Tukehtuminen ruokaan.
Ajattelin täällä kertoa hirveän kokemukseni, varoittaakseni muita. Asun yksin, söin tänään juhannuksen kunniaksi hyvän pihvin ja nielaisin liian ison palan. Pala juuttui ruokatorveen, enkä meinannut saada henkeä. Yskin ja kröhin kuin hullu, join vettä ja pala jotenkin liukui alemmas. Join lisää vettä ja tunsin, kuinka lihanklöntti lähti menemään alas. Aivan hirveä tunne. Tuli kammo syömistä kohtaan. Ainakin oppii pureskelemaan ruokansa kunnolla.
Kommentit (28)
Jos olis ollu henkitoreissaan ei veden kuluttele olis auttanut. Nielaisit vain liian ison palan.
Tositilanteessa heimlichin ote itselle heittäytymällä vaikka tuolin selkänojaa vasten, portaikkoon tms niin että ilmat tulee pihalle ja niiden mukana lihapala. Siis kylkiluiden alle heti pitää saada osuma.
Jatkossa leikkaa pihvistä pienempiä paloja.
Huh, onneksi olet vielä elossa. Minä olen nähnyt vierestä, kun ihminen tukehtui, eikä saatu pelastettua.
Myös ruoka suussa puhuminen kiellettiin aikanaan koulussa juuri tukehtumisvaaran vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Huh, onneksi olet vielä elossa. Minä olen nähnyt vierestä, kun ihminen tukehtui, eikä saatu pelastettua.
Ei kai ihminen siitä voi tukehtua, että ruoka juuttuu ruokatorveen??
Vierailija kirjoitti:
Päivän kevennys. Trolli🤣
Mikä tuossa oli huvittavaa? Meilläkin töissä yksi kaveri meni jo täysin siniseksi henkitorveen menneen ruokapalan takia. Onneksi työkaveri sai pelastettua Heimlichin otteella.
Samankaltaisesta tilanteesta sain ilmeisen pitkän (joitain kuukausia enemmän ja vähemmän) pelon syömistä kohtaan. Painokin on tippunut jo tämän takia. Nyt olen alkanut pelätä, onko kyse jostain vakavammasta.
Todella inhottavaa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivän kevennys. Trolli🤣
Mikä tuossa oli huvittavaa? Meilläkin töissä yksi kaveri meni jo täysin siniseksi henkitorveen menneen ruokapalan takia. Onneksi työkaveri sai pelastettua Heimlichin otteella.
On vähän eri asia jos ruokaa menee henkitorveen kuin jos se jää jumiin ruokatorveen kuten ap:lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivän kevennys. Trolli🤣
Mikä tuossa oli huvittavaa? Meilläkin töissä yksi kaveri meni jo täysin siniseksi henkitorveen menneen ruokapalan takia. Onneksi työkaveri sai pelastettua Heimlichin otteella.
On vähän eri asia jos ruokaa menee henkitorveen kuin jos se jää jumiin ruokatorveen kuten ap:lla.
Aika harvan olen siinäkään nähnyt roflia heittävän, kun on itsellä tilanne päällä.
Se että vaistonvarainenkin reakitio tuossa tilanteessa on niin voimakas kertoo jotakin. No ei toki kaikille.
Täällä eräs saman kokenut n34. Söin ihanaa paistia kun pala takertuu kurkkuuni. Silmissäni jo musteni kun viimeisillä boimillani iskeydyn rinta edellä vasten tuolinkarmia ja pala lennähti suustani!
Ehdin ajatella että nyt kuolen kun möykky ei lähtenyt kurkustani- tuon syöksyn kohti tuolia tein vaistonvaraisesti ja se pelasti henkeni.
APN viesti tärkeä varoitus, oma tukehtumiskokemukseni jatkuvasti mielessäni ja tuon jälkeen olen varovasti lihani syönyt!
N34 lihansa varovasti syövä melkein tukehtunut
Mun kauhukuva on just tuo, että yksineläjänä tukehdun ruokaan.
Tämä on syy, miksi lapset eivät syöneet huoneissaan ja muutenkin opeteltiin pureskelemaan. Leipä kädessä ei lennetä eikä puppu suussa puhuta.
Olin töissä vanhustenhoitopaikassa. Eräs iäkäs asukas tukehtui, syötyään leipää. Elvytysyrityksistä huolimatta, häntä ei saatu pelastettua. Paikalla oli ensihoidon lääkäri, ettette ala hoitajia heti syyttämään.
En uskalla syödä lihaklimmejä, vaan jauhelihaa se on helpompa syödä. Ei pidä kiirehtiä syömisen kanssa.
Minulle on käynyt samoin. Söin liian nopeasti ja lihanpala tarttui kiinni. Luulin kuolevani. Haukoin happea ja hypin tasajalkaa ja hulluna kumartelin, kunnes yht' äkkiä tunsin, kuinka sain vähän hengitettyä. Join vettä rauhallisesti, tunsin kuinka ruoka lähti liikkumaan. Järkyttävä kokemus. Ei siinä mitään 112 soitella, kun ei pysty puhumaan, eikä hengittämään.
Moni kuolee noin.
Rauhallinen pureskelu on tärkeää.
Muistat jatkossa, onneksi pääsit säikähdyksellä.