Turha saikutus vs oikeasti sairaana?

Vierailija kirjoitti:

Näitä riittää. Tietyt työntekijät ovat aina lyhyen loman yhteydessä muutaman päivän "sairaana". Esim. Helatorstain jälkeisenä perjantaina on turha odottaa töihin.

Tiedän mjös, että eräätkysyvät ihan rehellisesti lomapäiviä tai työvuoron vaihtoa johonkin menoon, mutta jos ei onnistu, niin ihan satavarmasti saikuttavat.

Kautta aikojen on näin täälläkin neuvottu kun ei ole sitä vapaata myönnetty. Kummasti nämä ihmiset on nyt hävinnyt jonnekin. Pari rehellistä sentään. 

Tässä on sellainen karkea jako, mikä riippuu vähän firmastakin. Mutta siis 90% työntekijöistä sairastaa sen muutaman päivän kevättalvella ja toisen mokoman syksyllä. Se on perus flunssa, vatsatauti tai mitä näitä nyt kiertää. Se on siis se normaali rytmi sairastaa ja suurin osa niin myös tekee. Tuo loppu 10% taas jakautuu karkeasti niin, että siinä on 5% jollain tavalla moniongelmaisempia. He eivät saikuta turhaan, mutta siellä voi olla taustalla mielenterveydellisiä ongelmia, päihdeongelmia, kroonisia vaivoja ja vastaavaa. Tämä ryhmä on myös aktiivisesti tekemisissä firman työkykyvastaavan kanssa jne. On hoitosuunnitelmat ja vastaavat.

Ja sitten jää tuo yksi 5%, jotka ovat niitä "turhan saikuttajia". Sairaspoissaolomäärät on korkeat ja pahimmillaan se on sitä että joka toinen viikko ollaan se muutama päivä saikulla. Ja syyt vaihtelee koko ajan, jottei tarvitsekaan alkaa keskustelemaan työkyvystä. Taustalla on lähinnä se, että työssäkäyntiin on hyvin vähän motivaatiota, mutta palkkaa on silti kiva saada. Pieni osahan näitä on, mutta kyllä niitä joka firmasta löytyy.

t. HR-osaston täti

Olen muutaman kerran miettinyt olenko niin flunssainen, että kehtaan pitää sairaspäivän. Puoliso on sitten siihen tokaissut että se on muuten työnantajalta varastamista, jos roikun koneen äärellä saamatta mitään aikaan ja nostan palkkaa, sen sijaan että lepäisin sairauden pois jotta voin olla taas oikeasti tehokas. Se naula veti.

Jos nämä palkanalennukset sairaspäivistä menevät läpi, niin siiten varmaan jäävät sairaspäivät pitämättä ja hortoilen puolikuntoisena töissä monta viikkoa.

Meillä ei saikuttelijoita ole. Esimiesten pitää siitä pitää huoli. Jos yli 3 lyhtyttä poissaoloa tulee vuodessa niin käynnistetään varhaisen puuttumisen menettelyt, jossa arvioidaan henkilön työkyky yhdessä työterveyden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on naapurissa tuollainen turha saikuttelija, eli juo itselleen kännin vaikka sunnuntaina ja ilmoittaa työnantajalle "köh, köh" olevansa vähän kipeä maanantaina. Teki näitä ihan avoimesti ja usein kun satuin olemaan kylässä. Kyllä kävi monesti mielessä ilmoittaa hänen työnantajalleen tästä.

Naapuri vielä kuvitteli että näin on ihan hyväksyttävää toimia ja kovin yleistä. En jaksanut katsella tuollaista ihmistä ja katkaisin suhteet sinne, asuu kyllä vielä valitettavasti naapurissa, tosin ukkonsa siivellä.

Olen vuositasolla n. 10 maanantaita makaamassa krapulassa kotona. Eli itselleni palkaton päivä on heikennys.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei saikuttelijoita ole. Esimiesten pitää siitä pitää huoli. Jos yli 3 lyhtyttä poissaoloa tulee vuodessa niin käynnistetään varhaisen puuttumisen menettelyt, jossa arvioidaan henkilön työkyky yhdessä työterveyden kanssa.

Kyllä mutta näistä vain harvoin on apua minkään. Aluksi kun ensimmäistä kertaa keskustellaan työkyvystä, niin ihminen yleensä sitä pelästyy ja ajattelee, että mitähän tästä seuraa. Mikään ei yleensä silti muutu ja henkilö huomaa, ettei hänelle oikeastaan voida mitään ja ei noita tyky-keskusteluja kannata edes jännittää. Työterveyslääkäri on yleensä voimaton, mikäli taustalla ei ole jotain selvää juurisyytä. Kun koko ICD-luokituksen kirjo käydään läpi kerran vuodessa, niin ei voida todeta esimerkiksi ettei käsi kestä nostamista, koska niin on ollut vuodessa vain kerran. Lääkärin on myös hyvin vaikeaa päättää olla uskomatta potilaansa oirekuvausta ja olla myöntämättä sairaslomaa. Kyllä nämä on todella vaikeita keissejä. Nyt kun vielä viime aikoina on tulleet nämä chat-lääkärit, niin se on ollut tällaisille tapasaikuttajille oikea kultakaivos. Me ollaan juuri siksi niistä nyt piakkoin luopumassa. Se kun on joillekin äärimmäisen helppoa pistää chattiin ilmoitus, että selkä on niin jumissa ettei sängystä ylös pääse. Ja lääkäri sitten kirjoittaa siltä istumalta sen 3pv.

t. HR-osaston täti

Ihmettelen kovasti tätä hallituksen linjaa tässä, että ruoskitaan ihan kaikkia sen vuoksi, että turhia saikuttajia löytyy. Eikö voida tehdä joku sellainen laki tai systeemi, että työnantajalla on oikeus laittaa tällainen yksittäiselle henkilölle ja perusteeksi riittäisi esim. se, että on pieniä pätkiä sairaslomia usein. Meillä on jo työpaikalla ns. varhaisen puuttumisen malli, eli jos on tietyllä aikavälillä ikään kuin liikaa sairaslomia, niin henkilön esimies ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja asiat käydään siellä läpi.

Minä itse pystyn tekemään etänä töitä, joten olen todella harvoin sairaslomalla (viimeisen vuoden aikana olen ollut 2 kertaa: korona iski ja talvella kova flunssa, nämä veivät useammaksi päiväksi sängyn pohjalle, niin ettei etätöitäkään jaksanut tehdä. Ja en oikein hyväksy sitäkään ajatustapaa, että no voithan tehdä etänä sitten töitä sairaana. No joo voihan sitä olla tekevinään, eri asia saako mitään aikaiseksi.

Ja tässähän käy nyt niin, että esim. mahataudit sairastetaan omalla rahalla aina, kun sen poteminen kestää suunnilleen päivän. Ja itse ainakin aion sitten potea niitä jatkossa 2 päivää (no onneksi on minulle nuo taudit todella harvinaisia, mutta joskus on ollut).

Saikulla olen aina vain aiheesta. Silloinkin koen jättäneeni kollegat pulaan.

Tiedän tyyppejä, joilla on ihan toinen käytäntö. Yksikin entinen työkaveri varasi lomamatkan sopimatta lomasta esimiehen kanssa. Jos ei onnistu saamaan lomaa, haki saikkua selkävaivojen takia. Tosi reilu tyyppi, kun vielä huomioi, että pienessä työporukassa kaikki muutkin oli pienten koululaisten vanhempia ja tämä yksi oli pois aina hiihtolomat ja syyslomat. Tilanne vaikutti siis muidenkin lomiin.

Tämä päätös palkattomasta saikkupäivästä oli TYPERÄ ja työnantajien mielistelyä. Harmittaa, kun muuten niin jämäkän oloinen Orpo ja kumpp. lähtevät tällaiseen höpötykseen. Turhiin saikkupäiviin tulisi työnantajien puuttua ihan itse eikä näiden tapasaikuttajien ja vkl- juoppojen saikkuttamisella syyllistää tunnollisia työntekijöitä, siis heitä, jotka saikuttavat vain syystä. Tässä se oli kiitos heille! Nyt myös saadaan aikaan se, että tunnolliset tulevat sairaana töihin ja krapulaiset ajavat töihin promilleissaan. Työnantajien tämä asia olisi pitänyt hoitaa, koska se on heille kuuluva asia. Tapasaikuttajat seurantaan ja tapajuopot hoitoon ohjaukseen. Mutta kuten kaikessa nykyisin esimiehet ovat vellihousuja, mielistelijöitä, jolla kuittaavat oman edun tavoittelunsa. Kun eivät puutu, niin työntekijätkin ovat hiljaa esimiehen väärinkäytöksistä, ahdistelusta, juopottelusta, pimeästä työnteosta ( sitä harrastaa kaikki yksityiset), työpaikkalounaista ja omista hankinnoista työpaikan piikkiin. Olen nähnyt kuinka oma mökki rakennutetaan työntekijöillä ja työssäoppijoilla, olen nähnyt kuinka yksin lounaita syödään ja kirjataan ne palaverilounaaksi. Olen nähnyt kuinka työpaikan piikkiin remontoidaan omaa kotia ja materiaalit merkitään työpaikan verovähennyksiin ja olen ilmoituksia tehnyt törkeistä tuösuojelurikoksista työpaikoilla sekä verojen kierrosta verottajalle, kun itse sain siitä syyt niskoilleni, kun yritin puuttua asiaan. Tartuttaisiin näihin työpaikan oikeisiin ongelmiin ja kyvyttömiin ja omaa etua ajaviin esimiehiin eikä työntekijöihin. Suurin ongelma työpaikoilla on juuri nämä ESIMIEHET. Ja tämä koskee kaikkia työpaikkoja sekä yksityisiä että julkisia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei saikuttelijoita ole. Esimiesten pitää siitä pitää huoli. Jos yli 3 lyhtyttä poissaoloa tulee vuodessa niin käynnistetään varhaisen puuttumisen menettelyt, jossa arvioidaan henkilön työkyky yhdessä työterveyden kanssa.

Tämä on samoja pehmeitä arvoja kuin rikollisuudessakin. Halitaan ja ymmärretään. 

Menen töihin aina paitsi silloin, kun kuume ei laske lääkkeillä tai lentää tavaraa jostain päästä.

Influenssan ja sitä seuranneet keuhkokuumeen jälkeen voin myöntää saikuttaneeni pidempään kuin oli tarpeen ihan vain siksi, että otti niin paljon päähän työpari, joka tiesi olevansa influenssassa ja tuli silti töihin. Siinä ei enää perussairasta auttanut rokotuskaan, kun toinen räkii ja rykii työpäivän vieressä, kun ei kuulema ole varaa olla pois töistä.

Vierailija kirjoitti:

Saikulla olen aina vain aiheesta. Silloinkin koen jättäneeni kollegat pulaan.

Tiedän tyyppejä, joilla on ihan toinen käytäntö. Yksikin entinen työkaveri varasi lomamatkan sopimatta lomasta esimiehen kanssa. Jos ei onnistu saamaan lomaa, haki saikkua selkävaivojen takia. Tosi reilu tyyppi, kun vielä huomioi, että pienessä työporukassa kaikki muutkin oli pienten koululaisten vanhempia ja tämä yksi oli pois aina hiihtolomat ja syyslomat. Tilanne vaikutti siis muidenkin lomiin.

Näitä riittää, keksittyjä saikkuja ennen lomia. Mutta ei esimiehet niihin puutu... tai sori, yksi kunnanjohtaja puuttui ja sekoitti mitä muuta työtä työntekijä voisi tehdä ja määräsi saikun ajaksi helpompiin hommiin. Kun esim. käsi oli kipeä, niin työntekijä laitettiin kentältä toimistohommiin jne. Kun oli uupunut työhönsä, niin lyhennettiin työpäivää ja sai keitellä kahvia ja rupatella mukavia.

En ole ikinä ollut kuin aidosti sairaana töistä pois enkä aio vastedeskään olla.

Jos työtä vieroksuva Petteri Urpo oikeasti luulee ja olettaa, että duunari jää aiheettomasti sairauslomalle, niin tilanteeseen on helppo ratkaisu: haetaan työterveyslääkäriltä todistus sairaudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Näitä riittää. Tietyt työntekijät ovat aina lyhyen loman yhteydessä muutaman päivän "sairaana". Esim. Helatorstain jälkeisenä perjantaina on turha odottaa töihin.

Tiedän mjös, että eräätkysyvät ihan rehellisesti lomapäiviä tai työvuoron vaihtoa johonkin menoon, mutta jos ei onnistu, niin ihan satavarmasti saikuttavat.

Toisaalta voi miettiä että onko niiden lomapäivien antamisessa tai työvuoron vaihtamisessa vähän liian tiukka linja kun ei se firma kuitenkaan sitten kaatunut vaikka se henkilö jäi kotiin.

Tässä päästään taas siihen että "turha saikuttaminen" on hyvin usein seurausta siitä että työhyvinvointi ei ole oikein kohdallaan. Monesti juuri joustamattomuus ja turha käskyttäminen ovat asioita jotka heikentävät työhyvinvointia.

Minä menen töihin sairaana. Yskin ja pärskin ja sairastutan saatana koko tehtaan. Valitukset kehotan osoittamaan Kokoomuksen paikallisosastolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei saikuttelijoita ole. Esimiesten pitää siitä pitää huoli. Jos yli 3 lyhtyttä poissaoloa tulee vuodessa niin käynnistetään varhaisen puuttumisen menettelyt, jossa arvioidaan henkilön työkyky yhdessä työterveyden kanssa.

Tämä on samoja pehmeitä arvoja kuin rikollisuudessakin. Halitaan ja ymmärretään. 

No rikollisuutta on yritetty poistaa kautta maailmanhistorian mm. julkisille mestauksilla, kidutuksella ja hirveillä vankilaoloillakin. Eikä ole poistunut. Joten eivät ne kovat arvotkaan ole useimmiten sen kummempi ratkaisu.

Olen saikulla aina vain syystä. Olen ujo ja tunnollinen ihminen eikä tulisi mieleenkään olla pois töistä saikulla ihan vaan huvikseen. Silloin kun itse tai lapset on oikeasti kipeinä niin se soitto pomolle on aivan hemmetin ahdistava, koska en haluaisi soittaa ja tuottaa pettymystä. Melkein joku paniikkikohtaus iskee kun mietin että miten edes muotoilen asian. 

Ehkä tähän myös osaltaan vaikuttaa se kun yhdessä työpaikassa lasten ollessa ihan pieniä ja juuri aloittanut päivähoidon he sairastelivat ihan koko ajan. Yksi syksy meni sillä tavalla, että varmaan 2-3 eri räkätautia tai mitä lie, koko ajan sairaana ja korona-aika eikä päikkyyn saanut mennä jos oli mitään oiretta. Mulle pomo huusi kurkku suorana puhelimessa että miten vitussa taas olet pois, eikö sun miehes voi välillä olla niiden kakaroitten kanssa kotona ja että nyt tehdään ilmoitus työterveyteen. Itku kurkussa pyytelin anteeksi ja selittelin, että ollaan kyllä miehen kanssa oltu koko ajan molemmat peräkkäin lasten kanssa kotona ja nyt on minun vuoro. 

Hirveä tuska ja ahdistus, jos pitäisi olla pois. Saatikka sitten, että olisi muuten vaan pois ja pitäisi sepitellä syytä.

Tunsin henkilön, joka oli terve kuin pukki, mutta joa joka vuosi hyödynsi luvalliset sairausolopäivät. Ja paineli metsälle, oli metsästys aika tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on sellainen karkea jako, mikä riippuu vähän firmastakin. Mutta siis 90% työntekijöistä sairastaa sen muutaman päivän kevättalvella ja toisen mokoman syksyllä. Se on perus flunssa, vatsatauti tai mitä näitä nyt kiertää. Se on siis se normaali rytmi sairastaa ja suurin osa niin myös tekee. Tuo loppu 10% taas jakautuu karkeasti niin, että siinä on 5% jollain tavalla moniongelmaisempia. He eivät saikuta turhaan, mutta siellä voi olla taustalla mielenterveydellisiä ongelmia, päihdeongelmia, kroonisia vaivoja ja vastaavaa. Tämä ryhmä on myös aktiivisesti tekemisissä firman työkykyvastaavan kanssa jne. On hoitosuunnitelmat ja vastaavat.

Ja sitten jää tuo yksi 5%, jotka ovat niitä "turhan saikuttajia". Sairaspoissaolomäärät on korkeat ja pahimmillaan se on sitä että joka toinen viikko ollaan se muutama päivä saikulla. Ja syyt vaihtelee koko ajan, jottei tarvitsekaan alkaa keskustelemaan työkyvystä. Taustalla on lähinnä se, että työssäkäyntiin on hyvin vähän motivaatiota, mutta palkkaa on silti kiva saada. Pieni osahan näitä on, mutta kyllä niitä joka firmasta löytyy.

t. HR-osaston täti

Eli nyt sitten viedään saavutettu etu kaikilta 5% takia? Kuulostaa vähän ylimitoitetulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on sellainen karkea jako, mikä riippuu vähän firmastakin. Mutta siis 90% työntekijöistä sairastaa sen muutaman päivän kevättalvella ja toisen mokoman syksyllä. Se on perus flunssa, vatsatauti tai mitä näitä nyt kiertää. Se on siis se normaali rytmi sairastaa ja suurin osa niin myös tekee. Tuo loppu 10% taas jakautuu karkeasti niin, että siinä on 5% jollain tavalla moniongelmaisempia. He eivät saikuta turhaan, mutta siellä voi olla taustalla mielenterveydellisiä ongelmia, päihdeongelmia, kroonisia vaivoja ja vastaavaa. Tämä ryhmä on myös aktiivisesti tekemisissä firman työkykyvastaavan kanssa jne. On hoitosuunnitelmat ja vastaavat.

Ja sitten jää tuo yksi 5%, jotka ovat niitä "turhan saikuttajia". Sairaspoissaolomäärät on korkeat ja pahimmillaan se on sitä että joka toinen viikko ollaan se muutama päivä saikulla. Ja syyt vaihtelee koko ajan, jottei tarvitsekaan alkaa keskustelemaan työkyvystä. Taustalla on lähinnä se, että työssäkäyntiin on hyvin vähän motivaatiota, mutta palkkaa on silti kiva saada. Pieni osahan näitä on, mutta kyllä niitä joka firmasta löytyy.

t. HR-osaston täti

Eli nyt sitten viedään saavutettu etu kaikilta 5% takia? Kuulostaa vähän ylimitoitetulta.

Kuvastaa hyvin Kokoomuksen arvostelukykyä.