Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Kommentit (12534)
Kuulisinpa sinusta. Taidat ottaa etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset (yleensä naisten vaiva), jos teillä on raudat matalalla niin syökää lihaa. Punaista lihaa, vaikka muutaman viikon joka päivä, kyllä se rauta alkaa siitä imeytymään. Se on niin yksinkertaista. Ei sata vuotta sitten pystytty mittailemaan mitään, eikä ollut rautalisiä. Nyt se terve järki käyttöön, haloo. Eikä sitä tartte edes mittailla, jos heikottaa niin syö paremmin ja katsoo helpottaako olo. Ihmetyttää tää nykymeno.
En syö lihaa juuri koskaan, kaikki arvot olleet aina loistavat
Hyvä juttu. Monesti törmää vaan somessa miten naiset kertoo matalista rauta-arvoista ja ihmettelee mikä auttaisi. Monet näistä vielä kasvissyöjiä tai syö hyvin vähän lihaa/kananmunia etc. Siinä vaan on se, että kasvisten rauta ei imeydy yhtä tehokkaasti kuin lihassa oleva hemirauta. Tähän kun lisätään jotain rautoja kuluttavaa kuten imetys, runsaat kuukautiset, jatkuvan alko käyttö, stressi tms, niin varmasti on ongelmia. Eli pitäis tarkastella kokonaisuutta.
Itsenäisyyspäivänä aina poroa, vanhempien luona pari kertaa vuodessa käydessä useampaankin otteeseen lihaa, koska tiedän sen olevan hyvää.
Sitten saatan itse tehdä 1-2krt vuodessa jonkun paistin naudanlihasta, jos saan jostain hyvää. Kanan kanssa sama.
Kalaa ja kananmunia viikottain. Linssejä ja papuja myös. Pähkinöitä päivittäin.
Se kutkuttava odotus siitä, että näkee toisen. Nyt sitä ei enää ole, koska tietää, että toista ei näe. 😥
Vierailija kirjoitti:
Se kutkuttava odotus siitä, että näkee toisen. Nyt sitä ei enää ole, koska tietää, että toista ei näe. 😥
Minulla se kutkutus on vaihtunut pelottavaan kutkutukseen ja jos tulisi tilanne, jossa pitäisi tavara kaivattu niin ohittaisin sen nätisti toisella henkilöllä. Tähän on tultu.
Vierailija kirjoitti:
Naiset (yleensä naisten vaiva), jos teillä on raudat matalalla niin syökää lihaa. Punaista lihaa, vaikka muutaman viikon joka päivä, kyllä se rauta alkaa siitä imeytymään. Se on niin yksinkertaista. Ei sata vuotta sitten pystytty mittailemaan mitään, eikä ollut rautalisiä. Nyt se terve järki käyttöön, haloo. Eikä sitä tartte edes mittailla, jos heikottaa niin syö paremmin ja katsoo helpottaako olo. Ihmetyttää tää nykymeno.
Sata vuotta sitten harvalla muöskään Suomessa oli pihviin varaa, ruokavalio oli hyvin kasvispainotteinen. Eikä tosiaan pystytty kaikkia vaivaisia tai näiden kuolinsyitä tutkimaan, ollaan tyytyväisiä että tänään on eri tilanne ja mm ne rautalisät henkilöille, joilla on imeytymishäiriöitä ja muita perimärasitteita.
T. Edes verensiirrolla mun hb ei pysy pitkään sadan yläpuolella, ei vaikka söisin kokonaisen hevosen joka päivä
Kun revitään irti siitä, jota rakastaa. 💧
*siirtää hevosensa kiireesti lukkojen taa*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kutkuttava odotus siitä, että näkee toisen. Nyt sitä ei enää ole, koska tietää, että toista ei näe. 😥
Minulla se kutkutus on vaihtunut pelottavaan kutkutukseen ja jos tulisi tilanne, jossa pitäisi tavara kaivattu niin ohittaisin sen nätisti toisella henkilöllä. Tähän on tultu.
Pelkäät häntä?
Viime vuonna tähän aikaan sanoit, että lomalla ehtii kaipaamaan. Ehtiikö nyt?
Eikö herää kukaan? Onko tämä kaikki tässä yhteiskunnassa tulosta hyvästä pöhinästä?
Vierailija kirjoitti:
Kun revitään irti siitä, jota rakastaa. 💧
Kyllä. Tulvii aivan.
Pidän marjoista ja en juo viiniä.
Runoni omalleni: s, sinulle. Unessani linnun siivet vieraalle maalle salaa kuljetetut( lukija käyttäköön havaintokykyäään mitä tulees skandinaavisiin pilkkuihin sekä väli merkkeihin jos niitä edes tarvitaan)
Vierailija kirjoitti:
Pidän marjoista ja en juo viiniä.
Kappas, niinhän minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kutkuttava odotus siitä, että näkee toisen. Nyt sitä ei enää ole, koska tietää, että toista ei näe. 😥
Minulla se kutkutus on vaihtunut pelottavaan kutkutukseen ja jos tulisi tilanne, jossa pitäisi tavara kaivattu niin ohittaisin sen nätisti toisella henkilöllä. Tähän on tultu.
Pelkäät häntä?
Kohtaamista viime kertaisten yhteydenottojen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Runoni omalleni: s, sinulle. Unessani linnun siivet vieraalle maalle salaa kuljetetut( lukija käyttäköön havaintokykyäään mitä tulees skandinaavisiin pilkkuihin sekä väli merkkeihin jos niitä edes tarvitaan)
ps! oon varattu en homon kanssa mutta melkein
Mitä meistä tuli? Ei ihan sitä, mitä pienessä päässäni ajattelin ja sydämessäni toivoin.
Näin taas unta Janista (nimi muutettu).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun revitään irti siitä, jota rakastaa. 💧
Kyllä. Tulvii aivan.
Sielläkin suru lainehtii?
Kukin tyylillään, kuollaan sitä kuitenkin. En ole terveysterroristi sentään.
~ Se terkkari