Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Titanicin hylylle sukeltanut sukellusvene on POHJASSA! Ei ole noussut vieläkään ylös ja kyydissä on rikkaita turisteja. Mitä ihmettä siellä oikein on tapahtunut? :(
Kommentit (2201)
Ilmeisesti Yhdysvaltain laivastolla tai sen tiedustelulla oli havainto ja tieto sukellusaluksen oli hajoamisesta kappaleiksi (implosion) jo sunnuntaina.
Jos tuo tieto olisi välitetty pelastusjoukoille viipymättä, pelastustöihin ei olisi käytetty suuria resursseja täysin turhaan. Asia on nyt ymmärrettävästi herättänyt närkästystä pelastustoimiin osallistuneissa organisaatioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
löysin hamishin instan ja siellä video hänen käynnistään avaruudessa kokemassa painottomuutta. Riemu välittyi hyvin videolta
https://www.instagram.com/p/Cfbi-Z3gfiL/
selkeästi tyyppi, joka halusi kokea äärikokemuksia, harmi, että elämä päättyi sitten noin, mutta toisaalta luulen, että seikkailijatyypit pitävät isojakin riskejä ottamisen arvoisena. Tuntevat varmaan saavansa silti enemmän Rip menehtyneille.
Jäätävää miesten palvomista! Missä ne kaikki mitäs menit, siitäs sait kommentit nyt ovat? Olette koko viikon haukkuneet, kiusanneet väkivallan naisuhreja, mutta nyt pillitätte ja empatisoitte miehiä jotka ihan kirjaimellisesti itse valitsivat tuon?
Jos naisena kävelen kadulla tai tulen kumppanin lyömäksi, jopa ta**maksi tai jos nainen paloitellaan sukellusveneessä, mitään empatiaa ei ole.
Miksi ette jankkaa nyt, miten miesten pitää miettiä minne menevät? Haloo? Jos tuolla olisi 5 naista, ette tekisi mitään muuta kuin ilakoisi. Missä miesten vastuu? Naisena en saa kävellä kadulla, kiitos miesten, mutta mies on koiranpentu kun itse valitsee MAKSAA tällaisesta? :D
Luuletteko oikeasti että nämä rakastaisi teitä? Raukkaparat. Ihan eri sävy kun uhrit miehiä.
Hmm, kyllä minä koen että tuollaisia vastaavia rohkeita seikkailijatyyppejä usein ihaillaan, olivat sitten miehiä tai naisia. Kyllä vaikka Kim Wall on saanut pääasiassa suurta empatiaa osakseen ja järkytystä siitä, että hänelle kävi kuin kävi - en ole törmännyt missään kommenttiin, että olisi pitänyt olla varovaisempi, lähtee nyt vieraan ihmisen kanssa kahdestaan sukellusvenematkalle. Valtaosa on muistellut häntä hienona, rohkeana, inspiroivana ihmisenä, joka lähti liian aikaisin ja liian karulla tavalla.
Harrastan itse erästä extremelajiksi varmaankin luettua urheilulajia, enkä ole saanut vähättelyjä osakseni miehiltä enkä muilta naisilta (tai juurikaan, yksittäisiä tosi harvoja kertoja) tai syyttämistä omista valinnoista tai epäempatiaa, jos on sattunut itselle jokin haaveri harrastuksen yhteydessä.
T. N31
Vierailija kirjoitti:
Ravuilla hyvät bileet.
Ei kai noin syvällä oo rapuja. Lähellekään noin syvällä
Vierailija kirjoitti:
Ravuilla hyvät bileet.
Höpsis.
Terävillä pienillä hiilikuidun palasilla ryyditetty miljardöörin sisäfile ei ehkä ole kymmenjalkaisten lahkoon (Decapoda) kuuluvan äyriäisyläheimon yksilöiden mieliherkkua.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä loppu, mutta hengellään lähtivät leikkimään.
En voi silti itse syyttää noita matkustajia. Matkanjärjestäjää kyllä. Aiemmin tehty onnistuneita matkoja hylylle ja varmasti vakuuttaneet aluksen olevan turvallinen.
Jos huvipuistolaite rikkoutuu ja ihminen menehtyy, en osaa vastaavasti ajatella niin kovasti että lähti leikkimään hengellään. Tämä elämä on vain niin arvaamatonta. No, sellaisia voi itse syyttää, jotka oma-aloitteisesti vaikka vetävät jotakin vaarallisia huumeita jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Firman olisi kannattanut palkata vaikka James Cameron konsultiksi.
Veikkaan että tuo firma pysyy pystyssä ja rakentaa uuden purkin. Näitä Titanic hulluja riittää nimittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukellusveneen koneistosta ja etenemisestä kuului kaikkialta kauttaltaa vaimea , miellluttäväkin suhina. Runko vavahteli hiukan samaan tapaan kuin rajusti avaruuteen maanpinnalta syöksyvä shuttlen runko, kun tämä pienehkö purkki lähti vajoamaan hiljalleen alspäin, mutta missääntapauksessa se ei ei vavahtele niin paljoa kuin shuttle, jolla käytiin kokemassa painottomuutta miettii mielessään nuori poika. Itse asiassa tämä alushan on aika tukeva, herätti luottamusta ja meno oli ihan ok tässä vesielementissä.
Ilmapiiri on tiivis, ollaan melkein naamatusten ja ollaankin: jokaisella oli oma paikkansa, toista vastapäätä. jJkaista liikettä oltiin harjoiteltu etukäteen sekä vuoroja toimittaa ahtaassa tilassa erinäisiä asioita, ei kuitenkaan armeijatasoisesti ja kurilla. Jokainen sai myös nauttia, noin periaattellisesti luvattiin kaikille. Matkasta maksettiin masikoita.Ei oltu ihan ensimmäistä kertaa pappia kyydissä suinkaan heitti kapteeni. Ja kyllä : vitsiä heitettiin, eikä kukaan oikein ollut varma oliko se hilpeyttä, mutta huolettomuutta se ei ainakaan ollut. Jokatapauksessa valaisevaa asennetta etsittiin spontaanisti mm pojan nuoruudesta ja taitavasta tietoteknisestä osaamisesta "jos ongelmia esiintyisi olisi uutta verta matkassa, jonka apu nördenä olisi tarpeen". Poika oli tyytyväinen saamastaan arvostuksesta, ihaili tätä osaavaa miehistöä ja lähti mukaan siksikin. Poika katsoi isän nykivää hermostuneisuutta: - Iskä, halaun tehdä tämän sukulaiselleni ja äidilleni yhtä paljon kuin sinulle! Isä katsoo poikaansa: -Jep, pinetaan mieleen jokainen sekunti tästä, ja viedään se äidille. Isä ja poika heittävät yläfemman. -Parempaa emme voisi lahjoittaa äidille kuin tämän kokemuksen eväät ja koko suvullemme, vahvistaa isäkin. -Siis nyyyt mennään!
Tätä oltiin odotettu ja jännitetty. Kun viimeinen pultti hyrisi ulkopuolella , vielä pinnalla ollen lautalla ujeltaen paikallaan, miehet nyökkäsivät vakavina: se oli lopullista, paluuta ei kenties ole...nyt se tapahtuu! Pelonsekainen jännitys sai vajoamaan vapaaehtoisesti kyyryasennosta seisaaltaa istualleen jokaisen, siitä pelonsekaisuudesta kylläkään ei puhuta, siitä ei ole järkeä nyt puhua, jokainen vaikeni.
Kun koneisto on tarkastettu näytöiltä aletaan vilkkasti poristen seruata mittareita, joita ei oikeastaaan edes ole. Hämmästyttävää kyllä seinässä ikkunan suuntaan päin palaa vaan yksi vihreä nappi ja siitä miehet tietävät sähköjen pelaavan. -Siitä ei huolta, sanoo kapteeni, se tulee toimimaan...! Pari näyttöruutua lattialla hoitavat muun tarvittavan ja valvoo jokaista aluksen kulmaa. Antaa näkymät niille joiden vuoro ei ole ikkunaosastolla....
Jäseniä pakottaa, veri ei kierrä ja miehet vaihtelevat tiuhaan asentojaan, yksi kerrallaan saa pikkuhiljaa käydä katselemassa ikkunasta, siinä on merkillinen näky: alati tummuva vesimassa, jotain hökäleitä vedessä ja pieneliöitä ja levääkin yhä, mutta kumman hiljaista. Isoja kaloja ei näy, näkyy vaan sarjoja pikkukaloja joita riittää. Niitä syöksähtelee tummuudesta sinne tänne ja niiden kyljet kiiltelevät kuin modernit taideteokset. poika ei tahdo saada kyllikseen näkymästä.
-Hei annahan isänkin vilkaista , isä tarttuu poikaa olkapäästä: -Eikös tämä ole hintansa väärti reissu? Isä hymyilee, jämäkkä tumma tukka valuu putouksena kasvoille.
Tuo pätkähän taisi olla Agatha Christien sukellusveneaiheisesta dekkarikirjasta nimeltään "Kymmenen pientä suunnitteluvirhettä". Myöhemmältä nimeltään "Eikä kukaan pelastunut".
Vai muistankos nyt tukevassa juhannussimassa ihan väärin?Eikö ne olleet saarella? Olisko ollut jossain Poirot-kirjassa sukellusvene?
Ei. Vernellä oli varmaan kyllä jo Bluetooth ja titaanikomposiitit.
Mutta se kirja oli Kymmenen pientä märkäpukupoikaa. Aka Eikä yksikään pelastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojan mieleen piirtyi viimeinen valon tuoma elämys ikkunasta kun sukellettiin pinnalta upoksiin, siellä hän ainakin luuli nähneensä äidin kasvot, kultaiset ja kannustavat mutta myös pelokkaat. Äiti oli ollut eniten sukulaisineen huolissaan turvallisuudesta, mutta kun pakistanilaisella itsepäisyydellä ei ole rajaa, luovuttivat naiset hiljaisina ja huokaisivat sohvalla vain: -Se on suuren käsissä kaikki, niinhän se on,,,,olemme kaikki kohtaloinemme isomman kädessä...olis e suuri sitten mikä ja kuka tahansa hän näkee ja tietää.
Isä siirtyy ikkunalle, juuri kun poikaa pyydetään vilkaisemaan tietokoneen ohjainta. Jokin yhteydssä millisekunteja jopa sekuntejakin pätkii.Ohjain on hyvin tuttu eikä huoleta poikaa paljoa: -Ei tämä ole juntturassa, mitenkään, nyt on bluetoothissa selvä yhteys, katso vaikka koko järjestelmä toimii tällä ohjaimella ihan hyvin...
-Se on tehnyt noin ennekin tässä syvyydessä siis aika lähellä vielä pintaa, mutta vain hienoisesti, vakavammin tunneiksi kadotettu joskus mutta en pelottele teitä sen enempää, kapteeni virnistää, kun näkee miten poika lakkaa hymyilemästä.
-Sanoitko ...tunteja? Yhteys poikki? Tällä samalla kombollako olitte liikenteessä? Poika nielaisee ja alkaa tuijottaa näyttöruutuja.
Kapteeni painaa pään alas. - Riskejä on, mutta kuule niitä on ollut elämässäni yhtä soittoa ja nyt olen tässä. Alla viimeistä mallia oleva uuden suupolven alus.-Kyllä tunnen saavuttaneeni jotain!
Pojan huoli kääntyykin kapteenia katsellessa ihailuksi: -Voi hitsi, noin minäkin haluan elää, olla Jaques Cousteau, niihän ne irvileuat koulullakin nimittelivät:- No kuule, sulla ei ollut sitten heittää tähän muuta kuin "me mennään isän kanssa Titanicin hylkyä katselemaan, se on mun synttarimatka".Jaa, että Titanicilla? -Niin että milläs te sinne tempaisette?
- Me menemme Titan nimisellä pienoisaluksella, jonka Isäni kaveri omistaa, meidät ollaan kutsuttu mutta se maksaa!-Jaa miten pikkuisella?-No ei montaa neliöö siinä vehkeessä ja meiton 5 hemmoa!
- En lähtisi nakkelee eräs tyttö. Vähitellen pojan ympärillä on koko luokka hiljentyneenä. -Älä lähde! Ei kuulosta hyvältä idelta mutta toisaalta ...onhan toi nyt siistiä! Mitäs sitten jos kuoliski! Hirmu otskot ja jäbä heittämällä historiaan "kuoli Titanicin kylkeen, raato hajosi mutta maine kasvoi...".
-Älkää nyt draamailko, tutkimusmatka se on, osallistus parhaani mukaan. saan CV hen erinäisiä meriittejä alueella joka kiinnostelee ja kovin...no joo on myönnettävä että pelottaa...! Poika vilkaisee erästä tyttöä johon asia on tehnyt järkyttyneen vaikutuksen. Tyttö heittää päätään ja pyöräyttää silmiään ja pudistaa päätään: - Ei hyvä , ei hyvä...ja poistuu käytävälle. Mutisee mennessään joistain saatanan tyhmistä ihmisolennoista, sillä tyttö menis amassa huolesta sekaisin, olihan hän ihastunut hieman nörtähtävään poikaan.
Poika jää mietteliääksi: -Entäs jos tämä onkin maailman typerin idea...koko hiivatin keikka! Entäs jos ei palata? Mitä kaikkea jää kokematta? Miten perhe jää ikuiseen suruun, jo 1500 muun Titanikilla menehtyneen ja yhden sukulaisen kylkiäisinä? Puhun äidille vielä, hän päättää. haluan että äiti on viimeinen jonka muistan jos jotain käy.
Älä lopeta päivätyötäsi
Mieluummin tätä lukee kuin vi*ttulanjänkää tai juoppohullun päiväkirjaa. Paljon pahemman roskan painamiseen keitellään sellua.
Jep! Kirjoita vain lisää, on ollut hauska lukea (jos nyt näin karuun tapaukseen yleisesti liittyen voi nyt käyttää sanaa hauska)
Isä oikein pysähtyy miettimään polkujaan ja miten se polku ja uusi rakkauskin uuteen naisenén itseasiassa ohitti itseasiassa nykyisessä kulussaan ehkä kalleimman ihmissuhteen joka tarjottiin hänelle: tämän pojan tuntemuksen, ystävyyden ja kiintymyksen. Tämän pojan joka lepäsi ihan liki tässä surrealistisessa tilanteessa ja paikassa keskellä syvää valtamerta! Tämähän on se ihme josta äiti puhui! Tässä se on. Kohtaaminen, todellinen kohtaaminen!
.Nyt olen, kuule, tässä, sä tarttuu poikaa polvesta. - Eikö olekin merkillistä,,,siis merkillisintä että me kaksi olemme jotenkin nyt tässä...suorastaan epätodellista? Minä olin se joka halusin että sinä olisit tässä...eihän se ole paljon, mutta se mitä halusin tarjota sinulle NYT....ehkä kerron sinulle Pakistanista ja perheestäni ja suvustani kaiken, kunhan pääsemme täältä, nähtyämme ensin kaiken, mitä tulimme katselemaan... kuuntelisitko sinä tarinoitani..., voisitko sinä---?
Ennekuin isä saa vastausta kiinnittyy pojan katse vieressä olevaan ohjaimeen, joka lepää lattialla, poika tarttuu siihen ja julistaa: - Tämän samaisen vempaimen varressa kavaneena täten julistan tämän paatin bileet alkaneiksi ja...
-Heiiii!Huikkaa kapteeni, joka heitti ohjaimen lattialle: -Toki, toki, ohjaa vaan tovi, kyllä tässä matkaa ja merta riittää, olemme matkanneet vasta 45 minuuttia....tässä ovat koordinaatit, seuraa tästä suoraan... tämä on yksinkertaista, tattia eteen tattia taakse ja sivuille ja numerot näytöllä kontrollissa...!
Kapteeni saa pienen tauon, menee ikkunaosastolle. Hänellä kirpistelee rakkokin, mutta kokeneena kapuna hän päättää pidättää tarpeitaan. Vessa ei ole hääppöinen.
Muut miehet havahtuivat pojan myötä ja alkoivat seurata kiintesti mitä tietokoneen ruudulle ilmestyisi, miten numerot käyttäytyisivät kun ohjaimissa olisi varakapteenikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä titanicin hylylle ei pitäisi sukeltaa, se on hautausmaa, viimeinen leposija ja pitää jättää rauhaan!
Ymmärrän jos tiedemielessä näitä kohteita tutkitaan, mutta kaikenmaailman hupivierailut pitäisi lopettaa. Onko kaikki tuollainen turhamaisuus todella kaiken haitan arvoista.
Osittain pohdin samaa, mutta osittain asia ei minusta ole niin yksioikoinen. Myös tutkimusta ja niitä, jotka syvälle tiettyyn aiheeseen jaksavat perehtyä, usein ajaa tietty uteliaisuus ja kiinnostus aiheeseen. Jos tällaiset ihan "turistivierailut" vaikka tuollaiseen paikkkaan tehtäisiin siinä mielessä kestävästi, että paikalle ei esim. jätettäisi roskaa eikä kohdetta vahingoiteta (ja matkan turvallisuuteen suhtaudutaan hyvin vakavasti), voi olla vain hyödyksi myös tutkimukselle, että varakkaat laittavat tuollaiseen rahaa. Käsittääkseni tuokin firma tuki/oli yhteydessä Titanicin tutkivaan järjestöön ja rahoitti sitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä titanicin hylylle ei pitäisi sukeltaa, se on hautausmaa, viimeinen leposija ja pitää jättää rauhaan!
Ymmärrän jos tiedemielessä näitä kohteita tutkitaan, mutta kaikenmaailman hupivierailut pitäisi lopettaa. Onko kaikki tuollainen turhamaisuus todella kaiken haitan arvoista.
Osittain pohdin samaa, mutta osittain asia ei minusta ole niin yksioikoinen. Myös tutkimusta ja niitä, jotka syvälle tiettyyn aiheeseen jaksavat perehtyä, usein ajaa tietty uteliaisuus ja kiinnostus aiheeseen. Jos tällaiset ihan "turistivierailut" vaikka tuollaiseen paikkkaan tehtäisiin siinä mielessä kestävästi, että paikalle ei esim. jätettäisi roskaa eikä kohdetta vahingoiteta (ja matkan turvallisuuteen suhtaudutaan hyvin vakavasti), voi olla vain hyödyksi myös tutkimukselle, että varakkaat laittavat tuollaiseen rahaa. Käsittääkseni tuokin firma tuki/oli yhteydessä Titanicin tutkivaan järjestöön ja rahoitti sitä
Muskin raketti lennätti ihmisiä avaruusasemalle jne. (SpaceX). Melkoinen sponssaus tutkimukselle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä sopisi muuten yhdeksi eutanasia tavaksi. Halpa, mahtuu mukavasti porukkaa sisään ja loppu tulee nanosekunnissa. Eikä jää siivottavaa.
Reetu tekee Titanista laulun jonka sanat menevät noin:
Titan, hik, hiilikuitukuori
Titan, hik, hiilikuitukuori
Huono maine kauas kantautui
Sen eessä ikkunakin antautui
Ja minä olin Titan, hik, jättivirhe
Titan, hik, äärimmäinen erhe
Aina miehen verta vien
Ja uskoin että oisin moga ainutkertainen
Kuin Titan, hik
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojan mieleen piirtyi viimeinen valon tuoma elämys ikkunasta kun sukellettiin pinnalta upoksiin, siellä hän ainakin luuli nähneensä äidin kasvot, kultaiset ja kannustavat mutta myös pelokkaat. Äiti oli ollut eniten sukulaisineen huolissaan turvallisuudesta, mutta kun pakistanilaisella itsepäisyydellä ei ole rajaa, luovuttivat naiset hiljaisina ja huokaisivat sohvalla vain: -Se on suuren käsissä kaikki, niinhän se on,,,,olemme kaikki kohtaloinemme isomman kädessä...olis e suuri sitten mikä ja kuka tahansa hän näkee ja tietää.
Isä siirtyy ikkunalle, juuri kun poikaa pyydetään vilkaisemaan tietokoneen ohjainta. Jokin yhteydssä millisekunteja jopa sekuntejakin pätkii.Ohjain on hyvin tuttu eikä huoleta poikaa paljoa: -Ei tämä ole juntturassa, mitenkään, nyt on bluetoothissa selvä yhteys, katso vaikka koko järjestelmä toimii tällä ohjaimella ihan hyvin...
-Se on tehnyt noin ennekin tässä syvyydessä siis aika lähellä vielä pintaa, mutta vain hienoisesti, vakavammin tunneiksi kadotettu joskus mutta en pelottele teitä sen enempää, kapteeni virnistää, kun näkee miten poika lakkaa hymyilemästä.
-Sanoitko ...tunteja? Yhteys poikki? Tällä samalla kombollako olitte liikenteessä? Poika nielaisee ja alkaa tuijottaa näyttöruutuja.
Kapteeni painaa pään alas. - Riskejä on, mutta kuule niitä on ollut elämässäni yhtä soittoa ja nyt olen tässä. Alla viimeistä mallia oleva uuden suupolven alus.-Kyllä tunnen saavuttaneeni jotain!
Pojan huoli kääntyykin kapteenia katsellessa ihailuksi: -Voi hitsi, noin minäkin haluan elää, olla Jaques Cousteau, niihän ne irvileuat koulullakin nimittelivät:- No kuule, sulla ei ollut sitten heittää tähän muuta kuin "me mennään isän kanssa Titanicin hylkyä katselemaan, se on mun synttarimatka".Jaa, että Titanicilla? -Niin että milläs te sinne tempaisette?
- Me menemme Titan nimisellä pienoisaluksella, jonka Isäni kaveri omistaa, meidät ollaan kutsuttu mutta se maksaa!-Jaa miten pikkuisella?-No ei montaa neliöö siinä vehkeessä ja meiton 5 hemmoa!
- En lähtisi nakkelee eräs tyttö. Vähitellen pojan ympärillä on koko luokka hiljentyneenä. -Älä lähde! Ei kuulosta hyvältä idelta mutta toisaalta ...onhan toi nyt siistiä! Mitäs sitten jos kuoliski! Hirmu otskot ja jäbä heittämällä historiaan "kuoli Titanicin kylkeen, raato hajosi mutta maine kasvoi...".
-Älkää nyt draamailko, tutkimusmatka se on, osallistus parhaani mukaan. saan CV hen erinäisiä meriittejä alueella joka kiinnostelee ja kovin...no joo on myönnettävä että pelottaa...! Poika vilkaisee erästä tyttöä johon asia on tehnyt järkyttyneen vaikutuksen. Tyttö heittää päätään ja pyöräyttää silmiään ja pudistaa päätään: - Ei hyvä , ei hyvä...ja poistuu käytävälle. Mutisee mennessään joistain saatanan tyhmistä ihmisolennoista, sillä tyttö menis amassa huolesta sekaisin, olihan hän ihastunut hieman nörtähtävään poikaan.
Poika jää mietteliääksi: -Entäs jos tämä onkin maailman typerin idea...koko hiivatin keikka! Entäs jos ei palata? Mitä kaikkea jää kokematta? Miten perhe jää ikuiseen suruun, jo 1500 muun Titanikilla menehtyneen ja yhden sukulaisen kylkiäisinä? Puhun äidille vielä, hän päättää. haluan että äiti on viimeinen jonka muistan jos jotain käy.
Älä lopeta päivätyötäsi
Mieluummin tätä lukee kuin vi*ttulanjänkää tai juoppohullun päiväkirjaa. Paljon pahemman roskan painamiseen keitellään sellua.
Jep! Kirjoita vain lisää, on ollut hauska lukea (jos nyt näin karuun tapaukseen yleisesti liittyen voi nyt käyttää sanaa hauska)
Tai jotenkin kiva lukea siksi että tällainen tapaus on vaikuttanut johonkuhun noin että lähtee miettimään koko "tarinaa" uhrien takana sellaisella asiallisella ja ymmärtäväisellä ja heidät "inhimillistävällä" tavalla. Täälläkin ollut niin paljon melko kovia ja epäempaattisia kommentteja
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä yksilö sitten kestänyt meren painetta kun samalla on tehty noita sukellusreissuja aiemminkin eikä mitään ongelmia ilmennyt... Tehdäänkö näille mitään turvatarkastuksia ennen lähtöä?
Materiaalit väsyy kun niitä rasitetaan toistuvasti.
Vaikea huomata päällepäin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä sopisi muuten yhdeksi eutanasia tavaksi. Halpa, mahtuu mukavasti porukkaa sisään ja loppu tulee nanosekunnissa. Eikä jää siivottavaa.
Halpa? Liki neljännesmiljoona.
Mahtuu mukavasti porukkaa? Viisi ihmistä kuin sillit suolassa.
Että niinkin turvallista kuin kävellä kadulla
https://www.dailymail.co.uk/news/article-12225963/Tycoon-gave-seats-doo…
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä yksilö sitten kestänyt meren painetta kun samalla on tehty noita sukellusreissuja aiemminkin eikä mitään ongelmia ilmennyt... Tehdäänkö näille mitään turvatarkastuksia ennen lähtöä?
Kyllä siinä varmasti painellaan iskarit ja potkitaan renkaita ennenku purkki sanoo molskis.
Vierailija kirjoitti:
Tämä sopisi muuten yhdeksi eutanasia tavaksi. Halpa, mahtuu mukavasti porukkaa sisään ja loppu tulee nanosekunnissa. Eikä jää siivottavaa.
Tervemenoa vaan, jos tuo sinusta on halpa.
Alue: Aihe vapaa
Miksi tämä yksilö sitten kestänyt meren painetta kun samalla on tehty noita sukellusreissuja aiemminkin eikä mitään ongelmia ilmennyt... Tehdäänkö näille mitään turvatarkastuksia ennen lähtöä?