Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuka hoitaa yksineläjän hautaamisen ja muut asiat?
Ystäväni kuoli yllättäen. Hän odotteli muutaman vuoden kuluttua koittavaa eläkettä innoissaan, koska halusi päästä harrastuksensa pariin ilman työaikojen rajoituksia.
Ystäväni on hyvin järjestelmällinen ja kauaskatseinen, mutta en ole varma siitä, onko hän valmistautunut äkilliseen kuolemaansa. Hänen ainoat sukulaisensa ovat hyvin vanhat vanhemmat.
Kuka hoitaa vainajan hautaamisen ja muut asiat, jollei järjestelyjä ole olemassa? Otetaan keksityksi esimerkiksi vaikka ihminen, jolla on elämäntyönään vanhat moottoripyörät ja iso verstas täynnä työkaluja niitä varten. Mitä niille tapahtuu? Kääriikö joku huutokauppias voitot taskuihinsa vai onko mahdollista, että omaisuus hoituu hänen vanhempiensa hyväksi, kuten kuuluisikin?
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä lapset tai vanhemmat. En tiedä onko sisaruksilla tällaista velvollisuutta. Viime kädessä kunnan sosiaalitoimi. Valtio saa perinnön, jos jää perittävää.
Ystäväni ainoat sukulaiset ovat hyvin vanhat vanhemmat, hekin asuvat kaukana. Perintöjärjestyshän on selvä juttu, mutta kyse on nyt siitä, kuka hoitaa vainajan asiat. Kuka käytännössä pääsee hänen tietokoneelleen, pankkitileilleen, verstaaseensa ja alun alkaen asuntoonsa, jollei tätä ole sovittu etukäteen?
ap
No ne vanhemmat siitä päättävät sitten. He antavat esim. pankin lakimiehen hoitaa kaiken. Vain tällä on sitten pääsy vainajan tileille ja yleensä mihinkään.
OK. Kaikki siis kuitenkin kulkee vanhempien kautta. Ystäväni on pitkään hoitanut vanhempiensakin asioita, joten tilanne on aivan uusi. Heillä lienee kaukaisempia sukulaisia, jotka voivat auttaa.
Minua surettaa ystäväni "verstas", joka on ollut hänen silmäteränsä vuosikymmeniä. Ei kai tässä voi muuta kuin toivoa, että se jotenkin päätyisi kokonaisena samanlaisen harrastajan käsiin.
ap
Mitä väliä vestaalla, et kovin hyvin tunne tätä ystävääsi kun sureksit vain verstasta.
Ystäväni "verstas" oli hänen elämänsä keskipiste. Tunnen sen maailman hyvin itsekin harrastajana.
Taidekokoelmakaan ei ole enää taidekokoelma, jos taulut ripotellaan huutokauppaan tai kirpputoreille. Yritä ymmärtää tämä ajatus, vaikka se vaikeaa onkin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siihen juristi hommata asioita hoitamaan. Jos omaisuus huutokaupataan, huutokaupan tuotto menee perikunnalle, joka maksaa huutokaupan järjestäjälle asianmukaisen palkkion. Jos ei lain määrittämiä perillisiä ole, eikä testamenttia, silloin omaisuus menee valtiolle, ja joskus osin myös sille kunnalle, missä vainaja asui.
Jokin aika sitten kuin jutun kehitysvammaisesta ihmisestä, joka oli perinyt vanhempiensa miljoonaomaisuuden. Ei ollut perillisiä hänellä. Tämä vammainen ei ollut itse oikeustoimikelpoinen, joten ei ollut omaa testamenttiakaan hänellä. Vanhempien tekemän testamentin perusteella osa omaisuudesta meni sille laitokselle, joka oli hoitanut tätä kehitysvammaista henkilöä vanhempiensa kuoleman jälkeen. Muu osa perinnöstä meni kaupungille ja valtiolla.
Mutta kuka tuon juristinkaan hommaa hoitamaan hommaa, jos ei ole omaisia tai ne ainoat omaiset on iäkkäitä ja vaikkapa dementoituneita?
Se on normaali perikunta, vaikka olisi vanhemmat dementoituneet, vanhemmilla on se asianhoitaja, joka hoitaa sitten myös perikunnan asioita, ei siihen oteta ketään random ulkopuolista.
Miten se aiempi asianhoitaja hoitaa vanhempien ja vielä perikunnankin asioita kun on kuollut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siihen juristi hommata asioita hoitamaan. Jos omaisuus huutokaupataan, huutokaupan tuotto menee perikunnalle, joka maksaa huutokaupan järjestäjälle asianmukaisen palkkion. Jos ei lain määrittämiä perillisiä ole, eikä testamenttia, silloin omaisuus menee valtiolle, ja joskus osin myös sille kunnalle, missä vainaja asui.
Jokin aika sitten kuin jutun kehitysvammaisesta ihmisestä, joka oli perinyt vanhempiensa miljoonaomaisuuden. Ei ollut perillisiä hänellä. Tämä vammainen ei ollut itse oikeustoimikelpoinen, joten ei ollut omaa testamenttiakaan hänellä. Vanhempien tekemän testamentin perusteella osa omaisuudesta meni sille laitokselle, joka oli hoitanut tätä kehitysvammaista henkilöä vanhempiensa kuoleman jälkeen. Muu osa perinnöstä meni kaupungille ja valtiolla.
Mutta kuka tuon juristinkaan hommaa hoitamaan hommaa, jos ei ole omaisia tai ne ainoat omaiset on iäkkäitä ja vaikkapa dementoituneita?
Se on normaali perikunta, vaikka olisi vanhemmat dementoituneet, vanhemmilla on se asianhoitaja, joka hoitaa sitten myös perikunnan asioita, ei siihen oteta ketään random ulkopuolista.
Miten se yllättäen kuollut lapsi, joka oli se vanhempiensa asianhoitaja, hoitaa kuolleena enää kenenkään asioita?
Niille vanhemmmille määrätään sitten uusi edunvalvoja, käräjäoikeus sitten hyväksyy esityksen. Sen perikunnan asioita voi hoitaa vaan perikunnan jäsenet, tai heidän valtuuttamat henkilöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa kun tuttavapiirissä on monia yksineläjiä joiden vanhemmat ovat kuolleet, eikä lapsia ole eikä sisaruksia. Kuka hoitaa perunkirjoitukset, hautajaiset ja asunnon tyhjennyksen?
Tai kuka hoitaa vielä elossa olevan ihmisen asioita, kun ei niihin itse enää pysty ja omaisia/läheisiä ei ole? Tämä kysymys tulee aina mieleen kun kuulee sen mainoksen jossa mainostetaan edunvalvontavaltakirjan tekemistä.
Sitä siinä ei kerrota, että mistä sellaisen ihmisen saa. Jonkun kai ne pakolliset on pakko vielä silloinkin hoitaa, mutta entäs kun ei enää itse kykene?
Virkaedunvalvoja hoitaa, jos ei ole tehnyt edunvalvontavaltakirjaa, eikä ole muutakaan edunvalvojaa.
Edunvalvontavaltakirjassa saa itse valita, kenet/ketkä haluaa asioitaan hoitamaan ja siinä voi määrätä/antamaan lupa tehdä kaikenlaista omaisuudella, kuten vaikka antamaan lapsenlapsille rahalahjoja tietyin ajoin tai myymään asunnon pois ilman luvan hakemista viranomaisilta. Eikä tarvitse myöskään raportoida kaikkea viranomaisille. Edunvalvontavaltakirjassa kannattaa olla useampia mainittuna, että on toinen hoitamaan, kun se ensisijainen ei pystykään enää asioita hoitamaan.
Se, joka hoitaa muutenkin sellaisten asiat, joista kukaan muu ei välitä eli sosiaalityö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siihen juristi hommata asioita hoitamaan. Jos omaisuus huutokaupataan, huutokaupan tuotto menee perikunnalle, joka maksaa huutokaupan järjestäjälle asianmukaisen palkkion. Jos ei lain määrittämiä perillisiä ole, eikä testamenttia, silloin omaisuus menee valtiolle, ja joskus osin myös sille kunnalle, missä vainaja asui.
Jokin aika sitten kuin jutun kehitysvammaisesta ihmisestä, joka oli perinyt vanhempiensa miljoonaomaisuuden. Ei ollut perillisiä hänellä. Tämä vammainen ei ollut itse oikeustoimikelpoinen, joten ei ollut omaa testamenttiakaan hänellä. Vanhempien tekemän testamentin perusteella osa omaisuudesta meni sille laitokselle, joka oli hoitanut tätä kehitysvammaista henkilöä vanhempiensa kuoleman jälkeen. Muu osa perinnöstä meni kaupungille ja valtiolla.
Mutta kuka tuon juristinkaan hommaa hoitamaan hommaa, jos ei ole omaisia tai ne ainoat omaiset on iäkkäitä ja vaikkapa dementoituneita?
Se on normaali perikunta, vaikka olisi vanhemmat dementoituneet, vanhemmilla on se asianhoitaja, joka hoitaa sitten myös perikunnan asioita, ei siihen oteta ketään random ulkopuolista.
Miten se yllättäen kuollut lapsi, joka oli se vanhempiensa asianhoitaja, hoitaa kuolleena enää kenenkään asioita?
Niille vanhemmmille määrätään sitten uusi edunvalvoja, käräjäoikeus sitten hyväksyy esityksen. Sen perikunnan asioita voi hoitaa vaan perikunnan jäsenet, tai heidän valtuuttamat henkilöt.
Miten enää voi valtuuttaa ketään hoitamaan asioitaan, jos on jo vuosia aiemmin tarvinnut oman lähisukulaisen hoitamaan omia asioitaan ja nyt tämä edunvalvoja onkin kuollut?
Tuossahan jää sitten ihan vieraiden ihmisten ja kylmän byrokratiakoneiston armoille jossa oho hupsista, voi käydä ihan mitä vaan mitä sitten selitellään jälkeenpäin, että ei tällaisen olisi pitänyt olla mahdollista ja blaablaablaa..
Täysin lähiomaisettomana olen tehnyt testamentin eräälle säätiölle. Heidät on velvoitettu hoitamaan myös hautaaminen. Mulla on myös tehtynä hoitotestamentti ja hautajaistestamentti.
Ko. säätiön saa myös ilmoittaa lähiomaiseksi sairaalaan joutuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa kun tuttavapiirissä on monia yksineläjiä joiden vanhemmat ovat kuolleet, eikä lapsia ole eikä sisaruksia. Kuka hoitaa perunkirjoitukset, hautajaiset ja asunnon tyhjennyksen?
Tai kuka hoitaa vielä elossa olevan ihmisen asioita, kun ei niihin itse enää pysty ja omaisia/läheisiä ei ole? Tämä kysymys tulee aina mieleen kun kuulee sen mainoksen jossa mainostetaan edunvalvontavaltakirjan tekemistä.
Sitä siinä ei kerrota, että mistä sellaisen ihmisen saa. Jonkun kai ne pakolliset on pakko vielä silloinkin hoitaa, mutta entäs kun ei enää itse kykene?
Virkaedunvalvoja hoitaa, jos ei ole tehnyt edunvalvontavaltakirjaa, eikä ole muutakaan edunvalvojaa.
Edunvalvontavaltakirjassa saa itse valita, kenet/ketkä haluaa asioitaan hoitamaan ja siinä voi määrätä/antamaan lupa tehdä kaikenlaista omaisuudella, kuten vaikka antamaan lapsenlapsille rahalahjoja tietyin ajoin tai myymään asunnon pois ilman luvan hakemista viranomaisilta. Eikä tarvitse myöskään raportoida kaikkea viranomaisille. Edunvalvontavaltakirjassa kannattaa olla useampia mainittuna, että on toinen hoitamaan, kun se ensisijainen ei pystykään enää asioita hoitamaan.
Ei voi niin vain valita ja määrätä. Tulee olla ihmiseltä suostumus siihen, että haluaa hoitaa tällaista tehtävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa kun tuttavapiirissä on monia yksineläjiä joiden vanhemmat ovat kuolleet, eikä lapsia ole eikä sisaruksia. Kuka hoitaa perunkirjoitukset, hautajaiset ja asunnon tyhjennyksen?
Tai kuka hoitaa vielä elossa olevan ihmisen asioita, kun ei niihin itse enää pysty ja omaisia/läheisiä ei ole? Tämä kysymys tulee aina mieleen kun kuulee sen mainoksen jossa mainostetaan edunvalvontavaltakirjan tekemistä.
Sitä siinä ei kerrota, että mistä sellaisen ihmisen saa. Jonkun kai ne pakolliset on pakko vielä silloinkin hoitaa, mutta entäs kun ei enää itse kykene?
Virkaedunvalvoja hoitaa, jos ei ole tehnyt edunvalvontavaltakirjaa, eikä ole muutakaan edunvalvojaa.
Edunvalvontavaltakirjassa saa itse valita, kenet/ketkä haluaa asioitaan hoitamaan ja siinä voi määrätä/antamaan lupa tehdä kaikenlaista omaisuudella, kuten vaikka antamaan lapsenlapsille rahalahjoja tietyin ajoin tai myymään asunnon pois ilman luvan hakemista viranomaisilta. Eikä tarvitse myöskään raportoida kaikkea viranomaisille. Edunvalvontavaltakirjassa kannattaa olla useampia mainittuna, että on toinen hoitamaan, kun se ensisijainen ei pystykään enää asioita hoitamaan.
Mistä ihmeestä kumpuaa tämä kuvitelma, että kaikilla olisi elämässään oikein useampiakin ihmisiä, joille antaa edunvalvontavaltakirja? Sitä saa olla tyytyväinen jos on edes sitä yhtä ja monilla ei ole sitäkään.
Ja hoitaako tämä virkaedunvalvoja sitten nämä ketjussa jo mainitut labrassa ja kaupassa käyttämiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä lapset tai vanhemmat. En tiedä onko sisaruksilla tällaista velvollisuutta. Viime kädessä kunnan sosiaalitoimi. Valtio saa perinnön, jos jää perittävää.
Ystäväni ainoat sukulaiset ovat hyvin vanhat vanhemmat, hekin asuvat kaukana. Perintöjärjestyshän on selvä juttu, mutta kyse on nyt siitä, kuka hoitaa vainajan asiat. Kuka käytännössä pääsee hänen tietokoneelleen, pankkitileilleen, verstaaseensa ja alun alkaen asuntoonsa, jollei tätä ole sovittu etukäteen?
ap
No ne vanhemmat siitä päättävät sitten. He antavat esim. pankin lakimiehen hoitaa kaiken. Vain tällä on sitten pääsy vainajan tileille ja yleensä mihinkään.
OK. Kaikki siis kuitenkin kulkee vanhempien kautta. Ystäväni on pitkään hoitanut vanhempiensakin asioita, joten tilanne on aivan uusi. Heillä lienee kaukaisempia sukulaisia, jotka voivat auttaa.
Minua surettaa ystäväni "verstas", joka on ollut hänen silmäteränsä vuosikymmeniä. Ei kai tässä voi muuta kuin toivoa, että se jotenkin päätyisi kokonaisena samanlaisen harrastajan käsiin.
ap
Mitä väliä vestaalla, et kovin hyvin tunne tätä ystävääsi kun sureksit vain verstasta.
Ystäväni "verstas" oli hänen elämänsä keskipiste. Tunnen sen maailman hyvin itsekin harrastajana.
Taidekokoelmakaan ei ole enää taidekokoelma, jos taulut ripotellaan huutokauppaan tai kirpputoreille. Yritä ymmärtää tämä ajatus, vaikka se vaikeaa onkin.
ap
Tästä kannattaa varmaan vinkata sitten vanhemmille tai heidän puolestaan perikuntaa hoitavalle, kun se selviää. Jos he eivät tiedä kyseisen harrastuksesta syvällisesti, niin tuskin on tietoa miten isosta asiasta on kyse (myös perinnön kannalta merkittävää).
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat perivät lapsen, jos lapselta ei jää rintaperillisiä.
Vanhemmat perivät ja jos he ovat kuolleet, sitten sisarukset. Ja sitten menee valtiolle, jos ei ole perillisiä.
Yksinäisen ihmisen hautauksesta huolehtii sosiaalitoimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa kun tuttavapiirissä on monia yksineläjiä joiden vanhemmat ovat kuolleet, eikä lapsia ole eikä sisaruksia. Kuka hoitaa perunkirjoitukset, hautajaiset ja asunnon tyhjennyksen?
Tai kuka hoitaa vielä elossa olevan ihmisen asioita, kun ei niihin itse enää pysty ja omaisia/läheisiä ei ole? Tämä kysymys tulee aina mieleen kun kuulee sen mainoksen jossa mainostetaan edunvalvontavaltakirjan tekemistä.
Sitä siinä ei kerrota, että mistä sellaisen ihmisen saa. Jonkun kai ne pakolliset on pakko vielä silloinkin hoitaa, mutta entäs kun ei enää itse kykene?
Virkaedunvalvoja hoitaa, jos ei ole tehnyt edunvalvontavaltakirjaa, eikä ole muutakaan edunvalvojaa.
Edunvalvontavaltakirjassa saa itse valita, kenet/ketkä haluaa asioitaan hoitamaan ja siinä voi määrätä/antamaan lupa tehdä kaikenlaista omaisuudella, kuten vaikka antamaan lapsenlapsille rahalahjoja tietyin ajoin tai myymään asunnon pois ilman luvan hakemista viranomaisilta. Eikä tarvitse myöskään raportoida kaikkea viranomaisille. Edunvalvontavaltakirjassa kannattaa olla useampia mainittuna, että on toinen hoitamaan, kun se ensisijainen ei pystykään enää asioita hoitamaan.
Ei voi niin vain valita ja määrätä. Tulee olla ihmiseltä suostumus siihen, että haluaa hoitaa tällaista tehtävää.
No sekin vielä! Tai siis totta kai, mutta kiva jos on just se tasan yksi jolle tuollaisen edunvalvontavaltakirjan voisi antaa ja hän ei sitä haluakaan ottaa "ristikseen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa kun tuttavapiirissä on monia yksineläjiä joiden vanhemmat ovat kuolleet, eikä lapsia ole eikä sisaruksia. Kuka hoitaa perunkirjoitukset, hautajaiset ja asunnon tyhjennyksen?
Tai kuka hoitaa vielä elossa olevan ihmisen asioita, kun ei niihin itse enää pysty ja omaisia/läheisiä ei ole? Tämä kysymys tulee aina mieleen kun kuulee sen mainoksen jossa mainostetaan edunvalvontavaltakirjan tekemistä.
Sitä siinä ei kerrota, että mistä sellaisen ihmisen saa. Jonkun kai ne pakolliset on pakko vielä silloinkin hoitaa, mutta entäs kun ei enää itse kykene?
Virkaedunvalvoja hoitaa, jos ei ole tehnyt edunvalvontavaltakirjaa, eikä ole muutakaan edunvalvojaa.
Edunvalvontavaltakirjassa saa itse valita, kenet/ketkä haluaa asioitaan hoitamaan ja siinä voi määrätä/antamaan lupa tehdä kaikenlaista omaisuudella, kuten vaikka antamaan lapsenlapsille rahalahjoja tietyin ajoin tai myymään asunnon pois ilman luvan hakemista viranomaisilta. Eikä tarvitse myöskään raportoida kaikkea viranomaisille. Edunvalvontavaltakirjassa kannattaa olla useampia mainittuna, että on toinen hoitamaan, kun se ensisijainen ei pystykään enää asioita hoitamaan.
Mistä ihmeestä kumpuaa tämä kuvitelma, että kaikilla olisi elämässään oikein useampiakin ihmisiä, joille antaa edunvalvontavaltakirja? Sitä saa olla tyytyväinen jos on edes sitä yhtä ja monilla ei ole sitäkään.
Ja hoitaako tämä virkaedunvalvoja sitten nämä ketjussa jo mainitut labrassa ja kaupassa käyttämiset?
Juuri näin. Kaikilla ei ole sukulaisia. Kavereita, ystäviä ja rakastettuja voi olla vaikka kuinka, mutta sillä ei ole merkitystä, jollei mitään sopimuksia yms. ole tehty.
Ja elossa oltaessa voi käydä niinkin, että on sukulaisia ja on perijöitä, mutta mainitsemiisi labra- ja kauppareissuille he eivät lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä lapset tai vanhemmat. En tiedä onko sisaruksilla tällaista velvollisuutta. Viime kädessä kunnan sosiaalitoimi. Valtio saa perinnön, jos jää perittävää.
Ystäväni ainoat sukulaiset ovat hyvin vanhat vanhemmat, hekin asuvat kaukana. Perintöjärjestyshän on selvä juttu, mutta kyse on nyt siitä, kuka hoitaa vainajan asiat. Kuka käytännössä pääsee hänen tietokoneelleen, pankkitileilleen, verstaaseensa ja alun alkaen asuntoonsa, jollei tätä ole sovittu etukäteen?
ap
No ne vanhemmat siitä päättävät sitten. He antavat esim. pankin lakimiehen hoitaa kaiken. Vain tällä on sitten pääsy vainajan tileille ja yleensä mihinkään.
OK. Kaikki siis kuitenkin kulkee vanhempien kautta. Ystäväni on pitkään hoitanut vanhempiensakin asioita, joten tilanne on aivan uusi. Heillä lienee kaukaisempia sukulaisia, jotka voivat auttaa.
Minua surettaa ystäväni "verstas", joka on ollut hänen silmäteränsä vuosikymmeniä. Ei kai tässä voi muuta kuin toivoa, että se jotenkin päätyisi kokonaisena samanlaisen harrastajan käsiin.
ap
Mitä väliä vestaalla, et kovin hyvin tunne tätä ystävääsi kun sureksit vain verstasta.
Ystäväni "verstas" oli hänen elämänsä keskipiste. Tunnen sen maailman hyvin itsekin harrastajana.
Taidekokoelmakaan ei ole enää taidekokoelma, jos taulut ripotellaan huutokauppaan tai kirpputoreille. Yritä ymmärtää tämä ajatus, vaikka se vaikeaa onkin.
ap
Tästä kannattaa varmaan vinkata sitten vanhemmille tai heidän puolestaan perikuntaa hoitavalle, kun se selviää. Jos he eivät tiedä kyseisen harrastuksesta syvällisesti, niin tuskin on tietoa miten isosta asiasta on kyse (myös perinnön kannalta merkittävää).
Kyllä se tunnetaan. Toisaalta hyvä juttu, mutta toisaalta osa ongelmaa.
ap
Jos vanhemmat ovat kirjoittaneet edunvalvontavaltuutuksen ystävällesi, niin valtuutuksessa on usein mainittu myös toissijainen edunvalvontavaltuutettu tai sijainen, joka ryhtyy hoitamaan asioita, jos ystäväsi ei ole siihen enää kykenevä. Jos tällaista ei ole määritelty, niin sitten kunnan sosiaalitoimi ryhtyy järjestämään vanhemmille uutta edunvalvojaa.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa kun tuttavapiirissä on monia yksineläjiä joiden vanhemmat ovat kuolleet, eikä lapsia ole eikä sisaruksia. Kuka hoitaa perunkirjoitukset, hautajaiset ja asunnon tyhjennyksen?
Meillä kävi näin yhden tädin tapauksessa 2021. Ensin kysellään kaukaisiltakin sukulaisilta, olisiko halua hoitaa. Nämä kaikki toimintakykyiset olivat muuttaneet Ruotsiin 70-luvulla työn perässä.
Kun ei ollut halukkkaita, niin kunnan sosiaalityöntekijät hoitivat homman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko pääseväsi apajille?
Odotinkin tuota kysymystä. Ei, en odota mitään. Omakohtaistakin kiinnostusta kuitenkin on siinä mielessä, että olen itse samanikäinen yksineläjä.
Ystäväni elämäntyö on upea. Moni varmasti kuolaa jo miettiessään sitä, miten pääsisi siihen tai edes sen osiin käsiksi. Ottajia on.
Saisit hävetä letkautustasi.
ap
Minä olen myös lapseton yksineläjä jonka vanhemmat on kuolleet ja jolla ei ole sisaruksia.
Olen tehnyt valmiiksi edunvalvontavaltuutuksen ja erikseen nimennyt kuolinpesän hoitajaksi ja toimeenpanijaksi ensi- ja toissijaisen uskotun henkilön. Edunvalvojan valtuudet nimittäin loppuvat sillä sekunnilla kun valvottava heittää veivinsä.
Kotikunta ei hoida yhtään mitään, ellei vainaja ole ennestään kuoleman hetkellä sosiaalitoimen tai toimeentulotuen asiakas. Jos tällainen yksineläjä kuolee sairaalassa, sairaalan sosiaalityöntekijä laittaa kuoleman jälkeisen prosessin alulle mutta mitään omaisuudenhoitovaltuuksia hänellä ei ole. Hän hoitaa vain sairaalatapahtumien velvoitteet eli kuolintodistuksen ja siihen liittyvän ilmoitusprotokollan, joka taas ei sisällä mitään sähkösopimusten lakkautuksia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko pääseväsi apajille?
Odotinkin tuota kysymystä. Ei, en odota mitään. Omakohtaistakin kiinnostusta kuitenkin on siinä mielessä, että olen itse samanikäinen yksineläjä.
Ystäväni elämäntyö on upea. Moni varmasti kuolaa jo miettiessään sitä, miten pääsisi siihen tai edes sen osiin käsiksi. Ottajia on.
Saisit hävetä letkautustasi.
ap
Minä olen myös lapseton yksineläjä jonka vanhemmat on kuolleet ja jolla ei ole sisaruksia.
Olen tehnyt valmiiksi edunvalvontavaltuutuksen ja erikseen nimennyt kuolinpesän hoitajaksi ja toimeenpanijaksi ensi- ja toissijaisen uskotun henkilön. Edunvalvojan valtuudet nimittäin loppuvat sillä sekunnilla kun valvottava heittää veivinsä.
Kotikunta ei hoida yhtään mitään, ellei vainaja ole ennestään kuoleman hetkellä sosiaalitoimen tai toimeentulotuen asiakas. Jos tällainen yksineläjä kuolee sairaalassa, sairaalan sosiaalityöntekijä laittaa kuoleman jälkeisen prosessin alulle mutta mitään omaisuudenhoitovaltuuksia hänellä ei ole. Hän hoitaa vain sairaalatapahtumien velvoitteet eli kuolintodistuksen ja siihen liittyvän ilmoitusprotokollan, joka taas ei sisällä mitään sähkösopimusten lakkautuksia jne.
Jokainen varmasti saatetaan meillä maan poveen, kauniisti. Jos yksinäinen ihminen ei ole toimeentulon tai sosiaalitoimen piirissa, miksi yhteiskunta hyppäisi hänen kuoltuaan asioita hoitamaan. Käsittääkseni juuri yksinäinen ihminen hoitaa asiansa viimeisen päälle, kymmenen lapsen äiti ehkä luottaa ainakin yhteen jälkeläiseensä.
Ja olen kuullut, että kun hoivakodissa ihminen kuolee, ilmestyy hyvin pian perijöitä jopa Amerikkaa myöten. Ekaksi tsekataan lompakko ja sitten korurasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko pääseväsi apajille?
Odotinkin tuota kysymystä. Ei, en odota mitään. Omakohtaistakin kiinnostusta kuitenkin on siinä mielessä, että olen itse samanikäinen yksineläjä.
Ystäväni elämäntyö on upea. Moni varmasti kuolaa jo miettiessään sitä, miten pääsisi siihen tai edes sen osiin käsiksi. Ottajia on.
Saisit hävetä letkautustasi.
ap
Minä olen myös lapseton yksineläjä jonka vanhemmat on kuolleet ja jolla ei ole sisaruksia.
Olen tehnyt valmiiksi edunvalvontavaltuutuksen ja erikseen nimennyt kuolinpesän hoitajaksi ja toimeenpanijaksi ensi- ja toissijaisen uskotun henkilön. Edunvalvojan valtuudet nimittäin loppuvat sillä sekunnilla kun valvottava heittää veivinsä.
Kotikunta ei hoida yhtään mitään, ellei vainaja ole ennestään kuoleman hetkellä sosiaalitoimen tai toimeentulotuen asiakas. Jos tällainen yksineläjä kuolee sairaalassa, sairaalan sosiaalityöntekijä laittaa kuoleman jälkeisen prosessin alulle mutta mitään omaisuudenhoitovaltuuksia hänellä ei ole. Hän hoitaa vain sairaalatapahtumien velvoitteet eli kuolintodistuksen ja siihen liittyvän ilmoitusprotokollan, joka taas ei sisällä mitään sähkösopimusten lakkautuksia jne.Jokainen varmasti saatetaan meillä maan poveen, kauniisti. Jos yksinäinen ihminen ei ole toimeentulon tai sosiaalitoimen piirissa, miksi yhteiskunta hyppäisi hänen kuoltuaan asioita hoitamaan. Käsittääkseni juuri yksinäinen ihminen hoitaa asiansa viimeisen päälle, kymmenen lapsen äiti ehkä luottaa ainakin yhteen jälkeläiseensä.
Ja olen kuullut, että kun hoivakodissa ihminen kuolee, ilmestyy hyvin pian perijöitä jopa Amerikkaa myöten. Ekaksi tsekataan lompakko ja sitten korurasia.
Eivät kaikki varaudu siihen, että kuolema tulee ennen aikojaan. Yhdelle ennen aikojaan tarkoittaa kolmikymppistä, toiselle kuusikymppistä.
Alue: Aihe vapaa
No ensinnäkin kun ihminen kuolee, viranomaiset tulee aina kuvioon. Aina kun ihminen kuolee muualle kuin sairaalaan ja jos hän kuolee sairaalassa, lääkäri huolehtii siitä, että tieto kuolemasta menee viranomaisille. Käytännössä siis poliisille.
Nämä kyllä selvittävät, onko omaisia ja missä kunnossa. Silloinhan selviää, pystyvätkö he mitään asioita enää hoitamaan.
Myös näiden dementikkojen tilanne tulee sitten arvioitavaksi ja kunta huolehtii heistä sitten.
Sinä jolla ei ole perillisiä, tee testamentti sille, kenelle tahdot omaisuutesi menevän. Talleta testamentti pankkiin, jossa sinulla on tili. Pankkisi huolehtii kyllä sen toimeksiannosta sitten.