Lue keskustelun säännöt.
Nainen, mitä taitoja odotat mieheltä parisuhteessa?
26.06.2023 |
Eli mitä miehen pitäisi vähimmillään osata parisuhteessa?
Pitääkö olla vielä selkeästi miehen ja naisen työt vai yhdessä jaetaan kaikki työt siivoamisesta auton huoltoon ja ruuanlaitosta talon remontointiin? Entäs jos mies osaa tehdä kaikkea, onko se uhka naiselle, jos esimerkiksi mies osaa ommella tai leipoa?
Minut on miehenä kasvatettu siihen, että en tarvitse parisuhteeseen uutta äitiä vaan kaikkea pitää osata tehdä. Sen vuoksi osaan kokata, siivota, leipoa, remontoida, korjata mekaanisia laitteita, ommella, silittää, hoitaa puutarhaa sekä lapsia sekä huolehtia parisuhteesta. Vaikea olisi kuvitella, että en osaisi tehdä jotain yllämainituista vaan olisin riippuvainen toisesta osapuolesta hoitamaan näitä asioita vielä vuonna 2023. Toki parisuhteessa nämä työt jaetaan reilusti molempien kiinnostuksen ja mielenkiinnon mukaan.
Kommentit (57)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa, en ole miettinyt tuollaista. Olen tottunut tekemään kaikenlaista mihin voimat riittää, miehillä on yleensä enempi fyysistä voimaa joten miesten apua olen pyytänyt raskaiden asioiden kantamiseen välillä.
Ei haittaa tippaakaan joku tuollainen, että mies leipoo tai ompelee, suoraan sanottuna alkoi vähän naurattamaan kun mietinkin, että tuollainen haittaisi :D
Sehän on vain positiivista, mitä enempi ihminen osaa tehdä kaikenlaista.
Olin tulossa sanomaan samat kuin aiemmat, eli keskustelu-ja tunnetaidot ovat tärkeitä. Sen lisäksi ei ole mitään yksittäistä mitä pitäisi osata tehdä, paitsi tarvittaessa täytyy osata etsiä tietoa miten joku asia tehdään/osata etsiä ammattilainen tekemään tarvittava homma.
Ei kai siinä mitään listaa ole, josta pitää kaikki osata. Minä naisena en osaa esim. leipoa tai ommella. Ei niillä yksittäisillä taidoilla ole niinkään merkitystä, vaan yhteisymmärryksellä, että mitä molemmat odottavat toiselta ja itseltä parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa hyvältä. En vaadi mitään, mutta pidän etuna, jos mies ymmärtää jotain niistä asioista joista itse en ymmärrä kuten autoista ja tekniikasta. Sellaisen miehen kanssa en pysty näkemään itseäni, jolla on kehno yleissivistys eikä kiinnostusta esimekiksi yhteiskunnallisiin asioihin tai historiaan. Silloin olemme muissakin asioissa varmasti liian erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kommunikointi- ja tunnetaidot.
Riittäisivätkö nämä yksinään? Monissa kommenteissa näitä korostetaan, mutta hyvin kuunteleva ja keskusteleva mies sohvalla naisen siivotessa, kokatessa ja lapsia hoitaessa vaikuttaisi jotenkin epärealistiselta. Ottakaa tämä kommentti sitten huumorilla :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on myös erittäin tärkeää, että kumppanini näkee mitä kaikkea tehtävää on. En halua olla mikään työnjohtaja, joka joutuu sanomaan itsestäänselvistä asioista kuten pyykin laittaminen, kaupassa käynti, tiskaus jne. Olen itse aika laiska, joten en oleta mitään järjetöntä toimeliaisuutta, mutta että kuitenkin tarttuu ihan itsestään näihin arjen toistuviin hommiin. Ja kuten muutkin jo mainitsivat, hyvät kommunikointikyvyt ovat ihan ykkösenä tärkeysjärjestyksessä positiivisen mielen kera.
Kaikki erityisosaaminen on sitten kivaa plussaa.
-mies hoitaa puolet kotitöistä oma-aloitteisesti
-mies osaa keskustella ongelmat läpi, ei mykkäkouluile tms
-mies kunnioittaa naista normaalisti vertaisenaan eli ei halveksi, arvostele, valehtele tms
-hyvä parisuhde lisäksi vaatisi, että kokisin, että mies pitää mimusta naisena, pitää kivannäköisenä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunikointi- ja tunnetaidot.
Riittäisivätkö nämä yksinään? Monissa kommenteissa näitä korostetaan, mutta hyvin kuunteleva ja keskusteleva mies sohvalla naisen siivotessa, kokatessa ja lapsia hoitaessa vaikuttaisi jotenkin epärealistiselta. Ottakaa tämä kommentti sitten huumorilla :)
Missä tuossa luomassasi skenaariossa tulee esiin ne tunnetaidot? Muutenkin, nykyään parisuhteissa on ihan oletusarvo, että molempien aikuisten ollessa työelämässä kotityöt ja (yhteisten) lasten hoito jaetaan tasan, joten siksi harva tuota erikseen mainitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunikointi- ja tunnetaidot.
Riittäisivätkö nämä yksinään? Monissa kommenteissa näitä korostetaan, mutta hyvin kuunteleva ja keskusteleva mies sohvalla naisen siivotessa, kokatessa ja lapsia hoitaessa vaikuttaisi jotenkin epärealistiselta. Ottakaa tämä kommentti sitten huumorilla :)
Itse ottaisin ainakin mieluummin puuhakkaan ja aikaansaavan miehen jolla ei ole niin viimeisen päälle kommunikointitaidot kuin täydellisen keskustelijan joka on passiivinen (jos tällainen vastakkainasettelu tehdään, oikeastihan on paljon muunkinlaisia ja sellaisia jotka on sekä puuhakkaita, että keskustelu- ja kommunikointitaitoisia, sellaisia on paljon)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivous, ruoanlaitto, pyykinpesu. Keskustelutaito ja hellyys.
Kotityöt jaetaan tasan ja ruoanlaitto.
Varakkuus ja siisti ulkonäkö, älykkyys.. Ei siis mikään sysiruma eikä sottapytty. Kaiken puuttuvan voi ostaa rahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunikointi- ja tunnetaidot.
Riittäisivätkö nämä yksinään? Monissa kommenteissa näitä korostetaan, mutta hyvin kuunteleva ja keskusteleva mies sohvalla naisen siivotessa, kokatessa ja lapsia hoitaessa vaikuttaisi jotenkin epärealistiselta. Ottakaa tämä kommentti sitten huumorilla :)
Missä tuossa luomassasi skenaariossa tulee esiin ne tunnetaidot? Muutenkin, nykyään parisuhteissa on ihan oletusarvo, että molempien aikuisten ollessa työelämässä kotityöt ja (yhteisten) lasten hoito jaetaan tasan, joten siksi harva tuota erikseen mainitsee.
Eli tunnetaidot sisältää myös ymmärryksen tarttua yhteisiin kotitöihin? :)
Ymmärrän kyllä mitä haet. Tämä ehkä korostaa juuri sitä, että ne tunne-ja keskustelutaidot tarvitsevat myös rinnalleen että kotityötkin jaetaan omien taitojen mukaan tasapuolisesti. Vaikea nähdä, että keskustelu-ja tunnetaidot riittävät tilanteessa, jos toinen kokee tekevänsä parisuhteessa suurimman osa kotitöistä, lastenhoidosta ja kaikista raskaista töistä.
En minäkään kaikkia kotitöitä osaa eikä mieskään mutta täydennetään toinen toisiamme ja opitaan ja opetetaan uutta tässä matkan varrella.
Mielestäni tärkeintä on halu olla toisen kanssa ja tehdä toiselle hyvää. Virheistä oppii eikä kukaan ole syntynyt minkään taidon mestarina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunikointi- ja tunnetaidot.
Riittäisivätkö nämä yksinään? Monissa kommenteissa näitä korostetaan, mutta hyvin kuunteleva ja keskusteleva mies sohvalla naisen siivotessa, kokatessa ja lapsia hoitaessa vaikuttaisi jotenkin epärealistiselta. Ottakaa tämä kommentti sitten huumorilla :)
Missä tuossa luomassasi skenaariossa tulee esiin ne tunnetaidot? Muutenkin, nykyään parisuhteissa on ihan oletusarvo, että molempien aikuisten ollessa työelämässä kotityöt ja (yhteisten) lasten hoito jaetaan tasan, joten siksi harva tuota erikseen mainitsee.
Eli tunnetaidot sisältää myös ymmärryksen tarttua yhteisiin kotitöihin? :)
Ymmärrän kyllä mitä haet. Tämä ehkä korostaa juuri sitä, että ne tunne-ja keskustelutaidot tarvitsevat myös rinnalleen että kotityötkin jaetaan omien taitojen mukaan tasapuolisesti. Vaikea nähdä, että keskustelu-ja tunnetaidot riittävät tilanteessa, jos toinen kokee tekevänsä parisuhteessa suurimman osa kotitöistä, lastenhoidosta ja kaikista raskaista töistä.
Tunne taidot sisältävät ymmärryksen, että toinen ei ole parisuhteessa toisen yläpuolella ja siksi ei edes synny tilannetta jossa toinen palvelee toista ja kantaa toisenkin osuuden yhteisistä vastuista.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään kaikkia kotitöitä osaa eikä mieskään mutta täydennetään toinen toisiamme ja opitaan ja opetetaan uutta tässä matkan varrella.
Mielestäni tärkeintä on halu olla toisen kanssa ja tehdä toiselle hyvää. Virheistä oppii eikä kukaan ole syntynyt minkään taidon mestarina.
Tässä on asia puettu viisaasti! Toivottavasti tämä on se suunta johon kaikki parisuhteet pyrkisivät sen sijaan, että heti haukutaan tai mollataan kun toinen ei osaa tai ei tee. Silloin se halu olla yhdessäkin hiipuu. Tätä voi sitten lukea eronneiden some-päivityksistä liikaakin, kun exä ei tehnyt sitä tai tätä tai ei hoida velvollisuuksiaan jne jne.
Vaadin suhteessa keskustelutaitoa, empatian alkeita ja kykyä puhua tunteista riehumatta. Käytännön asioissa hatarat perustaidot kerrostaloasunnon kotihommista riittävät kyllä. Ei tarvitse osata ommella tai neuloa, korjata mekaanisia laitteita, elää supersiististi tai olla kummoinen kokki (en minäkään ole!) mutta arkiset kotityöt on pystyttävä jakamaan puoliksi.
Jos silittämisen jäljiltä vaatteet jäävät vähän ryppyisiksi, uusi ruokalaji epäonnistuu, kaikki ei ole täysin pölytöntä, sänky jää joskus petaamatta tai asioiden rikkoutuessa otetaan yhteyttä ammattilaiseen, niin so what, sama juttu se on minullakin. Pääasia, että tehdään edes vähän sinne päin eikä oleteta että toinen hoitaa kaiken.
Kiva jos osaa enemmän, ei haittaa sekään, mutta uskoisin etteivät tällaiset leipojanikkarit välttämättä viihtyisi kanssani ja turhautuisivat marttataitojeni puutteeseen.
Olen löytänyt itseni usein parisuhteesta jossa mies ei käytännössä osaa mitään.
Onhan se harmittanut, mutta eihän se sinällään olisi ongelma jos nämä olisivat halukkaita oppimaan, vaikka siivoamaan ja tiskaamaan oikein, eivätkä olisi odottaneet että minä teen kaiken.
Ja jotain ruokaa nyt jokainen osaa laittaa jos vain viitsii. Kaikki eivät vain viitsi.
Suhde ei näihin ole loppunut.
Kyllähän remppataitoinen mies olisi ihan kiva, mutta itsehän se on kaikki tehtävä.
Miehen pitää osata kuunnella ja keskustella, kaikki muu järjestyy