7v lapsi ja järkyttävä väsymys. Minulla on vuosien univelka tuon lapsen takia ja tuntuu ettei ikinä helpota;(
Ensin oli tietenkin vauvavuosi ja yöimetykset, lopetin imetttämisen kun oli 9kk eikä maitoa enää oikein tullut. Alkoi juoda öisin velliä ja sitä meni järkyttävät määrät, heräsi itkemään ja huutamaan "elliii" kun piti saada lisää velliä keskellä yötä. Ja lopulta piti tietenkin vaihtaa kakkavaippa.
Kun oli puolitoistavuotias aloin antaa öisin vettä pulloon. Tämäkään ei helpottanut vaan kirkui vettä yökaudet, nousin 2-3 kertaa yössä täyttämään vesipullon ja yleensä aamulla olikin sitten lakanat pissassa kun vaippa ei ollut pitänyt sitä pissamäärää. Nukkui usein vieressäni ja oli enemmän sääntö kuin poikkeus että heräsin märässä sängyssä.
Kun täytti 5v alko juoda öisin vettä lasista ja sitten herätteli minut kun ei uskaltanut nousta ja mennä yksin vessaan. Jos kieltäydyin nousemasta, tuli viereen ja pissasi sänkyyn. Lopulta otin yöveden pois.
Kun vesi-showsta päästiin tuli uusi ongelma, ei uskalla nukkua huoneessaan. Siellä on kuulemma kummitus. Nukkuu vieressäni, pyörii ja varastaa peitot. Tapailen nyt yhtä miestä eikä siitä tule mitään että tyttö änkeää väliimme!
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodevaatelaatikko siihen sun sänkysi viereen. Siihen saa tulla hiljaa jos pelottaa.
Ja se miesystävä omaan huusholliin.
Haistakaa nyt paska. Lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii, että aikuisella saa olla jotain omaakin mihin lapsi ei pääse väliin.
Lapsen elämään ei hilata uusia miehiä kolmen kuukauden tuntemisen jälkeen. Tai sitä miestä asumaan sinne tuollaisella aikataululla.
Se oma juttu on työ, harrastukset yms.
Ei isäpuolet.
No kyllähän sitä nyt äidilläkin saa miesystävä olla. Mutta kun tilanne lapsen unien kanssa on noin huono, ei se mies voi nukkua siellä samassa sängyssä äidin ja lapsen kanssa. Kuulostaa oiekasti aika hullulta, että 7v tyttö nukkuu äidin ja miesystävä välissä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsella ei koskaan ole ollut isää,pappa ollut ainoa mies elämässään. Ex teki selväksi että se ero tai abortti eikä varmaan tarvitse, kertoa kumman valitsin..
Ap
Sitten paljon pappa-aikaa. Hyvä isähahmo on tärkein yksittäinen seikka tytön itsetunnon kehityksen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodevaatelaatikko siihen sun sänkysi viereen. Siihen saa tulla hiljaa jos pelottaa.
Ja se miesystävä omaan huusholliin.
Haistakaa nyt paska. Lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii, että aikuisella saa olla jotain omaakin mihin lapsi ei pääse väliin.
Lapsen elämään ei hilata uusia miehiä kolmen kuukauden tuntemisen jälkeen. Tai sitä miestä asumaan sinne tuollaisella aikataululla.
Se oma juttu on työ, harrastukset yms.
Ei isäpuolet.
No kyllähän sitä nyt äidilläkin saa miesystävä olla. Mutta kun tilanne lapsen unien kanssa on noin huono, ei se mies voi nukkua siellä samassa sängyssä äidin ja lapsen kanssa. Kuulostaa oiekasti aika hullulta, että 7v tyttö nukkuu äidin ja miesystävä välissä.
Nyt lasta ollaan vielä häätämässä siitä välistä, jolloin lapselle tulee helposti olo, että miesystävä menee hänen edelleen. Ensin lapsen unet kuntoon ja sitten miesystävä yökylään.
Miesystäväni ei asu kanssamme. Tein selväksi tapailun alussa että etsin poikakaveria, en tytölle isää. Tyttärelle on vain äidin ystävä.
A.p
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa koko ongelmalta olisi päästy, kun olisit vieroittanut vauvan maidon/vellinjuonnista öisin. 9 kk ikä on juuri oikea vieroittaa lapsi yösyömisestå ja sinulla imetyksen lopetus sattui siihen sopivasti. Tuon ikäinen ei tarvitse velliä tai maitoa öisin.
Yövieroitus vaatii muutaman hankalamman yön, sitten homma helpottaa.
Voi herran pieksut. Ei tässä kyse ole mistään vauvan yövieroittamisesta, vaan siitä että 7-vuotiaalla lapsella on turvaton olo.
Aivan yhtä perustellusti voitaisiin väittää, että ongelmilta olisi vältytty jos lasta olisi imetetty öisin noin 2-vuotiaaksi. Koska aika moni on saanut hyviä nukkujia silläkin metodilla.
Tosiasiassahan kaikki vaikuttaa kaikkeen: lapsen temperamentti, vuorovaikutussuhde vanhempaan, fyysinen nälkäkin. Peloissaan ei voi nukkua.
Millä tavalla turha vellinjuonti ja holtiton vedenjuonti ja siitä johtuva vessahätä lisää lapsen turvallisuutta? Miksi lapsi noista huolimatta juoksuttaa vanhempaansa öisin?
Ennemmin pitäisi sanoa, että suostumalla haitallisiin tapoihin aikuinen ylläpitää itse levottomuuden kierrettä. Turvalliset rajat ovat lapselle tärkeitä ja osoittavat tälle välittämistä.
Syöminen ja juominen on seuraus, ei syy.
Ihminen on siitä jännä olento, että hän saattaa syödä suruunsa, pelkoonsa, jopa pitkästymiseensä. Ei vain vauvana vaan ihan aikuisenakin. Ratkaisu ei ole se, että pelkästään kylmästi kielletään, vaan myös tarjotaan tilalle muuta.
Ap:lta loppui maito ja hän tarjosi jättiannokset velliä, vaikka hänen olisi pitänyt tarjota vähän velliä ja paljon syliä ja rakastavaa katsetta. Hän ei ole ainoa lajissaan. Monikin äiti täyttää fyysisiä tarpeita silloin kun pitäisi täyttää henkisiä. Hämmästyttävää, miten moni on sitä mieltä, että ratkaisu olisi olla tarjoamatta mitään.
Tämä myös kaikille ylipainoisille aikuisille.
Tämä on täyttä pötyä. Lapsi ei tarvitse öisin velliä. Yöt ovat nukkumista varten eikä se ole rakkauden puutetta. Lapsella on turvallinen olo, kun aikuinen vastaa johdonmukaisesti öisin hänen kulloiseenkin hätään. Aikuinen on se, joka asettaa rajat. Se on rakkautta.
Lapseni on 24v, ja olen viimeiset pari vuotta saanut nukuttua paremmin. Siihen asti lapsi on valvottanut säännöllisen epäsäännöllisesti. Univelkaa en saa tämän elämän aikana pois kuitattua, ja näytän 10v vanhemmalta kuin olenkaan pelkän valvomisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni ei asu kanssamme. Tein selväksi tapailun alussa että etsin poikakaveria, en tytölle isää. Tyttärelle on vain äidin ystävä.
A.p
Ystävät ei yleensä nuku äidin sängyssä.
Ja ihan liian nopealla aikataululla mies on raahattu lapsen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodevaatelaatikko siihen sun sänkysi viereen. Siihen saa tulla hiljaa jos pelottaa.
Ja se miesystävä omaan huusholliin.
Haistakaa nyt paska. Lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii, että aikuisella saa olla jotain omaakin mihin lapsi ei pääse väliin.
Lapsen elämään ei hilata uusia miehiä kolmen kuukauden tuntemisen jälkeen. Tai sitä miestä asumaan sinne tuollaisella aikataululla.
Se oma juttu on työ, harrastukset yms.
Ei isäpuolet.
No kyllähän sitä nyt äidilläkin saa miesystävä olla. Mutta kun tilanne lapsen unien kanssa on noin huono, ei se mies voi nukkua siellä samassa sängyssä äidin ja lapsen kanssa. Kuulostaa oiekasti aika hullulta, että 7v tyttö nukkuu äidin ja miesystävä välissä.
Kolmen kuukauden tubtemisella ei lapsen elämään raahata miehiä.
Eikä niiden tarvitse siellä yöpyä.
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni ei asu kanssamme. Tein selväksi tapailun alussa että etsin poikakaveria, en tytölle isää. Tyttärelle on vain äidin ystävä.
A.p
Kuinka usein muut ystäväsi ovat luonasi yökylässä ja nukkuvat samassa sängyssä? Ei se lapsi tyhmä ole, etteikö tajua, että miesystävä on enemmänkin kuin ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa koko ongelmalta olisi päästy, kun olisit vieroittanut vauvan maidon/vellinjuonnista öisin. 9 kk ikä on juuri oikea vieroittaa lapsi yösyömisestå ja sinulla imetyksen lopetus sattui siihen sopivasti. Tuon ikäinen ei tarvitse velliä tai maitoa öisin.
Yövieroitus vaatii muutaman hankalamman yön, sitten homma helpottaa.
Voi herran pieksut. Ei tässä kyse ole mistään vauvan yövieroittamisesta, vaan siitä että 7-vuotiaalla lapsella on turvaton olo.
Aivan yhtä perustellusti voitaisiin väittää, että ongelmilta olisi vältytty jos lasta olisi imetetty öisin noin 2-vuotiaaksi. Koska aika moni on saanut hyviä nukkujia silläkin metodilla.
Tosiasiassahan kaikki vaikuttaa kaikkeen: lapsen temperamentti, vuorovaikutussuhde vanhempaan, fyysinen nälkäkin. Peloissaan ei voi nukkua.
Millä tavalla turha vellinjuonti ja holtiton vedenjuonti ja siitä johtuva vessahätä lisää lapsen turvallisuutta? Miksi lapsi noista huolimatta juoksuttaa vanhempaansa öisin?
Ennemmin pitäisi sanoa, että suostumalla haitallisiin tapoihin aikuinen ylläpitää itse levottomuuden kierrettä. Turvalliset rajat ovat lapselle tärkeitä ja osoittavat tälle välittämistä.
Syöminen ja juominen on seuraus, ei syy.
Ihminen on siitä jännä olento, että hän saattaa syödä suruunsa, pelkoonsa, jopa pitkästymiseensä. Ei vain vauvana vaan ihan aikuisenakin. Ratkaisu ei ole se, että pelkästään kylmästi kielletään, vaan myös tarjotaan tilalle muuta.
Ap:lta loppui maito ja hän tarjosi jättiannokset velliä, vaikka hänen olisi pitänyt tarjota vähän velliä ja paljon syliä ja rakastavaa katsetta. Hän ei ole ainoa lajissaan. Monikin äiti täyttää fyysisiä tarpeita silloin kun pitäisi täyttää henkisiä. Hämmästyttävää, miten moni on sitä mieltä, että ratkaisu olisi olla tarjoamatta mitään.
Tämä myös kaikille ylipainoisille aikuisille.
Tämä on täyttä pötyä. Lapsi ei tarvitse öisin velliä. Yöt ovat nukkumista varten eikä se ole rakkauden puutetta. Lapsella on turvallinen olo, kun aikuinen vastaa johdonmukaisesti öisin hänen kulloiseenkin hätään. Aikuinen on se, joka asettaa rajat. Se on rakkautta.
Voi johdonmukaisuus sentään, luepa uudelleen oma juttusi.
Aikuinen vastaa johdonmukaisesti kulloiseenkin hätään öisin, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että aikuinen päättää ettei lapsella voi oloa nälkä yöllä.
Ja yhdeksän kuukauden ikäisen vauvan pitää ymmärtää, että rakkautta on se, että ei saa öisin ruokaa eikä myöskään rakkauden osoituksia, ainoastaan sellaista abstraktia rakkautta, johon ei liity huomiota.
Kun kirjoitan tätä on tyttö kaverinsa kanssa kaupassa ostamassa keksejä. Päivisin on ihan normaali reipas, tuleva koululainen mutta öisin alkaa levottomuudet ja kummitusten pelkäämiset.Uskon, että hakee huomiota ja tietää itsekin ettei huoneessaan mitään ole. On vain tottunut pääsemään viereen. Ja kun haluan nukkua niin annan periksi. Tuntuu että ollaan kierteessä josta ei pääse ulos ,(
A.P
Vierailija kirjoitti:
Lapsella ei koskaan ole ollut isää,pappa ollut ainoa mies elämässään. Ex teki selväksi että se ero tai abortti eikä varmaan tarvitse, kertoa kumman valitsin..
Ap
Ja nyt käytät koko lapsen lapsuuden hyvittäen sitä isättömyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Kun kirjoitan tätä on tyttö kaverinsa kanssa kaupassa ostamassa keksejä. Päivisin on ihan normaali reipas, tuleva koululainen mutta öisin alkaa levottomuudet ja kummitusten pelkäämiset.Uskon, että hakee huomiota ja tietää itsekin ettei huoneessaan mitään ole. On vain tottunut pääsemään viereen. Ja kun haluan nukkua niin annan periksi. Tuntuu että ollaan kierteessä josta ei pääse ulos ,(
A.P
Mites yökyläilyt?
Vierailija kirjoitti:
Taitaa sun uusi miehes tykätä pikkutytöistä kun sallii sen nukkua välissänne. Varo ettet vaan joku kerta herää panemisen ääniin.
Tarkoitat varmaan raiskauksen ääniin?
Vierailija kirjoitti:
Kun kirjoitan tätä on tyttö kaverinsa kanssa kaupassa ostamassa keksejä. Päivisin on ihan normaali reipas, tuleva koululainen mutta öisin alkaa levottomuudet ja kummitusten pelkäämiset.Uskon, että hakee huomiota ja tietää itsekin ettei huoneessaan mitään ole. On vain tottunut pääsemään viereen. Ja kun haluan nukkua niin annan periksi. Tuntuu että ollaan kierteessä josta ei pääse ulos ,(
A.P
Jo ihan pienten vauvojen kanssa asetetaan rajoja, eikä anneta periksi ellei haluta tehdä jostain tapaa. Menneitä on turha voivotella mutta nyt olisi ryhtiliikkeen vuoro. Jos et kumminkaan nuku yöllä lapsen takia, niin unikoulu olisi hyvä vaihtoehto tähän väliin. Muutama yö menee valvoessa mutta sitten helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa koko ongelmalta olisi päästy, kun olisit vieroittanut vauvan maidon/vellinjuonnista öisin. 9 kk ikä on juuri oikea vieroittaa lapsi yösyömisestå ja sinulla imetyksen lopetus sattui siihen sopivasti. Tuon ikäinen ei tarvitse velliä tai maitoa öisin.
Yövieroitus vaatii muutaman hankalamman yön, sitten homma helpottaa.
Voi herran pieksut. Ei tässä kyse ole mistään vauvan yövieroittamisesta, vaan siitä että 7-vuotiaalla lapsella on turvaton olo.
Aivan yhtä perustellusti voitaisiin väittää, että ongelmilta olisi vältytty jos lasta olisi imetetty öisin noin 2-vuotiaaksi. Koska aika moni on saanut hyviä nukkujia silläkin metodilla.
Tosiasiassahan kaikki vaikuttaa kaikkeen: lapsen temperamentti, vuorovaikutussuhde vanhempaan, fyysinen nälkäkin. Peloissaan ei voi nukkua.
Millä tavalla turha vellinjuonti ja holtiton vedenjuonti ja siitä johtuva vessahätä lisää lapsen turvallisuutta? Miksi lapsi noista huolimatta juoksuttaa vanhempaansa öisin?
Ennemmin pitäisi sanoa, että suostumalla haitallisiin tapoihin aikuinen ylläpitää itse levottomuuden kierrettä. Turvalliset rajat ovat lapselle tärkeitä ja osoittavat tälle välittämistä.
Syöminen ja juominen on seuraus, ei syy.
Ihminen on siitä jännä olento, että hän saattaa syödä suruunsa, pelkoonsa, jopa pitkästymiseensä. Ei vain vauvana vaan ihan aikuisenakin. Ratkaisu ei ole se, että pelkästään kylmästi kielletään, vaan myös tarjotaan tilalle muuta.
Ap:lta loppui maito ja hän tarjosi jättiannokset velliä, vaikka hänen olisi pitänyt tarjota vähän velliä ja paljon syliä ja rakastavaa katsetta. Hän ei ole ainoa lajissaan. Monikin äiti täyttää fyysisiä tarpeita silloin kun pitäisi täyttää henkisiä. Hämmästyttävää, miten moni on sitä mieltä, että ratkaisu olisi olla tarjoamatta mitään.
Tämä myös kaikille ylipainoisille aikuisille.
Tämä on täyttä pötyä. Lapsi ei tarvitse öisin velliä. Yöt ovat nukkumista varten eikä se ole rakkauden puutetta. Lapsella on turvallinen olo, kun aikuinen vastaa johdonmukaisesti öisin hänen kulloiseenkin hätään. Aikuinen on se, joka asettaa rajat. Se on rakkautta.
Kun 9kk ikäinen herää yöllä huutamaan niin on sille jotain tehtävä. Ei siinä auta mikään "yöt on nukkumista varten" lässytys, jos lapsella on hätä. Velli on toki väärä ratkaisu, läheisyys ja sinne omaan sänkyyn opettaminen paljon toimivampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kirjoitan tätä on tyttö kaverinsa kanssa kaupassa ostamassa keksejä. Päivisin on ihan normaali reipas, tuleva koululainen mutta öisin alkaa levottomuudet ja kummitusten pelkäämiset.Uskon, että hakee huomiota ja tietää itsekin ettei huoneessaan mitään ole. On vain tottunut pääsemään viereen. Ja kun haluan nukkua niin annan periksi. Tuntuu että ollaan kierteessä josta ei pääse ulos ,(
A.P
Mites yökyläilyt?
Jos nukkuu muualla hyvin, niin selvästi äiti on se ongelma. Haluaa viereen nukkumaan, mikä on ymmärrettävää, kun on vieressä saanut nukkua aina.
Vierailija kirjoitti:
Kun kirjoitan tätä on tyttö kaverinsa kanssa kaupassa ostamassa keksejä. Päivisin on ihan normaali reipas, tuleva koululainen mutta öisin alkaa levottomuudet ja kummitusten pelkäämiset.Uskon, että hakee huomiota ja tietää itsekin ettei huoneessaan mitään ole. On vain tottunut pääsemään viereen. Ja kun haluan nukkua niin annan periksi. Tuntuu että ollaan kierteessä josta ei pääse ulos ,(
A.P
Oma lapseni nukkui vieressäni 12-vuotiaaksi asti, sitten loppui.
T: 24-vuotaan äiti
Tulee mieleen ihan oma siskoni, joka on minua paljon nuorempi. Vanhemmat erosivat, kun hän oli vauva ja äiti hoiti häntä lähes yksin. Ap:n valitus on kuin suoraan lapsuudenperheestäni.
Siskollani ei ollut mitään rajoja ja äiti oli todella uupunut. Esimerkiksi sisko sai maitoa öisin aina kun halusi, valvotti, pompotti ja äiti kiltisti toteutti kaikki toiveet. Ja oli hirveän uupunut. Minulla ja toisella isommalla sisaruksella oli aina paljon selkeämmät säännöt enkä saanut tahtoani läpi kuten pikkusisko joka asiassa.
Onko tämä jotenkin tyypillinen käytösmalli yksin jääneelle äidille? Kun toinen vanhempi puuttuu, sitä ylikompensoidaan lapselle.
Mikset millään tavalla vastaa lukuisiin viesteihin, joissa neuvotaan rajojen asettamisessa? Sinun ongelma on, että lapsi pyörittää sinua etkä osaa olla tälle aikuinen. Se aiheuttaa lapsessa turvattomuutta.