Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Kommentit (12534)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se lumous haihtuu? Savuna ilmaan? Jääden takavaloihin? Kadoten usvaan? Eteerisesti ylöspäin? Meren pyyhkiessä jalanjäljet rantahiekasta? Viulun vaietessa? Näyn haietessa?
Kaikilla tavoin, se vain katoaa katoamistaan ja palauttaa sinua maanpinnalle. 👍
Sitten oot maan pinnalla ja huomaat hänet siltikin tiettyjen ajatusten taustalla. Sivusta eräästä kaipauspäästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikeesti rakastaisit mua, tulisit imuroimaan.
En pystyisi suhun kuitenkaan luottamaan täysin koskaan. Eräälle, miehelle.
Olen juossut kaipausta karkuun viime päivät, tuntuu että se on kintereillä jos pysähtyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaivatun lumous alkaa haihtua.
No voi, oletko surullinen? Vai uusi kaivattu jo olemassa?
En mä nyt sanoisi, että olisin surullinen, semmonen haikee olo. Tietyllä tapaa vapauttavaa, kun ne vaaleanpunaiset lasit lähtee silmiltä. Sitä tajuaa, että se toinen on kohdellut loppujen lopuksi aika kylmästi.
Ansaitsit sen kuitenkin loppujen lopuksi. 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaivatun lumous alkaa haihtua.
No voi, oletko surullinen? Vai uusi kaivattu jo olemassa?
En mä nyt sanoisi, että olisin surullinen, semmonen haikee olo. Tietyllä tapaa vapauttavaa, kun ne vaaleanpunaiset lasit lähtee silmiltä. Sitä tajuaa, että se toinen on kohdellut loppujen lopuksi aika kylmästi.
Minäkin tajusin taannoin miten pahasti toinen kohteli. Jälkikäteen ajattelin ihmeissäni mitä näin tuossa miehessä. Nykyään inhoan tuota tuon kohtelunsa vuoksi. Onneksi näin, koska jos olisi ollutkin kiva niin olisin jäänyt kaipaamaan. Nyt jäljellä on vain viha miten inhottavasti kohteli ja mitä sanoi ja teki. Ainoa missä voisimme olla enää yhteydessä on hänestä mahdollisesti tekemäni ilmoitus viralliselle taholle. Sen tekisin pienestäkin ihan vaan näpäyttääkseni tuota kusipäätä.
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeesti rakastaisit mua, tulisit imuroimaan.
Mä taas en jaksa miettiä tämmösiä. Mistä se sitten kertoo. T. Toinen kaipuri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaivatun lumous alkaa haihtua.
No voi, oletko surullinen? Vai uusi kaivattu jo olemassa?
En mä nyt sanoisi, että olisin surullinen, semmonen haikee olo. Tietyllä tapaa vapauttavaa, kun ne vaaleanpunaiset lasit lähtee silmiltä. Sitä tajuaa, että se toinen on kohdellut loppujen lopuksi aika kylmästi.
Minäkin tajusin taannoin miten pahasti toinen kohteli. Jälkikäteen ajattelin ihmeissäni mitä näin tuossa miehessä. Nykyään inhoan tuota tuon kohtelunsa vuoksi. Onneksi näin, koska jos olisi ollutkin kiva niin olisin jäänyt kaipaamaan. Nyt jäljellä on vain viha miten inhottavasti kohteli ja mitä sanoi ja teki. Ainoa missä voisimme olla enää yhteydessä on hänestä mahdollisesti tekemäni ilmoitus viralliselle taholle. Sen tekisin pienestäkin ihan vaan näpäyttääkseni tuota kusipäätä.
🤭👍
Vierailija kirjoitti:
En pystyisi suhun kuitenkaan luottamaan täysin koskaan. Eräälle, miehelle.
Mä taas en jaksa miettiä tämmösiä. Mistä se sitten kertoo. T. Toinen kaipuri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teitä on kyllä kusetettu vahvasti. Onko täällä nyt ketään joka on onnellinen? Itse en ole mutta pakko taas vain kirjoittaa teille. Saa olla onnellinen jos on vaikka itse en ole!
T. Henkiopettaja paremmalla puolella kokonaisuudessaan
Iltapäivän lämpimiä halauksia ja suukkoja mun unelmieni naiselle 🤗🤗🤗🤗😘😘😘😘
Pieni ikävä 💕
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeesti rakastaisit mua, tulisit imuroimaan.
Mä taas en jaksa miettiä tämmösiä. Mistä se sitten kertoo. T. Toinen kaipuri
Vastasin vahingossa väärään kohtaan. No kaippa tämä tähänkin käy
Vierailija kirjoitti:
En pystyisi suhun kuitenkaan luottamaan täysin koskaan. Eräälle, miehelle.
Koska itsetuntosi ei kestäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä taas puhe siitä, mistä puute. Hyvin menee palstakaverit. Jatkakaa!
Tulit voimakkaasti ajatuksiini tänään, kun pysähdyin kukkakaupan edessä.
Tuli ikävä sua ja hymyäsi, pájaro. 😊
Iso gorillamainen mies imuroimassa pikkuimurilla.
Vähän lukasin, vähän kommentoin. Vähän kaivattukin mielessä.
Jos sanojasi rakastaisin, niin aikapäivää sitten olisin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pystyisi suhun kuitenkaan luottamaan täysin koskaan. Eräälle, miehelle.
Koska itsetuntosi ei kestäisi?
Niin en osaa sanoa. Hyvä kysymys. Sivusta tämä
Ketju on lukittu.
En mä nyt sanoisi, että olisin surullinen, semmonen haikee olo. Tietyllä tapaa vapauttavaa, kun ne vaaleanpunaiset lasit lähtee silmiltä. Sitä tajuaa, että se toinen on kohdellut loppujen lopuksi aika kylmästi.