikein googlettaa, että löytyykö sillä nimellä mitään tuloksia, mutta ei google löytänyt yhtään mitään. Ja ihan hyvä niin.
Siis hetkinen? Häissäsi oli suvun resepteillä itse tehdyt leivokset, ja sitten pitopalvelusta nainen ihan muuten vaan paikalla niitä maistelemassa?
No haloo, oliskohan mitenkään mahdollista että nämä leivokset oli tehty itse mutta kaikki muu tarjottava tilattu pitopalvelusta... Voi pyhä yksinkertaisuus mitä ihmisiä täällä on.
No haloo, Jos pitopalvelu hoitaa tarjoilun, niin tietenkin pitopalvelun täytyy tietää, mitä kyseinen herkku sisältää, jotta osaavat kertoa allergikoille.
Ei sitä nyt tietenkään kaikille kerrota! Täytyy vain nöyrästi lähestyä leivosta ja ottaa vastaan sen ihme. Jos vatsa menee ruikulille tai näppyjä nousee, se on merkki siitä ettet ollut sukusalaisuusleivonnaisen arvoinen.
Valtaosa ihmisistä voi syädä kaikkia ruokia. Meidän suvussa ei tarvii miettiä allergioita tai muita pokkeavia. Ollaan ihan normaaleja, koko suku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en minäkään antaisi. Mun suvussa on sellainen leivosresepti, jota ei ole muille jaeltu. Mun häissä pitopalvelun nainen yritti vonkua reseptiä, kun ei ollut koskaan sellaista leivosta (tietenkään) nähnyt ja olihan hänenkin nyt pakko ollut maistaa. Ei millään meinannut ymmärtää, että miksi en anna reseptiä. Tällä herkulla on nimikin, jonkun mummon mummon itsekeksimä. Joskus piti oikein googlettaa, että löytyykö sillä nimellä mitään tuloksia, mutta ei google löytänyt yhtään mitään. Ja ihan hyvä niin.
Siis hetkinen? Häissäsi oli suvun resepteillä itse tehdyt leivokset, ja sitten pitopalvelusta nainen ihan muuten vaan paikalla niitä maistelemassa?
Kyllä. Ruuat ja pääosa jälkiruuista tuli pitopalvelun kautta. Mutta tehtiin itse näitä kyseisiä leivoksia (koska ei sukujuhlia ilman niitä, eikä niitä tietenkään pitopalvelusta saanut) ja tuotiin ne juhlapaikalle. Myös juomat hommattiin itse.
Sellainen onnistui vielä 2000-luvulla. Nykymeiningistä en tiedä. Luultavasti kaikki kielletty
No mikä kakku se on. Kerro niin saa absaitsenansa arvon teidän suvun eikä muuren tunnettuna myyntivalttina.