Lue keskustelun säännöt.
Lapsen hyvän kaverin vanhemman toiminta ihmetyttää
16.09.2010 |
Jos lapseni saa jonkin lelun, heti hän ostaa omalle lapselleen samanlaisen tai paljon hienomman. Jos lupaan palkkion jostain asiasta niin hän lupaa samsta asiasta miljoona kertaa paremman palkkion. Tärkeää tuntuu olevan se että hänen lapsellaan on aina kaikkea hienompaa ja paljon enemmän.
Ihan joka asiasta hän palkitsee lapsensa. Jostain pikkujutusta mennään lelukauppaan ja lapsi saa valita ihan mitä haluaa. vaikka lelukaupan kalleimman lelun.
Jos meillä tehdään jotain erikoista lasten kanssa, he matkivat heti jos kuulevat asiasta. tyyliin meidän lapset pääsivät kesällä Särkänniemeen niin heidän piti heti lähteä myös Särkänniemeen ja samalla reissulla vielä Puuhamaahan ja vaikka minne että olivat sitten käyneet enemmän.
Aina kun lapseni tulee heiltä hän on surullinen kun jos vaikka hän on saanut jonkin uuden kivan lelun, on kaveri saanut samasa sarjasta 2 isompaa ja hienompaa lelua.
Onhan toki aina monilla hienompia leluja ja kaikkea, siihen on totuttava. mutta tässä tuntuu olevan kyse ihan siitä että he haluaa tarkoituksella että heidän lapsella on aina kaikki hienompaa ja että meidän lapsi joutuu pettymään. Viime synttäreillä lapseni sai kauan toivomansa kivat lahjat, synttäreiden jälkeen kaverin äiti vaati tarkasti tietää mitä ne leut oli että sai ostettua samanlaiset omalleen. Esimerkkejä olisi miljoona.
Oma lapseni saa monenlaista ja hänellä on paljon kivoja leluja. Mutta ei hän varmaan edes ikinä opi nistä olemaan kiitollinen kun toinen saa ihan mitä vaan.
Jokaisella perheellä on omat tapansa, mutta ärsyttää kun tämä on ihan tarkoituksellista toimintaa.
Jos ei olisi sukulainen, en antaisi lapseni edes heille mennä. Mutta yritetään nyt vaan olla tekemisissä kun on sukulaisia ja lapset ovat muuten ihan hyvät kaverit.
Ymmärsiköhän kukaan pointtia?
Kommentit (72)
miksi sinun lapsesi "joutuu pettymään" siitä, että toiset hankkii tai tekee samanlaisia asioita?
En ymmärrä kyllä muutenkaan, miksi kyseisen perheen toiminta sinua vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä sua. Munkin kaverin lapsella on aina hienoja leluja, ja meidän lapsi sitten vähän pettynyt, kun kaverilla niin paljon, ja usein ostavat myös peräässä samaa kun me. Joskin tätä perässäostoa tapahtuu todella pienessä mittakaavassa. Ei läheskään niin pahasti kun teillä.
Sinuna kertoisin äidille, miten lastasi harmittaa, että kun on jotain saanut, ja toinen saa sen saman sitten heti. Hänellä itsellään ei tavallaan ole jotain "omaa" mitä toisella on.
Heillä ei ole mitkään hirmu suuret tulot, mutta hommaavat lapselleen kaiken mitä hänen 3 parhaalla kaverillaankin on. Esim nyt viimeksi sai Jopon, vaikka edellinenkin pyörä oli vielä ihan hyvä.
miksi sinun lapsesi "joutuu pettymään" siitä, että toiset hankkii tai tekee samanlaisia asioita?
En ymmärrä kyllä muutenkaan, miksi kyseisen perheen toiminta sinua vaivaa.
Mäkään en ymmärtänyt miksi ap koki jotenkin kiusalliseksi oman lapsensa tunteet, jos toisellekin lapselle hankitaan jotakin. Tuli vaikutelma, että molemmat äidit ovat varsinaisia curlingmammoja ja lisäksi kamalan kateellisia toisilleen.
Ehkä tässä on nyt äitien elintasokilpailua pahimmillaan ja molemmat kanavoivat sen lapsiinsa.
Ymmärrän kyllä sua. Munkin kaverin lapsella on aina hienoja leluja, ja meidän lapsi sitten vähän pettynyt, kun kaverilla niin paljon, ja usein ostavat myös peräässä samaa kun me. Joskin tätä perässäostoa tapahtuu todella pienessä mittakaavassa. Ei läheskään niin pahasti kun teillä. Sinuna kertoisin äidille, miten lastasi harmittaa, että kun on jotain saanut, ja toinen saa sen saman sitten heti. Hänellä itsellään ei tavallaan ole jotain "omaa" mitä toisella on.
Tällaista käsittämätöntä paskaa voi kirjoittaa vain aito av-curling-mamma.
Kyllä on helvetin huonosti asiat, jos Nico-Petterille tulee paha mieli, kun kaveri saa samanlaisen lelun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäiset lapset on kyseessä?
Juttele ap lapsesi kanssa aiheesta. Yritä jutella, että olet iloinen, kun kaverikin on saanut kivan ja hienon lelun - eli iloitsette siitä, että kaverilla on.
Korosta omalle lapsellesi, ttä se, mitä hänellä on, on kivaa ja hienoa, ja se mitä muilla on - se on muilla, meillä ei voi olla samaa ja samanlaista. Se, mitä olet lapsenk anssa ostanut, oli ostohetketkellä se mieluisin vaihtoehto, ja se on edelleen yhtä kiva, vaikka kaverilla olisi miten hienoa tahansa. Ettei aina voi sen uudemman version perässä juosta.
Ja että sinun lelu on hyvä ja kiva sinulle, kaverin lelu hyvä ja kiva kaverille.
Mutta tulee kyllä sellainen olo, että ap ostelee lapselleen aika usein leluja ja tavaroita... en tiedä .
Mutta entäs , jos ap jätät kertomatta teidän ostamiset ja lomamatkanne tuolle kaverin äidille?
Heillä ei ole mitkään hirmu suuret tulot, mutta hommaavat lapselleen kaiken mitä hänen 3 parhaalla kaverillaankin on. Esim nyt viimeksi sai Jopon, vaikka edellinenkin pyörä oli vielä ihan hyvä.
Heillä ei ole mitkään hirmu suuret tulot, mutta hommaavat lapselleen kaiken mitä hänen 3 parhaalla kaverillaankin on. Esim nyt viimeksi sai Jopon, vaikka edellinenkin pyörä oli vielä ihan hyvä.
näin vaivata? Kyllä elämästä tule kovin raskasta, jos tällä periaatteella on liikenteessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
älä keskity heidän perheen metodeihin äläkä mene mukaan noihin ostamisiin esim kysymällä paljon maksoi, onpa hieno, tms- ohita vaan ja puhelette niitä näitä mikä kumpaakin kiinnostaa.
Se on heidän elämää, älä juutu siihen. Leikitte lasten kanssa sen minkä tapaatte. Muut vatvomiset sikseen. Keskityt omaan elämään - etkä vertaile sinäkään mielessäsikään että nyt heillä on hienompi lelu ja paremmat kesämatkat.
Aina on niitä joilla on paremmin - ja huonommin. vertaileminen ei auta mitään. Elää omaa elämäänsä ja antaa toisten elää omansa ja tehdät omat virheensä (ellei ne nyt todellakin polje toisen oikeuksia tai ole räikeästi moraalisesti väärin)
Mua ei voisi vähempää kiinnostaa mitä leluja toiset ostaa lapsilleen. Eikö sitä voisi ajatella niinkin, että kiva kun nyt molemmilla on tuollainen lelu niin voivat yhdessä leikkiä sellaisilla?!
Ap, kasvatat lapsestasi tyytymätöntä lellivauvaa jos hän reagoi noin kaverin leluihin. Meillä iloittaisiin että voi kuinka kiva että Nico-Petteri on saanut noin hienon lelun! Kiva kun voidaan leikkiä hauskoja leikkejä.
Meillä on pallogrilli kun koko muu naapurusto rakentelee valtaisia kaasukeittiöitä pihoillensa. Olen pakahtua onnesta, kun mieheni kantaa pienen mustan pallonsa komeasti keskelle pihaa, sytyttää grillinsä ja sihauttaa oluensa auki. Siinä hän sitten nauttii takakenossa nojaillen kesästä. Naapurit virityksineen kyräillen. ;)
Ap, tuleeko lapsestasi isona onnellinen pallogrillin omistaja, vai kireä toisten grillien perään poraaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei voisi vähempää kiinnostaa mitä leluja toiset ostaa lapsilleen. Eikö sitä voisi ajatella niinkin, että kiva kun nyt molemmilla on tuollainen lelu niin voivat yhdessä leikkiä sellaisilla?!
Ap, kasvatat lapsestasi tyytymätöntä lellivauvaa jos hän reagoi noin kaverin leluihin. Meillä iloittaisiin että voi kuinka kiva että Nico-Petteri on saanut noin hienon lelun! Kiva kun voidaan leikkiä hauskoja leikkejä.
Meillä on pallogrilli kun koko muu naapurusto rakentelee valtaisia kaasukeittiöitä pihoillensa. Olen pakahtua onnesta, kun mieheni kantaa pienen mustan pallonsa komeasti keskelle pihaa, sytyttää grillinsä ja sihauttaa oluensa auki. Siinä hän sitten nauttii takakenossa nojaillen kesästä. Naapurit virityksineen kyräillen. ;)
Ap, tuleeko lapsestasi isona onnellinen pallogrillin omistaja, vai kireä toisten grillien perään poraaja?
se kadehtii naapurinsa kaasugrilliä ja kutsuu äitinsä sanomaan naapurille, että naapurin pitää myydä kaasugrillinsä.
Ettei heidän kullannupuillensa vaan tule paha mieli.
jepjep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että te elätte omaa elämää. Ei se ole tärkeää mitä tavaraa on ja missä on käyty. Omassa kodissa on jokaisella paras ja käydään missä tykätään. Sinuna lopettaisin koko asian ajattelemisen. Sehän on sen toisen perheen ongelma, jos heillä on kilpavarustelua. Ja hankkikaa toki muunlaisia kavereita lisäksi.
ja testaa mihin kaikkeen he ovat valmiita lähtetmään mukaan. Tai huijaa vaikka lainaamalla jotain ja väitä että se on ostettu lapselle omaksi. Saatte hyvät naurut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9-vuotiaalla lapsellani on jo monta vuotta ollut kaveri, joka saa aina sen mikä kulloinkin on muodissa, ja vähän enemmän ja hienompana kuin muut. Eivät ehkä varsinaisesti kopioi meidän tai kenekään muun ostoksia mutta kun mun poika esim. innostui Tähtein sodasta ja alkoi puhua siitä koulussa, niin tämä poika sain seuraavalla viikolla kolme Star Wars -legoa, pelin ja repun. Omani oli saanut yhden Legon ja säästi rahaa seuraavan ostoon, vaikka innostus oli meiltä lähtöisin. Tämä kuulostaa pikkusieluiselta, mutta lienee ymmärrettävää että se vähän harmitti lasta.
Minä sanoin (kuten olen aiemmin vastaavissa tilanteissa) vain, että Ohhoh! Onpa aika erikoista että se xx saa niin paljon tavaraa kerralla. Sitten totean että sillä mahtaa olla hirveästi kamaa nurkissa, joilla se ei enää leiki. Tähän poikani alkoi muistella kaikkia niitä muotijuttuja joita tiesi kaverin saaneen ja jtoka on jo menneet ohi. Samalla hän huomasi itsekin että enääpäs ei yhtään kadehdituta ne kaverin 500 Pokemon-korttia :-)
Kyllä mä näissä asioissa keskityn ihan siihen omaa kasvatustyöhöni, jonka tavoite on opettaa lapsille vastuullista ja harkitsevaa kulutusta (vaikka siis meidänkin mukulta tosiaan saa minusta ihan tarpeeksi roinaa). Muut voi toimia miten toimivat, se ei vaikuta meihin.
"se ja se"-lelu. Joku tosi kallis ja hieno ja mainitset että kovasti on sellaista toivonut mutta nyt vasta hankitte sen.
Noh, todellisuudessa mitään sellaista juttua ette ole hankkineet, ja katsot sitten ostaako tämä kaveri saman / vastaavan.
Siinä vaiheessa kun sanoo että hekin ostivat sellaisen, kerrot että jaa, no totesitte että se on ihan paska eikä lapsi siitä välitä, joten palautitte...tjt
Kiusa se on pienikin kiusa.
kyllä säälittää enemmän se ap:n sukulaislapsi, hän ei koskaan opi käsittelemään pettymyksiä -ja niitä kyllä tulee viimeistään aikuisena eikä äiti ole enää suojelemassa.
Ap:n lapselle tietysti ikävää, mutta ei tuolle sukulaiselle oikein mitään voi tehdä. Toivottavasti lapsi oppii myöhemmin arvostamaan niitä omiakin tavaroitaan, kun saa harvemmin ja vain sellaista mitä todella itse haluaa.
Ei voi olla mukavaa lapsellekaan, ettei voi tuollaisessa tilanteessa omistaa mitään aidosti omaa ja speciaalia - kun heti on samanlainen kaverillakin.
Meilläkin samanlainen tilanne. Me ostettiin pitkällisen harkinnan jälkeen lemmikki-kani lapsillemme - no eikös mennyt aikaakaan (ehkä max 1 viikko), kun kuulimme, että tyttären kaverikin oli saanut 4 (!) kania (kanipariskunnan ja 2 poikasta), kun ensin tätä meidän kania täällä meillä ihasteli. Eli siis ihan hetken mielijohteesta elävä eläin 7-vuotiaalle vain siksi koska kaverillakin on. Eikä tämä ole edes ainoa esimerkki.
Tämä, jos mikä, on juuri sitä curling-vanhemmuutta. Oma Aino-Milla ei saa olla surullinen tai kokea huonommuutta suhteessa toiseen; fiksataan "ongelma" ja hankitaan Aino-Millalle vielä suurempaa ja parempaa! Uskomatonta järkeä joillakin aikuisilla.
Ap, teinä pitäisin kyllä oikeasti etäisyyttä näihin tyyppeihin - niin mekin aiotaan tulevaisuudessa rajoittaa lasten tapaamista, ja itseasiassa ollaan muuttamassa vuoden sisällä pois, siten se hoituu ihan itsestään. Tosin tästä ketjusta päätellen, näitä tapauksia taitaa olla enemmänkin? Oh no.
saisitte kasvaa molemmat vanhemmat aikuisiksi mutta taitaa olla turha toivo.
On hieman itsekeskeistä olettaa, että toiset seuraavat esimerkkiänne ja matkivat. Varsinkaan niin isossa asiassa kuin lemmikkieläimen hankkiminen. Eiköhän heillä ole ollut asia pitkään harkinnan alla ja sitten nähdessään kuinka homma tuntuu teillä toimivan saaneet pontta toteuttaa ideansa.
[I]Eli siis ihan hetken mielijohteesta elävä eläin 7-vuotiaalle vain siksi koska kaverillakin on.
[/quote]
Leluissa taas on nämä suosikkilelut tietynikäiselle, joita tuntuu olevan kaikilla.
Jos se, että muutkin ostelevat samoja leluja kuin Ap:n perhe harmittaa, minulla on oiva idea mitä tehdä. Älkää ostelko leluja. Luonto säästyy, Ap:n hermot säästyy, naapurit saattavat matkia ;-) ja luonto säästyy tuplasti ja lasten mielikuvitus kehittyy kun ei jatkuvasti tuoda uusia ja hienompia leluja vaan pitää leikkiä vanhoilla. Kaikki voittaa. :-)
mutta se on ihan eri asia kuin että rynnätään kauppaan paniikissa heti ostamaan samat tavarat kuin kaverilla (tai mielellään astetta paremmat), ettei lapsi vain nyt pahoita mieltään.. Ja sitten täälläkin ihmetellään miksi nuorilta menee luottotiedot. No olisikohan syynä se, että ovat oppineet kotona, että kaikki muodikkaat releet ja vetimet _pitää_ saada..