Oletko tyytyväinen juhannukseesi?

Olen, sain tehtyä vaikka mitä ja nyt nautin vesisateesta.

Oon ja en. Mukavaa on ollut kun on ollut aikaa liikkua. Ikävää kun olo on tuntunut tosi yksinäiseltä ja oma elämä tosi ontolta.

Vietin juhannuksen ilman puolisoa lasten kanssa. Puoliso oli sisarustensa kanssa. Kieltämättä harmitti, kun minua ei kutsuttu ja minusta juhannus on rakkaudenjuhla, jonka haluaisin viettää yhdessä puolisoni kanssa. Ihan mukavaa meillä oli lastenkin kanssa ja tehtiin vaikka mitä.

Tyytyväinen ja tyytyväinen. Siinähän tuo meni. Kolme jonninjoutavaa päivää, joista kolme olisin voinut hyvin olla töissäkin. Onneksi siunattu arki alkaa taas huomenna.

Olen. Samanlainen päivä kuin kaikki muutkin.

En pidä juhannusta minään erikoisuutena.

Vierailija kirjoitti:

Vietin juhannuksen ilman puolisoa lasten kanssa. Puoliso oli sisarustensa kanssa. Kieltämättä harmitti, kun minua ei kutsuttu ja minusta juhannus on rakkaudenjuhla, jonka haluaisin viettää yhdessä puolisoni kanssa. Ihan mukavaa meillä oli lastenkin kanssa ja tehtiin vaikka mitä.

Mitä ihmettä? Oliko siellä muiden puolisot ja lapset?

Muuten joo, mutta vähän harmittaa juhannusvieraiden käytös. Olivat pari päivää, grillattiin paljon (uudet perunat, lihat, salaatit, muurinpohjaletut, tein jopa mansikkakakun) niin eivät edes kiittäneet ruuasta tai kehuneet. Ei ois ollu iso vaiva sanoa vaikka ruuan jälkeen, että kiitos, kylläpä uudet perunat ja tuoreet mansikat maistui hyvältä, mutta ei tullut edes sitä kiitosta. Luonnollisesti me isäntäperheenä haettiin ja maksettiin kaikki parin päivän ruuat ja mielelläni tarjoan, että ei tämä siitä ole kiinni, mutta siitä vähän pahoitan mieleni, jos ei edes kiitosta kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Muuten joo, mutta vähän harmittaa juhannusvieraiden käytös. Olivat pari päivää, grillattiin paljon (uudet perunat, lihat, salaatit, muurinpohjaletut, tein jopa mansikkakakun) niin eivät edes kiittäneet ruuasta tai kehuneet. Ei ois ollu iso vaiva sanoa vaikka ruuan jälkeen, että kiitos, kylläpä uudet perunat ja tuoreet mansikat maistui hyvältä, mutta ei tullut edes sitä kiitosta. Luonnollisesti me isäntäperheenä haettiin ja maksettiin kaikki parin päivän ruuat ja mielelläni tarjoan, että ei tämä siitä ole kiinni, mutta siitä vähän pahoitan mieleni, jos ei edes kiitosta kuulu.

Oliko tämä sakki ensimmäistä kertaa teidän kanssanne, jos tällainen kiittämättömyys tuli yllätyksenä?

Vierailija kirjoitti:

Olen, sain tehtyä vaikka mitä ja nyt nautin vesisateesta.

Missä sataa?

Joo olen tyytyväinen. Eipä tosin ollut yhtään mitään odotuksia juhannuksen suhteen. Kävin aattona muutaman tunnin mökillä ja näin siellä sisaruksiani. Sitten vaan oltiin perheen kanssa kotona, lepäiltiin ja syötiin hyvin. Eipä poikennut tavallisesta viikonlopusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen, sain tehtyä vaikka mitä ja nyt nautin vesisateesta.

Missä sataa?

Itä-Uudellamaalla

Joo ja ei. Oltiin vaan kotona. Ei jaksettu lähteä edes mökille, vaikka sinne kutsuttiin. Olen raskaana ja vähän pahoinvoiva eikä huvita katsella muiden juhlimista...

Olen. Vettä tuli perjantai-iltana ja eilen päivällä reilusti ja mun allergia helpotti huomattavasti. Olin koko alkuviikon aivan tukkoinen, silmät kirveli ja yskin niin paljon, että mun kyljet on kipeät. Juhannuksena istuin kuistilla ompelemassa ryijyä ja juomassa teetä raikkaassa ilmassa. Nyt on niin paljon parempi olo kuin viimeisen viikon aikana.

Ihan jees, ei ollut suunnitelmia ja kaikki oli ex tempore. Kumpanakin iltana ilmestyi kavereita moikkaamaan ja istuttiin iltaa. Se nyt vähän harmittaa, kun eilinen vieras lähti kotiinsa jo yhdeksältä ja mieheni lähti hänen perässään. Jäin yhtäkkiä yksin (kaveri on enemmän mieheni ystävä ja olisin ollut "kolmas pyörä"). Olisin voinut lähteä ajelemaan meren rantaan, mutten sitten enää siihen aikaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vietin juhannuksen ilman puolisoa lasten kanssa. Puoliso oli sisarustensa kanssa. Kieltämättä harmitti, kun minua ei kutsuttu ja minusta juhannus on rakkaudenjuhla, jonka haluaisin viettää yhdessä puolisoni kanssa. Ihan mukavaa meillä oli lastenkin kanssa ja tehtiin vaikka mitä.

Mitä ihmettä? Oliko siellä muiden puolisot ja lapset?

Kyllä oli

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vietin juhannuksen ilman puolisoa lasten kanssa. Puoliso oli sisarustensa kanssa. Kieltämättä harmitti, kun minua ei kutsuttu ja minusta juhannus on rakkaudenjuhla, jonka haluaisin viettää yhdessä puolisoni kanssa. Ihan mukavaa meillä oli lastenkin kanssa ja tehtiin vaikka mitä.

Mitä ihmettä? Oliko siellä muiden puolisot ja lapset?

Kyllä oli

Ap

Mikä sinussa on vikana ja miksi ihmeessä miehesi tekee sinulle noin? Jos minun sisarukset jättäisivät mieheni/lapseni kutsumatta, niin en todellakaan menisi itsekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten joo, mutta vähän harmittaa juhannusvieraiden käytös. Olivat pari päivää, grillattiin paljon (uudet perunat, lihat, salaatit, muurinpohjaletut, tein jopa mansikkakakun) niin eivät edes kiittäneet ruuasta tai kehuneet. Ei ois ollu iso vaiva sanoa vaikka ruuan jälkeen, että kiitos, kylläpä uudet perunat ja tuoreet mansikat maistui hyvältä, mutta ei tullut edes sitä kiitosta. Luonnollisesti me isäntäperheenä haettiin ja maksettiin kaikki parin päivän ruuat ja mielelläni tarjoan, että ei tämä siitä ole kiinni, mutta siitä vähän pahoitan mieleni, jos ei edes kiitosta kuulu.

Oliko tämä sakki ensimmäistä kertaa teidän kanssanne, jos tällainen kiittämättömyys tuli yllätyksenä?

No ei ollut. Mutta nyt tuli vaan jotenkin paha mieli, kun omasta mielestä tarjoilut onnistui hyvin, niin jotenkin olisi edes pientä kiitosta odottanut.

Mutta eipä tämä nyt maailmaa kaada.

Olen. Perjantaina saunottiin ja otettiin muutamat oluet. Eilen ja tänään vaan löhöilyä, pelailua, sekä ollaan katseltu animea. Hyvä loman lopetus myös.

En oikeastaan huomannut juhannusta