Mitä teet juhannuksena kun ei ole rahaa, kaikki jossain mökillä tai reissuissa?

Vielä ehdit kirjastoon hakemaan hyvää luettavaa. Rentoudu ja heittäydy tarinoiden maailmaan. Parasta juhannusviihdettä! Eikä maksa kuin vaivan.

Vierailija kirjoitti:

Olen 44v enkä ole koskaan ollut missään juhannuksena. Kukaan ei ole ikinä pyytänyt ja itsellä ei ole mitään mökkiä tai mummolaa maalla. Nyt miesystävä on yrittänyt kysellä mitä tehtäisiin. En osaa sanoa.

Vuokratkaa mökki,pieniä mökkejä saa edullisesti.

No mulla on sen verran rahaa, että aina juhannukseksi lähden ulkomaille edes parin päivän reissuun. Oon jo monta vuotta ollut juhannuksen yksin, eikä se haittaa. Suurimmaksi osaksi juhannus tuntuu olevan suomalaisille vain ryyppyjuhla jolloin kisataan, kuka juo eniten ja ei huku järveen. En jaksa katsoa sellaista. Jos olisin kotimaassa ja ei olisi rahaa, menisin varmaan viettämään kivan rantapäivän jos sää on hyvä. Sitä paitsi miksi on pakko tehdä jotain, lomapäivänhän voi käyttää ihan rentoutumiseen ja vaikka hyvän leffan katsomiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen usein yksin juhannuksena. Lapset maailmalla ja mies matkoilla. Otan fillarin esiin ja lähden nautiskelemaan kaupungin rauhasta. Käyn syömässä lohileivän, seuraavassa pysähtymispaikassa jätskin. Ja käyn ehkä meressä uimassa.

Tuo kuulostaa aivan ihanalta, mutta tässä on se sama kuin ihmisarvoisessa elämässä, voi nauttia tekemättömyydestä kun oikeasti olisi varaa ja mahdollisuus muuhunkin.

Voi nauttia yksinäisyydestä kun tietää että mökillä olisi se joka vastaa kaikkien muiden 3pv ilon pidosta.

Ymmärrän mitä tarkoitat mutta on se silti hassu ajatus että tekemättömyys (mikä tahansa) on kivaa vasta kun olisi varaa muuhunkin!

Ihan kuin köyhemmän ihmisen vaatimattomat tavat nauttia elämästä ei olisi ihmisarvoisia koska ne on pakko/ainoa mahdollisuus kun muuhun ei ole varaa??

Onneksi emme ajatelleet noin mun köyhässä lapsuudessa tai köyhänä lapsiperheenä omien lasten lapsuudessa! Itsesäälissä rypeminen olisi myrkyttänyt kyllä kaikkien mielen. Me vaan nautittiin siitä mitä oli

Hyvät teille. Mutta kyllä se tympäisee, jos on aina niitä samoja ilmaisia huveja. Ja se on tulevaisuutesi hamaan loppuun asti.

Lapsena sitä nautti mistä tahansa, kun oli seuraa. Yksinäiset lapset olivat yksinäisiä myös ennen vanhaan. Lapsena myös tulevaisuus oli avoin. Vanhana ja sairaana ei. Itse nautin pilvistä ja HsLn busseista yms. Mutta haluan välillä nauttia kahvilasta tai maksullisesta taidenäyttelystä. Onneksi on sen verran varaa vielä. Kohta leikkauset varmaan vie kaikki maksulliset ilot minulta. Teen maksimaalisesti töitä, mitä sairaudeltani pystyn.

Jos asut pääkaupunkiseudulla, niin mene tuonne artikkelin juhannustapahtumaan. Sijainti on kiva ja kauniit maisemat. Ehkä uusia ystäviäkin löytyy. Iloista juhannusta!

https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009652736.html

Miksei sulla ole rahaa?

Olisiko kannattanut säästää, kun kuitenkin arvasit, että olisi mukava tehdä kavereiden kanssa jotain?

Vierailija kirjoitti:

Sinusta olisi siis kiva päästä mökille ja saada kavereita. Joskus elämä ei vain mene niin. Vaihtoehdot, jatkat haaveilua tai hyväksyt todellisuuden ja siirryt elämässä eteenpäin.

Hyvä neuvo on alkaa itse järjestelemään asioita mieleisekseen. Tietysti rahan vähyys on ongelma, mutta lähtökohtaisesti kannattaa ajatella, että ei ole järkevää odotella kutsuja, vaan itse täytyy tehdä itselle hyvä juhannus, joulu, ym. juhlapyhät, lomat, koko elämä. Ei voi odotella. Se vanha viisaus omaan elämään sijoitettuna: jos haluat muutosta, ole itse se muutos.

Olen köyhä eli olen kotona. Mutta se ei haittaa, koti on maailman paras paikka! Pelaan, kattelen youtubista kaikkee ja välillä kattelen telsusta jotain ihan ufoa. Ja mikä parasta, otan päikkärit heti kun siltä tuntuu. Ihanaa, nam!

Jos sulla on HSL:n lippuun rahaa, niin täältä löytyy ilmaisia tapahtumia (en tiedä, onko kaikki noista ilmaisia, mutta ainakin Korjaamon kaupunkijuhannus on)

https://www.stadissa.fi/?date=2023-06-23

Älä kulta murehdi. Juhannus on menettänyt otettaan..kaupat on auki koko juhannuksen (alkoa lukuunottamatta)

Ei mua ahdista yhtään, päinvastoin olen helpottunut kun ei tarvitse lähteä mihinkään.

Monta vuotta jo mennyt näin.

Tavallista viikonloppua vietän ja nautin olosta.

Hki, kantakaupunki.

Vierailija kirjoitti:

Mikäpä estää sinua järjestämästä juhlia?

Niin juuri, sinua!!

Siinä on hommaa ja se maksaa. Paljon helpompaa on ruikuttaa netissä.

Nää mukakilttien miesten ininät on kyllä hauskoja.

Eipä olekaan tullut mieleen määritellä ystäviään sen perusteella että juu, hei kutsutaanpa Anne ja Ville mukaan, nehän käy suihkussa ja käyttää puhtaita vaatteita!😆😆😆

Niin samaa mieltä. Apn kaltaiset valittajat on todella vastenmielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Miksei sulla ole rahaa?

Olisiko kannattanut säästää, kun kuitenkin arvasit, että olisi mukava tehdä kavereiden kanssa jotain?

Samaa mieltä. Jatkossa voisi säästää vuodessa vaikka kympin tai kaksi vähintään kuukaudessa juhannukseen. 

Joulunahan on köyhille jotain joulu avustuksia mutta juhannukseksi ei ole mitään. 

Harmi kun ei ole sellaisia omaisia jotka ottaisivat varattoman juhannuksen viettoonsa. Ystävät tuskin haluavat ihan varatonta jos ei osallistu omiinkaan kuluihinsa. 

Mökki vuokraaja porukat maksavat kimpassa kaikki omat osuutensa. Ei sinne siivellä pääse kukaan. 

Kaikki huvit maksaa. Ainoastaan puistossa, rannoilla istuminen ja lenkkipoluilla kulkeminen on ilmaista. 

Keskityn ahmimaan areenasta nostalgisia tv-sarjoja. Tunnin välein tarkistan uutisista montako on hukkunut ja/tai kuollut kolareissa. 

#normijuhannus 

Älkää nyt ihmiset höpöttäkö siitä säästämisestä! Ettekö tosiaan tajua että ei vaan voi. Hyvä jos teillä on rahaa mutta kaikilla ei vaan ole. Eikö hävetä yhtään? Mitä jos itse sairastutte ja joudutte onnettomuuteen ja sit teilläkään ei ole rahaa. En toivo sitä kellekään mutta olishan se aika lystiä näille ei-empaattisille ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen usein yksin juhannuksena. Lapset maailmalla ja mies matkoilla. Otan fillarin esiin ja lähden nautiskelemaan kaupungin rauhasta. Käyn syömässä lohileivän, seuraavassa pysähtymispaikassa jätskin. Ja käyn ehkä meressä uimassa.

Tuo kuulostaa aivan ihanalta, mutta tässä on se sama kuin ihmisarvoisessa elämässä, voi nauttia tekemättömyydestä kun oikeasti olisi varaa ja mahdollisuus muuhunkin.

Voi nauttia yksinäisyydestä kun tietää että mökillä olisi se joka vastaa kaikkien muiden 3pv ilon pidosta.

Ymmärrän mitä tarkoitat mutta on se silti hassu ajatus että tekemättömyys (mikä tahansa) on kivaa vasta kun olisi varaa muuhunkin!

Ihan kuin köyhemmän ihmisen vaatimattomat tavat nauttia elämästä ei olisi ihmisarvoisia koska ne on pakko/ainoa mahdollisuus kun muuhun ei ole varaa??

Onneksi emme ajatelleet noin mun köyhässä lapsuudessa tai köyhänä lapsiperheenä omien lasten lapsuudessa! Itsesäälissä rypeminen olisi myrkyttänyt kyllä kaikkien mielen. Me vaan nautittiin siitä mitä oli

Ymmärrät, mutta et silti ymmärrä. Kuten ei niin monet muutkaan.

Täälläkin moni kertoo, että on kuitenkin mies tai miesystävä olemassa, ystäviä, joiden kanssa voi viettää aikaa, mökki, järvi lähistlöllä missä voi käydä uimassa, piha, missä oleskella, joku kokko sytytetään lähistöllä minne voi mennä jne.

Mutta jos mitään näistä ei ole. Ja rahat vielä vähissä, on vielä viikko elettävä Juhannuksen jälkeen.

Valintaan: tiedän itse tasan tarkalleen mikä ero on sillä kun voi valita asioita ja ei ole mahdollisuutta valita. Olen elänyt kaksi eri elämää, ennen ja jälkeen ns. normaalielämän.

Jos voit itse valita sen oleskelun yksinäsi ilman rahaa hetkeksi tai kun se valinnan mahdollisuus puuttuu ihmisen psyyke toimii eri tavalla.

Jos esimerkiksi jäin ihan tarkoituksella yksin kotiin viikonlopuksi niin tiesin, että voin taas tehdä joku viikonloppu erilaisia valintoja. Tieto siitä valinnan mahdollisuudesta teki mielialan ihan erilaiseksi ja sen mukana myös oli rauhallinen olo.

Ajatellaan nyt kauppaan meno, huono esimerkki tosin. Jos sinulla on rahaa muutama euro ja tiedät mitä pystyt niillä ostamaan tai kun sinulla on mahdollisuus ostaa joko sitä halvinta tai ihan miltei mitä tahansa ruokaa mitä kaupasta löytyy jos mielesi muuttuu.

Jos ainoa valinta aina on se kaikkein halvi, niin alkaahan se ahdistaa. Pysyt kyllä hengissä, mutta et enää osaa nauttia siitä sillä tavoin kuin jos välillä saisit valita jonkin muun vaihtoehdon.

Kun ihminen pakotetaan olosuhteista johtuen johonkin valintaan se on eri kuin vapaaehtoinen valinta.

Oikeastaan pakotettu valinta ei ole valinta lainkaan, se on ainoa vaihtoehto.

Vaikka ostaisit viisi kertaa sen saman tuotteen niin tiedät, että voi ostaa kuudennella kerralla sen erilaisen tai vaikka viisi kertaa aina erilaisen jne.

Kun ihminen voi itse valita ja päättää hän tuntee siitä enemmän mielihyvää vaikka ei sitä edes itse tajua tai huomaa. Kun se on itsestäänselvyys.

Valinnan puute latistaa, kaventaa ja supistaa ihmisen elämänhallintaa.

Lapsuudessa asiat tajusi ja koki ihan erilailla ja se oli kuitenkin eri asia kuin aikuisena koetetut elämänallinnan asiat.

Lapsuudessa muutein tahto oli muiden taskussa. Aikuisena ne pitäisi olla omassa hallinnassa.

Mitä enemmän pystyy vaikuttamaan ja hallitsemaan omaa elämäänsä niin sitä paremmin yleensä ihminen voi.

Ja päinvastoin.

Vankila on hyvä esimerkki. Ihminen on tavallaan joissain asioissa kuin vankilassa vaikka elääkin vapaassa yhteiskunnassa.

Mää ryyppään koko juhannuksen ja postaan tänne kommentteja kännissä.

Pitäisiköhän mun vihdoin oppia, että juhannukseen pitää varata rahat etukäteen, työttömyyskorvaus - tai tässä tapauksessa - työttömyyskorvaus ja työkokeilun 9 €/ päivä korvaus tulee perjantain sijaan vasta maanantaina juhannusviikon takia. 

No ehkä joku tuttu lainaa parikymppiä maanantaihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen usein yksin juhannuksena. Lapset maailmalla ja mies matkoilla. Otan fillarin esiin ja lähden nautiskelemaan kaupungin rauhasta. Käyn syömässä lohileivän, seuraavassa pysähtymispaikassa jätskin. Ja käyn ehkä meressä uimassa.

Tuo kuulostaa aivan ihanalta, mutta tässä on se sama kuin ihmisarvoisessa elämässä, voi nauttia tekemättömyydestä kun oikeasti olisi varaa ja mahdollisuus muuhunkin.

Voi nauttia yksinäisyydestä kun tietää että mökillä olisi se joka vastaa kaikkien muiden 3pv ilon pidosta.

Ymmärrän mitä tarkoitat mutta on se silti hassu ajatus että tekemättömyys (mikä tahansa) on kivaa vasta kun olisi varaa muuhunkin!

Ihan kuin köyhemmän ihmisen vaatimattomat tavat nauttia elämästä ei olisi ihmisarvoisia koska ne on pakko/ainoa mahdollisuus kun muuhun ei ole varaa??

Onneksi emme ajatelleet noin mun köyhässä lapsuudessa tai köyhänä lapsiperheenä omien lasten lapsuudessa! Itsesäälissä rypeminen olisi myrkyttänyt kyllä kaikkien mielen. Me vaan nautittiin siitä mitä oli

Ymmärrät, mutta et silti ymmärrä. Kuten ei niin monet muutkaan.

Täälläkin moni kertoo, että on kuitenkin mies tai miesystävä olemassa, ystäviä, joiden kanssa voi viettää aikaa, mökki, järvi lähistlöllä missä voi käydä uimassa, piha, missä oleskella, joku kokko sytytetään lähistöllä minne voi mennä jne.

Mutta jos mitään näistä ei ole. Ja rahat vielä vähissä, on vielä viikko elettävä Juhannuksen jälkeen.

Valintaan: tiedän itse tasan tarkalleen mikä ero on sillä kun voi valita asioita ja ei ole mahdollisuutta valita. Olen elänyt kaksi eri elämää, ennen ja jälkeen ns. normaalielämän.

Jos voit itse valita sen oleskelun yksinäsi ilman rahaa hetkeksi tai kun se valinnan mahdollisuus puuttuu ihmisen psyyke toimii eri tavalla.

Jos esimerkiksi jäin ihan tarkoituksella yksin kotiin viikonlopuksi niin tiesin, että voin taas tehdä joku viikonloppu erilaisia valintoja. Tieto siitä valinnan mahdollisuudesta teki mielialan ihan erilaiseksi ja sen mukana myös oli rauhallinen olo.

Ajatellaan nyt kauppaan meno, huono esimerkki tosin. Jos sinulla on rahaa muutama euro ja tiedät mitä pystyt niillä ostamaan tai kun sinulla on mahdollisuus ostaa joko sitä halvinta tai ihan miltei mitä tahansa ruokaa mitä kaupasta löytyy jos mielesi muuttuu.

Jos ainoa valinta aina on se kaikkein halvi, niin alkaahan se ahdistaa. Pysyt kyllä hengissä, mutta et enää osaa nauttia siitä sillä tavoin kuin jos välillä saisit valita jonkin muun vaihtoehdon.

Kun ihminen pakotetaan olosuhteista johtuen johonkin valintaan se on eri kuin vapaaehtoinen valinta.

Oikeastaan pakotettu valinta ei ole valinta lainkaan, se on ainoa vaihtoehto.

Vaikka ostaisit viisi kertaa sen saman tuotteen niin tiedät, että voi ostaa kuudennella kerralla sen erilaisen tai vaikka viisi kertaa aina erilaisen jne.

Kun ihminen voi itse valita ja päättää hän tuntee siitä enemmän mielihyvää vaikka ei sitä edes itse tajua tai huomaa. Kun se on itsestäänselvyys.

Valinnan puute latistaa, kaventaa ja supistaa ihmisen elämänhallintaa.

Lapsuudessa asiat tajusi ja koki ihan erilailla ja se oli kuitenkin eri asia kuin aikuisena koetetut elämänallinnan asiat.

Lapsuudessa muutein tahto oli muiden taskussa. Aikuisena ne pitäisi olla omassa hallinnassa.

Mitä enemmän pystyy vaikuttamaan ja hallitsemaan omaa elämäänsä niin sitä paremmin yleensä ihminen voi.

Ja päinvastoin.

Vankila on hyvä esimerkki. Ihminen on tavallaan joissain asioissa kuin vankilassa vaikka elääkin vapaassa yhteiskunnassa.

Kuten kirjoitin minullakin on ennen ja jälkeen elämä. Köyhä aikuisuus aina tuonne lähemmäs 40v. Mä taisin vain olla niin tyhmä ja kovapäinen että tein meidän elämästä parhaan mahdollisen myös silloin kun rahaa ei ollut (esim 3 lapsen yh:na ilman nykyisrnkaltaisia tukia). Toki haaveilin rahasta kuten kuka tahansa mutta sopeutimme elämän siihen mitä oli emmekä itkeneet sen puutetta. En kokenut elämäämme koskaan vankilana.

Vierailija kirjoitti:

Olen usein yksin juhannuksena. Lapset maailmalla ja mies matkoilla. Otan fillarin esiin ja lähden nautiskelemaan kaupungin rauhasta. Käyn syömässä lohileivän, seuraavassa pysähtymispaikassa jätskin. Ja käyn ehkä meressä uimassa.

Mä voisin tulla seuraksi :)